Turva – Hymy

SK kertoi vihreiden kokoomus-haaveista – näin vastaa Petteri Orpo

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Joidenkin kanssa se on helpompi ajatuksena, joidenkin kanssa vaikeampi, Orpo toteaa hallitusyhteistyöstä.

Suomen Kuvalehti kirjoitti viime viikolla vihreiden tuoreen puheenjohtajan Touko Aallon mielivän hallitusyhteistyötä kokoomuksen kanssa. Lehden mukaan toiveissa olisi hallituspohjaa, jossa olisivat myös RKP ja vasemmistoliitto.

Sen sijaan keskusta ja SDP ovat Aallon mielestä ”tunkkaisia siltarumpupuolueita”. Aaltoa ei ollut Suomen Kuvalehden jutussa suoraan sitatoitu. Hän on Ylellä kiistänyt, että häntä olisi haastateltu juttuun.

Hän on kuitenkin tämänkin jälkeen kommentoinut hallituskuvioita muun muassa Facebookissa.

– Vihreät on valmiit keskustelemaan asiakysymyksistä ja yhteistyöstä kaikkien puolueiden kanssa. Ainoa puolue, jonka kanssa en ole valmis menemään hallitukseen, on Halla-ahon perussuomalaiset, vihreiden puheenjohtaja on päivittänyt, samalla todeten keskustelun olevan ennenaikaista.

Demokraatti tiedusteli tänään eduskunnassa kokoomuksen puheenjohtajalta Petteri Orpolta, miten hän suhtautuu SK:n tietoihin vihreiden halusta tehdä hallitusyhteistyötä.

– Ensinnäkin hoidetaan nyt ensin näitä isänmaan asioita tässä hallituksessa ja tällä eduskunnalla. Sitten käydään vaalit ja katsotaan vaalitulosten ja ohjelmakysymysten perusteella tulevat hallituskoalitiot. Minä ja kokoomus lähdemme siitä, että me olemme valmiit keskustelemaan kaikkien tahojen kanssa hallitusyhteistyöstä. Joidenkin kanssa se on helpompi ajatuksena, joidenkin kanssa vaikeampi.

Vihreiden kanssa ei olisi Orpon mukaan mitään periaatteellista ongelmaa.

”Kovin kaukana heidän kanssaan.”

Vihreiden Aalto sanoutui irti perussuomalaisista. Mikä on kokoomuksen kanta?

– Itse asiassa en haluaisi vielä hirveästi ylipäänsä mennä sinne seuraaviin hallitusten kokoonpanoihin, kun tässä on muutakin tekemistä. Nyt viittaan vaan siihen, että me teimme kesäkuussa oikeasti päätöksen, että sen nykyisten perussuomalaisten kanssa me emme halunneet tehdä hallitusyhteistyötä, Orpo sanoo.

Mikä on tällä hetkellä tilanne?

– Sanon vieläkin kerran, että en mielelläni osallistu hallituspaikkojen jakeluun. Se ei ole nyt ajankohtaista ollenkaan. Puolueiden välisestä yhteistyöstä voin puhua. Siinä kyllä taas (Laura) Huhtasaaren (ps.) puheet eduskunnassa viime viikolla osoittivat sitä, että kovin kaukana ollaan heidän kanssaan, Orpo toteaa.

Huhtasaari puhui muun muassa islamisaatiosta.

”Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja sekava” – STTK listasi keskeiset tavoitteensa perusturvan uudistamiseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Keskeiset lähtökohdat perusturvan uudistamisessa tulisi olla työn ensisijaisuus, syrjäytymisen ehkäisy, järjestelmän selkiyttäminen sekä palveluiden uudistaminen ja merkittävä lisäresursointi, toimihenkilökeskusjärjestö STTK listaa.

Hallitus asetti viime syksynä perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistukseen liittyvän hankkeen, jonka toimikausi jatkuu vuoden 2019 helmikuun loppuun saakka.  STTK korostaa, että työn on oltava keskeinen arvo ja toimeentulon ensisijainen lähde myös tulevaisuudessa.

Työn ensisijaisuus on välttämätöntä.

– Työn ensisijaisuus on välttämätöntä, jotta hyvinvointivaltion rahoitus varmistetaan. Työnteon pitää olla aina kannattavampaa kuin tuella elämisen. Toimeentulo on kuitenkin turvattava myös heille, joilla eri syistä ei ole mahdollista saada sitä riittävällä tavalla työstä, johtaja Katarina Murto sanoo.

Katarina Murto. Kuva: Jari Soini

Järjestö pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa työtä ei riitä kaikille siinä määrin kuin nykyisin ja siten, että työ turvaisi riittävän toimeentulon.

