Tiedot käyvät ilmi sisäministeriön julkaisemasta väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksesta, jonka teemana on tällä kertaa ekstremistiset rikokset vuonna 2015. Aihe on hyvin ajankohtainen viime syksyn tapahtumia ajatellen. Eurooppaan suuntautunut pakolaisvirta ja myös Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden suuri määrä vaikutti väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan.

– Poliisin tietoon tulleiden rikosepäilyjen mukaan ekstremististen rikosten määrä ei kuitenkaan lisääntynyt vuonna 2015. Sen sijaan äärioikeistolainen ja maahanmuuttovastainen liikehdintä aktivoitui ja tuli entistä näkyvämmäksi ja yhteiskunnallinen ilmapiiri kiristyi, toteaa kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä.

Vuonna 2015 äärioikeistolaiseen väkivaltaiseen ekstremismiin liittyviä rikosepäilyjä kirjattiin 33 yhteensä 21 rikosilmoituksessa.

Poliisin puututtua tapahtumien kulkuun SVL:n jäsenet estivät poliisin toimintaa fyysisesti. Rikoksista on ollut epäiltynä yli 20 henkilöä, joista osa on Ruotsin Vastarintaliikkeeseen kuuluvia Ruotsin kansalaisia.

Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan laajemmalla aatemaailmalla perustellen. Katsauksessa on käsitelty henkeen ja terveyteen kohdistuvia ekstremistisiä rikoksia. Ekstremistisen rikoksen tekijän taustalla on usein ryhmä tai liike ja yhteinen aatemaailma. Ekstremististen rikosten seuranta on tärkeää, sillä ne vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan.

Osa ekstremistisistä rikoksista on myös viharikoksia. Viharikos on rikos, jonka motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, vammaisuutta tai muuta näihin verrattavaa ominaisuutta kohtaan.

Viime syksyn turvapaikanhakijatilanne synnytti Suomeen aiemmin harvinaisen viharikosilmiön: turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin kohdistuneet tuhotyörikokset. Niissä tapauksissa, joissa iskun tekijä on tiedossa, ei ole löydetty kytköksiä järjestäytyneeseen ääriliikehdintään. Osassa tapauksia tutkinta on kuitenkin edelleen kesken.

Turvapaikanhakijoiden määrän laskettua vuoden 2016 aikana aiempien vuosien tasolle vastaanottokeskuksiin kohdistuneita tuhotyörikoksia ei ole enää ilmennyt.

Väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä, joka äärimmillään voi johtaa jopa terrorismiin, voidaan parhaiten torjua ennalta ehkäisevällä työllä. Ennalta ehkäisy on aina tehokkaampaa kuin seurausten korjaaminen, sisäministeriön tiedotteessa huomautetaan.

Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma hyväksyttiin keväällä 2016. Sen tavoitteena on varmistaa, että joka puolella Suomea on valmiudet ja pysyvät rakenteet ennaltaehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä.

Ennalta ehkäisyn keskiössä on poliisilaitosten yhteydessä tapahtuva moniammatillinen Ankkuritoiminta, jossa viranomaiset työskentelevät yhdessä radikalisoituneiden henkilöiden sekä radikalisoitumisvaarassa olevien nuorten ongelmien ratkaisemiseksi.

Poliisien lisäksi mukana ovat esimerkiksi sosiaalityöntekijät, psykiatriset sairaanhoitajat ja nuorisotyöntekijät.

Työtä tukevat yhteistyöverkostot, joissa ovat mukana viranomaisten lisäksi myös järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen edustajat.

Sisäministeriö on julkaissut vuodesta 2013 säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen.