x

Sipsit ja perunat yhdistivät MTK:n ja ay-liikkeen – vetoavat norjalaisfirmaan Taffel-tehtaan puolesta

Kuva: Lehtikuva
– Kyllä käsi kaupan sipsihyllyllä hamuaa muualle, jos alkuperä ei ole suomalaista, uskoo maataloustuottajien keskusjärjestön puheenjohtaja Juha Marttila.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ja useat ammattijärjestöt vetoavat norjalaiseen Orklaan, ettei tämä lopettaisi Haraldsbyssä Ahvenanmaalla sijaitsevaa tehdasta. Tehtaalla valmistetaan Taffel-perunalastuja ja Oolannin perunapakasteita.

Järjestöt haastavat myös kuluttajat allekirjoittamaan vetoomuksen kotimaisen tuotannon ja tehtaan säilyttämisen puolesta.

– Kyllä käsi kaupan sipsihyllyllä hamuaa muualle, jos alkuperä ei ole suomalaista, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Tehdas työllistää suoraan 100 ihmistä ja koko tuotantoketjussa lähes 300 ihmistä. Tehdas käyttää lähes koko Ahvenanmaan perunasadon ja lisäksi manner-Suomessa viljeltyä perunaa. Kolmannes Suomen teollisuusperunasta tulee Ahvenanmaalta.

Vetoomuksen takana ovat MTK:n lisäksi ruotsinkielinen viljelijäjärjestö SLC sekä Elintarviketyöläisten liitto, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ja Ammattiliitto Pro.

Satavuotias Osuuskunta Tradeka parantaa juoksuaan – lahjoittaa 2,5 miljoonaa

Kuva: Kari Hulkko
Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro voi olla tyytyväinen viime vuoteen. Osuuskunnan hotelli- ja ravintolabisnes tahkoaa tulosta.

Keskiviikkona 22.3.2017 Tampereella kokoontunut Osuuskunta Tradekan edustajisto vahvisti Osuuskunta Tradeka -konsernin vuoden 2016 tilinpäätöksen. Vuonna 2016 konsernin tilikauden tulos oli 18,1 miljoonaa euroa, jossa parannusta edelliseen vuoteen oli 10,9 miljoonaa euroa.

Konsernin liikevaihto oli 489,4 miljoonaa euroa, mikä on 6,2 % edellisvuotta enemmän.

Tulos parani edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti Restel-konsernin tulosparannuksen ansiosta. Myös sijoitustoiminnassaan Tradeka ylsi hyvään 7,1 % tuottoon. Osuuskunta Tradekan rahoitusasema ja omavaraisuusaste olivat edelleen erittäin hyvällä tasolla.

– Kulunut vuosi antaa Osuuskunta Tradekalle hienot eväät viettää 100-vuotisjuhlavuottaan sekä suunnata katseet edessä oleviin vuosikymmeniin. Tradekan tulos jatkoi myönteistä kehitystään ja Osuuskunta eteni strategisissa hankkeissaan, toteaa Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro.

Yleishyödyllisiin lahjoituksiin 2,5 miljoonaa euroa

Edustajiston kokouksessa päätettiin myös Osuuskunta Tradekan lahjoituksista yleishyödylliseen toimintaan, johon edustajiston päätöksen mukaisesti käytetään tänä vuonna 2,5 miljoonaa euroa. Lahjoituksen saivat muun muassa Ensi- ja turvakotien liitto sekä Parasta Lapsille ry.

– Tavoitteenamme on helpottaa vaikeassa elämäntilanteessa olevien lapsiperheiden arkea sekä tuottaa lapsille iloa ja mukavia kokemuksia”, sanoo Osuuskunta Tradekan vastuullisuusjohtaja Satu Niemelä. Lahjoituksista 1,5 miljoonaa euroa jaettiin nyt. Lopuista lahjoituskohteista päätetään myöhemmin tänä vuonna.

Joitko viime vuonna viinaa? – 75 prosenttia rahoistasi kilahti valtion kirstuun

Alkon tilikauden voitto oli viime vuonna lähes 40 miljoonaa euroa, mikä oli aavistuksen edellisvuotta vähemmän. Liikevaihto nousi hieman melkein 1,2 miljardiin.

Alkon litramyynti oli 93,5 miljoonaa litraa ja laski edellisvuodesta puoli miljoonaa litraa. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna myynti oli lähes 16 miljoonaa litraa.

Alkon toimitusjohtajan Hille Korhosen mielestä liikevaihdon nousu ja litramyynnin lasku kertovat siitä, että Suomessa juodaan entistä laadukkaampia juomia.

Alko avasi nettikaupan yritysasiakkaiden käyttöön viime elokuussa ja kuluttaja-asiakkaille marraskuussa. Korhosen mukaan verkkokauppa on ylittänyt odotukset.

– Verkkokauppa oli joulukuussa suurin myymälämme, mikä kertoo siitä, että tälle palvelulle on selvästi ollut tarve. Kehitämme verkkokauppaa ja siinä olevia palveluita edelleen ja osallistamme asiakkaita sen kehittämiseen, Korhonen kertoo tiedotteessa.

Alkon hallitus esittää, että tilikauden voitosta maksetaan osinkoa 30 miljoonaa euroa. Osinko tilitetään Suomen valtiolle.

AVAINSANAT

Työmarkkinajärjestöt: Suomen paikka ei ole EU:n kakkoskehällä

Suomalaiset työmarkkinajärjestöt kehottavat yhteisessä kannanotossaan hallitusta pyrkimään Euroopan unionin ytimiin. Julkilausuman ovat tehneet EK, SAK, Akava, STTK, Kuntatyönantajat sekä valtion ja kirkon työmarkkinalaitokset.

– Kansalaisille, yrityksille ja koko Suomelle on välttämätöntä, että Suomi toimii siellä, missä päätöksiä valmistellaan ja tehdään. Muuttuvassa EU:ssa Suomi ei saa ajautua tilanteeseen, jossa vaikutusmahdollisuutemme vähenevät, järjestöt toteavat.

Järjestöt muistuttavat, että Eurooppa tarvitsee uutta talouskasvua ja työpaikkoja, mutta myös vakaata toimintaympäristöä.

Suomen EU-politiikasta syntyi keskustelua pääministeri Juha Sipilän (kesk.) julkaistua kirjoituksen Helsingin Sanomissa, jossa hän kannatti maltillista keskitien politiikkaa. Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) vastasi peräten suurempaa aktiivisuutta ja pyrkyä pysyä ytimissä mukana.

Sonera on nyt Telia – puhelut kotimaan hinnalla koko EU:ssa

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Teleoperaattori Telian eli vanhan Soneran uusi logo työntekijän selässä tiedotustilaisuudessa yhtiön Kampin myymälässä Helsingissä 23. maaliskuuta 2017. Sonera muuttui tänään Teliaksi.

Sonera ja Tele Finland ovat tänään yhdistyneet Teliaksi.

Telia on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista teleoperaattoreista. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 8,8 miljardia euroa. Telia toimii Suomen lisäksi mm. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa ja Latviassa.

Yhtiön mukaan sen kuluttaja-asiakkaat saavat tästä päivästä lähtien käyttää kännykkäänsä ja tablettiansa kaikissa EU-maissa kotimaan kuukausimaksulla.

AVAINSANAT

Antti Herlin rikastuu hisseillä – ja sai maataloustukea 400 000 euroa

Kuva: Lehtikuva
Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 400 000 euroa.

Maaseutuvirasto maksoi viime vuonna tukia yhteensä noin kaksi miljardia euroa. Noin puolet tuesta on kansallista ja puolet EU-tukea. Tukisumma on suurin piirtein aiemmalla tasolla.

Tuen saajia oli viime vuonna noin 60 000, joista 55 000 oli maatiloja.
20 suurimman viljelijätuen saajan joukossa oli vain yksi viljatilallinen. Muut suurimmat tuensaajat olivat lihan- ja maidontuottajia.

Hissi- ja liukuporrasyhtiö Koneen pääomistaja Antti Herlin sai viime vuonna yli 400 000 euroa maataloustukea, ilmenee Maaseutuviraston tiedoista. Talousjulkaisu Forbesin listauksen mukaan Herlin on Suomen rikkain ihminen.

Maataloustuottajien etujärjestön MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan maatalousyhtymälle maksettiin tukea noin 134 000 euroa.

Aiemmin tukia saaneet Sammon Björn Wahlroos, Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) eivät saaneet maataloustukia viime vuonna.

Yrityksistä suurin tuensaaja oli 2,1 miljoonan euron summalla Valio. Summasta 1,9 miljoonaa euroa oli koulumaitotukea. Loput Valion saamasta tuesta oli marjoille ja juustoille maksettua varastointitukea.
(STT)

https://www.forbes.com/profile/antti-herlin/

Keskustelua aiheesta