Mielipiteet
15.11.2017 10:48 ・ Päivitetty: 15.8.2018 13:05
Sisäilmaongelmat turruttavat päättäjän järjen ja sydämen
Turun yliopiston ja ammattijärjestö OAJ:n tuoreessa tutkimuksessa käy ilmi, että valtaosa 5000:stä kyselyyn vastanneesta opetusalan ammattilaisesta kertoo työpaikallaan olevan sisäilmaongelma. Tutkimuksen mukaan vastaajat arvioivat sisäilmaongelmista aiheutuvan heille erilaisia terveyshaittoja, lisäksi esille nousee negatiivinen vaikutus työssäjaksamiseen eläkeikään asti. Erilaiset terveyshaitat ovat nousseet esille myös oppilaisiin kohdistuneissa tutkimuksissa. Jopa kahdella kolmesta Suomen koulusta on sisäilmaongelmia ja esimerkiksi THL:n vuonna 2016 julkaistusta tutkimuksesta esille nousevat myös oppimistulosten heikkeneminen ja poissaolojen lisääntyminen.
Jokainen sisäilmaongelman vuoksi sairastunut on liikaa. Kenen puoleen kääntyä, kuka hoitaa asian? Useissa kunnissa ongelmaksi nousee asioiden salailu; sisäilmaraportit piilotellaan, sisäilmatyöryhmät kokoontuvat vaivihkaa ja julkinen keskustelu vaiennetaan nopeasti. Tavallinen kuntalainen ei saa tietoa siitä, onko ongelmien taustalla vain kohtalaisen helposti korjattavat ilmanvaihto- ja lämmönsäätöongelmat vai oikeasti vakava homeongelma. Kiihko kasvaa, kuntalaisten kokemukset kuulluksi tulemisesta kääntyvät yhä huonompaan suuntaan ja kuntien investointien tärkeysjärjestys kyseenalaistetaan.
Entä sitten päättäjän tai virkamiehen rooli? Toinen näkee sisäilmaongelmien yllä vain kalliita investointeja tutkimusten, saneerausten tai jopa rakentamisen muodossa. Sisäilmaongelma koetaan ärsyttävänä sivujuonteena mahdollisten muiden, ”tärkeämpien” asioiden keskellä. Toinen kuuntelee sydän avoimena yksittäisten kuntalaisten ja perheiden tilanteita ja näkee näiden ihmisten epätoivon, surun ja voimattomuuden. Omien arvojen ja kuntatalouden välinen ristiriita voi aiheuttaa valtavaa päänsisäistä kamppailua ja realistiset ratkaisut ongelmaan saattavat unohtua. Kun kaksi täysin eri näkökulmista ponnistavaa lähtevät yhdessä lähestymään sisäilmaongelmaa, voi lopputuloksena olla pelkkää kilpahuutoa.
Mitäpä jos kokeiltaisiin avointa keskustelua virkamiesten, päättäjien ja kuntalaisten välillä? Tällöin olisi mahdollista saavuttaa yleinen ilmapiiri, jossa kuntalaiset kokevat tulleensa kuulluksi yhdenvertaisina kunnan jäseninä, eikä tunnetta vähättelystä syntyisi. Jos kuntalainen kokee, että hänen asemaansa osataan asettua, saadaan useimmiten vastakkainasettelua riisuttua.
Sisäilmaongelmien ratkaisuun on kehitetty hyödyllisiä toimintamalleja esimerkiksi Työterveyslaitoksen toimesta. Niiden periaatteita noudattamalla olisi myös mahdollista selvittää realistisesti ja taloudellisesti ongelmien vakavuus ja tarvittavat toimenpiteet. Kenenkään ei myöskään tarvitsisi arvailla prosessin etenemistä ja turha kiihkoilu varmasti vähenisi.
Jotta ylläoleva toiminta tulisi automaatioksi sisäilmaongelmien yhteydessä, tarvitaan taloudellisten näkökulmien ja inhimillisyyden yhdistämistä pitkällä tähtäimellä. Ohjataanhan järjen laivaa suurella sydämellä?
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.