– Viime viikonlopun tapahtumissa ei ole kauheasti voittajia. Vaikka hallitus pysyi kasassa ja se on tärkeää jatkuvuuden kannalta, kansalaisten näkökulmasta on vaikea ymmärtää mitä oikein tapahtui.

Kiiski Katajan mukaan vain kuusi prosenttia suomalaisista kuuluu puolueisiin, vaikka puolueet käyttävät suurta ja paikoin näkymätöntä valtaa. Politiikan kulisseissa tapahtuu paljon. Toisin kuin aiemmin, asiat eivät välttämättä jää kulisseihin.

– Haasteena on radikaalin läpinäkyvyyden aika, joka on vähentänyt etäisyyttä. Ihmiset pystyvät seuraamaan uutisia ja olemaan mukana toisella tavalla kuin ennen. Kulisseissa tapahtuva suhmurointi ja valtapelit ovat yhä enemmän ihmisten silmillä. Se vie politiikalta yhä enemmän legitimiteettiä demokratian kannalta.

Ongelma alkaa Kiiski Katajan mukaan jo poliittisissa nuorisojärjestöissä, joissa lapset opetetaan junttaamaan. Myös kansalaisjärjestöjen “kaappaamista” pidetään hänen mukaansa normaalina.

– On turha jeesustella sitä, mitä perussuomalaisten kokouksessa tapahtui, kun se on tuttua kaikille politiikassa toimiville. Tässä on demokratian suhteen iso jännite, eivätkä nämä toimintatavat tule kestämään. Aitoa demokraattista kulttuuria luovat tulevat voittamaan, Kiiski Kataja uskoo.

Hän kaipaisi puolueilta kriittistä oman toiminnan tarkastelua. Jos puolueiden toimintaa avattaisiin radikaalisti, kestäisikö se päivänvaloa, Kiiski Kataja kysyy ja muistuttaa, että avautuminen ei välttämättä tapahdu vapaaehtoisesti. Asioita voidaan nykyisin vuotaa julkisuuteen milloin tahansa.

– Oma huoleni on legitimiteetin rapautuminen, politiikka vaikuttaa helposti arvottomalta näytelmältä.

Lue Elina Kiiski-Katajan haastattelu ensi viikon Demokraatti-lehdestä.