Siksi järjestö korostaakin syrjäytymisen ennaltaehkäisyä, jotta jokainen ihminen voi kokea olevansa osa yhteiskuntaa. STTK kantaa erityistä huolta syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, maahanmuuttajista, pitkäaikaistyöttömistä ja osatyökykyisistä.

Syrjäytymisen ehkäisemiseen on etsittävä uusia ratkaisuja eikä yksikään ihminen saa pudota yhteiskunnan ja sosiaalisen turvaverkon ulkopuolelle, järjestö katsoo.

Työn murros on myös haastanut ja haastaa nykyisen perusturvajärjestelmän.

– Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja sekava. Sitä on selkiytettävä, Murto vaatii.

Koulutus ja osaaminen ovat STTK:sta keskeisiä työllistymisen edistämisessä.

– Vaikeasti työllistyvien kohdalla myös muu elämänhallinnan tukeminen sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat tärkeässä roolissa työelämään pääsyn ja osallisuuden vahvistamisessa.

STTK muistuttaa yrityksiä yhteiskuntavastuusta työllistymisen edistämiseksi.

Ongelmia järjestö näkee puolestaan ennen kaikkea työvoimapalveluiden resursseissa, jotka sen mukaan ovat Suomessa täysin riittämättömät. Ongelma on myös palveluiden hajanaisuus.

– Työllistymistä edistävät palvelut eivät saa toimia sanktiot vaan työllistyminen edellä. Työttömät ja varsinkaan vaikeasti työllistyvät tarvitsevat lisää kannusteita, eivät rangaistuksia. Palveluiden ja velvoitteiden on oltava tasapainossa. Jotta useampi voi työllistyä, palveluita on uudistettava ja resursseja vahvistettava vuosia jatkuneen karsimisen ja leikkausten jälkeen.

Vaikeasti työllistyvien osalta onkin järjestön mielestä harkittava, voiko perusturvajärjestelmää kehittää osallistavan sosiaaliturvan suuntaan. Tällöin väylät työllistymiseen voisivat olla moniportaisia.

– Palkkatyön ensisijaisuuden ohella yleinen aktiivisempi osallistuminen yhteiskuntaan voi olla joillekin keino parempaan työllistymiseen ja syrjäytymisriskin ehkäisyyn. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi on tarkasteltava myös asumiskustannuksia ja asumistukea.

STTK muistuttaa yrityksiä yhteiskuntavastuusta työllistymisen edistämiseksi.

– Työllisyys ei voi parantua vain palkansaajien työehtoja heikentämällä tai työttömiä rankaisemalla. Yritysten yhteiskuntavastuusta ja rohkeudesta työllistää puhutaan aivan liian vähän. Rekrytointi on nähtävä mahdollisuutena, ei riskinä, Katarina Murto toteaa.

Professori: Valtakunnansyyttäjän potkuja tuskin kumotaan torstaina

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Oikeusministeriön esitys valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen irtisanomisesta on linjassa korkeimman oikeuden (KKO) tuomion kanssa, sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää STT:lle. Mäenpään mukaan KKO katsoi joulukuisessa tuomiossaan Nissisen menettelyn heikentäneen luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan.

– Mielestäni tuomiossa oli peruste, jonka mukaan Nissisen rangaistava menettely heikentää luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan. Se on sen verran vakava moite, että sen perusteella ministeriön ehdotuksen voi sanoa olevan linjassa KKO:n arvion kanssa.

KKO tuomitsi Nissisen joulukuussa tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon. Korkeimman oikeuden mukaan Nissinen osallistui esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin vuosina 2010–2015. Hankinnat tehtiin yrityksestä, jossa Nissisen veli oli merkittävässä asemassa.

Mäenpään mukaan ministeriön olisi ollut mahdollista päättää toisin Nissisen jatkosta. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt sitä, että olisi katsottu, ettei luottamus syyttäjälaitokseen ole tärkeä, Mäenpää sanoo.

Luottamus on tavattoman tärkeä vaatimus koko syyttäjäntoiminnan kannalta.

– Sanoisin, että tämä olisi aika epätodennäköinen vaihtoehto, koska luottamus on niin tavattoman tärkeä vaatimus koko syyttäjäntoiminnan kannalta, ettei sitä voi harkinnassa jättää ottamatta huomioon.

Mäenpään mukaan valtioneuvosto voi huomenna hylätä ministeriön esityksen. Hän kuitenkin toteaa, että Suomessa on vakiintunut tapa, että ministereiden esitykset hyväksytään.

– Tässä on kysymys myös laillisuusarvioinnista, joten on vaikea nähdä, että valtioneuvostossa voisi tulla toiseen suuntaan jotain niin painavaa laillisuusperustetta, jonka perusteella katsottaisiin, ettei ministeriön esitys ole hyväksyttävä.

