Kotimaa

Sisällissodan muistovuoden pääsihteeri: Kaikkea ei ole keskitetty Helsinkiin

lehtikuva/urho kaukokallio/helsingin kaupunginmuseo
Helsingin Työväentalon tornissa palaa 13. huhtikuuta 1918.
lehtikuva/urho kaukokallio/helsingin kaupunginmuseo
Helsingin Työväentalon tornissa palaa 13. huhtikuuta 1918.
lehtikuva/urho kaukokallio/helsingin kaupunginmuseo
Helsingin Työväentalon tornissa palaa 13. huhtikuuta 1918.

Sisällissodan muistovuoden pääsihteeri Pekka Timonen painottaa kaupunkien kanssa järjestettäviä tilaisuuksia varsinkin siellä, missä vuoden 1918 muistot ovat vielä läsnä.

– Tämä on mielestäni perusteltua, sillä sisällissota oli monitahoinen historiallinen tapahtuma, Timonen sanoo.

Valtiota on arvosteltu siitä, ettei muistovuonna järjestetä valtakunnallista päätapahtumaa, kuten itsenäisyyden juhlavuonna.

Timosen mukaan sisällissota oli ajallisesti pitkä prosessi: ensin oli sotajakso ja sen jälkeen vankileirien aika. Sen sijaan itsenäistymisellä oli selkeä päivämäärä.

– Olemme mukana useammissa tilaisuuksissa, joissa sisällissodan muistoa ja tematiikkaa käsitellään, Timonen kertoo.

Muun muassa sisällissodan tärkeimpiin tapahtumapaikkoihin kuuluvalla Tampereella saa helmikuun puolivälissä ensi-iltansa ooppera Veljeni vartija, jonka yhteydessä kaupunki ja valtio järjestävät yhdessä tilaisuuden.

– Tilaisuuksia totta kai on, mutta kaikki eivät ole Helsingissä.

Eduskunnassa muistotilaisuus ja hiljainen hetki.

Eduskunnassa on määrä järjestää sisällissodan muistotilaisuus tämän kuun lopulla. Timonen kertoo, että kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat esiintyvät yhdessä. Tarkoitus on pitää hiljainen hetki. Tilaisuuden yhteydessä kuullaan myös puheita.

– Tarkoituksena on muistaa sisällissodan uhreja ja inhimillistä kärsimystä sekä korostaa demokratian ja yhteiskunnallisen eheyden merkitystä, Timonen sanoo.

Antti Autio–STT

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat