Eläketurvakeskuksen ja Sitran tuoreet skenaariolaskelmat työn muutoksen vaikutuksista eläkkeisiin ja julkiseen talouteen lyövät lisää vettä kiukaalle kuumana käyvään eläkekeskusteluun. Viime aikoina muun muassa talousnobelisti Bengt Holmström on ollut julkisuudessa huolestunut Suomen eläkejärjestelmän kestävyydestä.

Lindholmin mukaan on perusteltua herättää keskustelua, ja hän korostaa eläkejärjestelmän kestävyyden ja vakauden olevan tärkeä osa taloutta.

Laskelmien tekijöihin kuuluvan Eläketurvakeskuksen kehityspäällikön Heikki Tikanmäen mukaan laskelmien keskeinen havainto on, että eläkejärjestelmän perusrakenteet toimivat hyvin, vaikka asiat muuttuisivat paljonkin nykyisestä.

Eläketurvakeskuksen ja Sitran skenaariolaskelmilla on arvioitu, miten ansiokehityksen pysähtyminen, yrittäjyyden merkittävä kasvu tai tuloerojen kärjistyminen vaikuttaisivat eläkejärjestelmään ja julkiseen talouteen.

Skenaariolaskelmat kertovat, että työn ja työelämän muutoksella on suuri vaikutus eläkkeisiin ja julkiseen talouteen. Työllisyys ja palkkojen kehitys määräävät pitkälle, minkälaisia eläkkeitä ihmisille kertyy, ja toisaalta millaisia eläkemaksuja heiltä pitää kerätä.

Lisäksi työllisyydellä on ratkaiseva rooli yhteiskunnan saamissa verotuloissa, joilla esimerkiksi ikääntymisestä johtuvia kasvavia hoivamenoja rahoitetaan.

Mukana laskemissa on myös karu skenaario, jossa talouskasvu hyytyisi pysyvämmin ja palkkojen kasvu pysähtyisi. Se loisi pitkällä aikavälillä työeläkemaksuun neljän prosenttiyksikön korotuspaineen ja lisäisi julkisen talouden ahdinkoa.

– Skenaarion radikaaliuteen nähden tämänkin vaihtoehdon vaikutukset eläkejärjestelmään ovat suhteellisen pieniä, Tikanmäki huomauttaa.

Lindholm kiinnittääkin huomiota siihen, että laskelmien perusteella heikko talouskehitys näkyy nopeammin ja rankemmin julkisessa taloudessa kuin eläkejärjestelmässä.

– Lähtötilanne ei ole hirveän hyvä, koska jo nyt julkisessa taloudessa on kirittävää hyvään ja vakaaseen tilanteeseen, Lindholm sanoo.

Lindholmin mukaan keskeistä on moneen kertaan todettu työllisyyden parantaminen. Lindholmin mielestä ratkaisevaa työllisyysasteen nostossa eivät ole opintojen vauhdittaminen tai perhevapailla vietetyt vuodet.

Hän katsoo, että tärkeintä on huolehtia työikäisen väestön osaamisesta koko heidän työuransa ajan, jotta he pysyvät mukana tuottavassa ja kohtuullisen hyväpalkkaisessa työssä.

– Tuleva työelämä kaipaa ihmisiltä muutoshalukkuutta. Jos on tehnyt 15 vuotta tiettyä työtä tietyllä koulutuksella, pitäisi olla tarvittaessa valmiutta lähteä tekemää jotakin ihan muuta. Tämä on myös asennekysymys, Lindholm sanoo.

Skenaariolaskelmat ovat Eläketurvakeskuksen, Sitran, ajatushautomo Demoksen ja valtiovarainministeriön yhteishanke.