Mäenpää pitää tilannetta äärimmäisen poikkeuksellisena.

– Paitsi sen vuoksi, että kyseessä on tietyn alan yli virkamies, mutta myös siksi, että tämä ala sattuu olemaan oikeushallinnon ydinaluetta. Voidaan edellyttää tiukkaa lain noudattamista. Kun näin ei ole tapahtunut, se on äärimmäisen poikkeuksellista.
STT–JECATERINA MANTSINEN

Tuomio oli liikaa – oikeusministeriö esittää valtakunnansyyttäjälle potkuja

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Oikeusministeriö aikoo esittää huomenna torstaina valtioneuvoston istunnossa, että valtioneuvosto irtisanoisi valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen. Ministeriö kertoo asiasta tiedotteessaan.

Esityksen taustalla on Nissisen joulukuussa saama tuomio virkavelvollisuuden rikkomisesta, jonka jälkeen oikeusministeriö käynnisti virkamiesoikeudellisen harkinnan.

Kokonaisharkinnan perusteella oikeusministeriö on päätynyt esittämään irtisanomista, tiedotteessa kerrotaan.

Oikeusministeriö on tehnyt oikeudellisen arvion Nissisen edellytyksistä hoitaa valtakunnansyyttäjän tehtävää korkeimman oikeuden tuomion jälkeen. Ministeriön arvion mukaan kyseisen tuomion jälkeen Nissisellä ei enää näitä edellytyksiä olisi.

Ministeriö kertoo julkaisevansa päätöksen tarkemmat perustelut valtioneuvoston tehtyä ratkaisunsa.

Päätösvalta irtisanomisessa on kuitenkin valtioneuvostolla. Mikäli valtioneuvosto hyväksyy esityksen, tiedottaa oikeusministeriö tarkemmin ratkaisusta ja sen perusteluista valtioneuvoston istunnon jälkeen torstaina.

Demarinuoret: Suomen on tuomittava Turkin aloittama hyökkäys – ”Suomen valtiojohto vaikenee asiasta”

Kuva: Ella Kaverma
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Turkki on aloitti viime lauantaina hyökkäyksen Syyrian puolelle Rojavan kurdialueille.

Maanantaina presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti operaation päättyvän vasta kun sen ”tavoite on saavutettu”.

Sosialidemokraattiset Nuoret vaatii kannanotossaan Suomea tuomitsemaan Turkin aloittaman hyökkäyksen.

Pommituksissa on kuollut ja loukkaantunut jo nyt sotilaiden lisäksi lukuisia siviilejä.

Alueella olevat ja Turkin kohteena olevat kurdit ovat olleet tehokkain toimija ISIS:n vastaisessa koalitiossa. Turkki on ilmoittanut toimivansa Venäjän tuella, ja Yhdysvallat on puolestaan tukenut alueen kurdijoukkoja.

Demarinuorten mukaan Turkin toiminta heikentää paitsi alueen vakautta myös suurvaltojen suhteita ja on omiaan tuomaan lisää kansainvälisiä jännitteitä.

– Suomen on tuomittava Turkin toimet ja vaadittava Turkkia lopettamaan tämä mieletön aggressio ja ihmisoikeuksien polkeminen. Tällainen hyökkäyspolitiikka on ehdottoman tuomittavaa, mutta Suomen valtiojohto vaikenee asiasta, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo.

”Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää.”

– Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää, ja ulkopoliittinen johto tuntuu hukanneen Suomen linjan kokonaan. Kaiken kukkuraksi ulkoministeri Timo Soini on vierailullaan Turkissa ja tavatessaan presidentti Erdoğanin kehunut Suomen ja Turkin jakavan länsimaiset arvot, hän jatkaa.

– Tämän ohella on todella käsittämätöntä, että Soini vielä puolustaa Suomen asekauppoja konfliktialueille, kuten Lähi-itään. Toisten kärsimyksestä hyötyminen on kuvottavaa toimintaa. Suomen linjana on ollut, että se ei myy aseita sotaa käyviin maihin, ja tätä on alettava jälleen noudattamaan, Näkkäläjärvi vaatii.

Eikö parlamentarismi maistu suomalaisille? – Evan kyselyssä presidentille halutaan nykyistä enemmän valtaa

Kuva: Jemina Rauhansalo

Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksesta.

Jopa 61 prosenttia antaisi presidentille ainakin melko paljon valtaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön.

Keskeisiin valtion virkanimityksiin ainakin melko paljon valtaa presidentille antaisi puolestaan 55 prosenttia vastaajista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ainakin melko paljon valtaa haluaisi antaa 82 prosenttia vastaajista.

Tulokset perustuvat reilun 2 000 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15. tammikuuta.