EU on myöntänyt jatkoaikaa Britannian erolle 31.1.2020 saakka. Ero voi tapahtua myös tätä ennen, jos Britannia saa erosopimuksen voimaan.

Tämän pidennyksen lopulla on jälleen tutut kolme skenaariota: sopimuksellinen ero, sopimukseton ero tai eropäivän lykkäys.

– Meidän tulee jatkaa varautumista kaikkiin, Skinnari painotti.

– EU:n ja Britannian yhteisessä julistuksessa annetaan elementtejä siitä, miltä tuleva suhde tulee näyttämään. Kauppasuhde tulee pohjautumaan vapaakauppasopimusmalliin.

– Tulevassa suhteessa siirrymme sisämarkkinoilta huomattavasti etäisempään suhteeseen. Vaikka sopimus saataisiinkin aikaan, tarkoittaa se yritysten kannalta, että tulee väistämättä muutoksia, kaupanesteitä tai hidasteita.

– Vain sisämarkkinoilla kauppa voi olla esteetöntä. Vaikka tiedämme hyvin, ettei se ole täysin esteetöntä sielläkään.
Paperityö lisääntyy ja se aiheuttaa kustannuksia yrityksille. Yksityiskohtien osalta joudumme odottamaan tulevan suhteen sopimuksia.

Tulevan suhteen neuvotteluille jää näillä näkymin kuitenkin aikaa vain vuoden verran, ellei Britannia käytä hyväksi optiota pidentää siirtymäaikaa kahdella vuodella.

– Neuvotteluista on joka tapauksessa odotettavissa erittäin tiivistahtiset. Intressit ovat molemmilla puolilla neuvottelupöytää laajat ja aikapaine on kova.

– Britannia on maailman viidenneksi suurin talous ja tulee säilymään kiinnostavana markkinana ja kumppanimaana erostaan huolimatta. Kauppa ei lopu, vaikka sen muoto muuttuu. Joillekin yrityksille Britannian ero voi tarjota myös uusia mahdollisuuksia sekä sisä- että ulkomarkkinoilla.

Skinnari muistutti, miten protektionismin nousu tehnyt kauppapoliittisen tilanteen haastavaksi monessa mielessä. Suomen kaltaisille viennistä ja ulkomaankaupasta riippuvaisille maille se on erityisen haitallista.

Toisaalta viime vuosikymmenten globalisaatiokehitys on tuonut ennennäkemättömän laaja-alaisen elintason nousun lähestulkoon koko maailmaan. Suomi yksi tästä eniten hyötyneistä maista.

– 2008 finanssikriisin jälkeen olemme todistaneet globalisaation ja ”vapaan kaupan” vastaista populistista kehitystä, joka näkyy osin myös protektionismin nousuna.

Kasvava protektionismi horjuttaa kansainvälistä kauppajärjestelmää ja nakertaa luottamusta muun muassa Maailman kauppajärjestö WTO:hon instituutiona – ja samalla kaupan yhteistä sääntöpohjaa.

– Oman lisähaasteensa on tuonut USAn ja Kiinan kauppasota, jonka taustalla on merkkejä suurvaltojen strategisemmasta hegemoniakamppailusta. Ja tämän päälle on vielä kotikutoinen Brexit-ongelmamme.

Skinnarin mukaan tämän hetken näkymä kaiken kaikkiaan synkähkö, mutta onneksi positiivisiakin elementtejä löytyy. Esimerkiksi EU on onnistunut avaamaan kauppaa useampien uusien vapaakauppasopimusten kautta.

Vuonna 2018 Suomen tavaravienti oli arvoltaan 64 miljardia euroa ja palveluvienti 27 miljardia euroa. Palveluvienti on tällä vuosikymmenellä kasvanut tavaravientiä nopeammin.

Sekä tavaroista että palveluista yli puolet viedään EU-jäsenmaihin.

Suomen vienti on kehittynyt suotuisasti viime vuodet, mutta näkymä on heikkenevä. EU:ssa ja Kiinassa kasvu on hidastumassa.

– Yhdysvalloissa kasvu on pitänyt pintansa. Silti odotusarvona on heikkenevää kasvua lähivuosille.

– Kauppapolitiikan osalta Suomelle on tärkeää, että markkinat säilyvät mahdollisimman avoimina ja että protektionismin eskaloituminen voidaan välttää, Skinnari tiivisti.

Ministeri painotti kilpailukykymme kehittämistä. Tarvitaan monipuolisempi elinkeinorakenne.

Komissiolla on kauppapolitiikassa yksinomainen toimivalta EU:ssa. Suomelle on tärkeää varmistaa, että siinä heijastuvat maamme intressit.

– Keskeisimpiä tavoitteitamme on Maailman kauppajärjestöön (WTO) perustuvan monenvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tukeminen ja vahvistaminen, Skinnari sanoi.

– Akuutein ongelma koskee WTO:n riitojenratkaisun valitusmekanismia, joka pitkälti USA:n toimien johdosta lamaantuu joulukuussa, mutta myös muut reformit ovat tarpeen, jotta järjestelmän uskottavuus säilyy, ministeri lisäsi.

Uudistukset eivät ole helppoja järjestössä, jossa on 164 jäsentä, mutta Skinnarin mukaan on tärkeää, että EU jatkaa aktiivisesti monenkeskisen järjestelmän puolustamista ja pyrkii löytämään ratkaisuja ongelmiin.

Toinen keskeinen elementti liittyy kaupan avaamiseen uusien kahdenvälisten ja alueellisten vapaakauppasopimuksien kautta.

– Ne ovat tärkeitä poistaessaan ja vähentäessään kaupan esteitä. Tämä on erityisen tärkeää kaltaisellemme, välituotteiden kaupasta merkittävästi riippuvaiselle pienelle taloudelle. Vapaakauppaneuvotteluissa Suomella on enemmän voitettavaa kuin hävittävää.

EU:lla on vapaakauppasopimuksia noin 70 maan kanssa.

– Ei riitä, että sopimuksia neuvotellaan. Ne tulee myös saada voimaan ja toimeenpanna täysimääräisesti, jotta liike-elämä pääsee hyötymään niistä.

Uusi komissio tuo uusia tuulia todennäköisesti myös kauppapolitiikkaan. Myös Euroopan parlamentti, joka painottaa tulevalla kaudella kaupan yhteyttä ilmastonmuutokseen ja arvoihin, vaikuttaa EU:n kauppapolitiikan muotoutumiseen.

Suomen tavoitteena on vaikuttaa tulevaan komission työohjelmaan, jotta että EU jatkaa kunnianhimoista kauppa-agendaa ja pysyy avoimena kaupalle ja investoinneille.

– Kauppa-agendaan kohdistuu myös protektionistisia paineita. Kun raja-aitoja pystytetään tai kilpailua muuten keinotekoisesti rajoitetaan, joutuvat välituotetuonnista ja -viennistä riippuvaiset maat useimmiten kärsimään. Myös tuotanto- ja arvoketjujen alueellistuminen tai eriytyminen saattaa olla Suomen kaltaiselle maalle haitallisempaa kuin sellaisille EU-maille, joiden hankintaketjut ovat unionissa, Ville Skinnari sanoi.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeisiä tavoitteita on Ville Skinnarin mukaan rakentavien suhteiden ylläpitäminen ja ”positiivisen agendan” vaaliminen Yhdysvaltojen suuntaan haasteista huolimatta.

– Tärkeintä olisi välttää jännitteiden eskaloituminen, sillä kauppasota Yhdysvaltojen kanssa olisi myrkkyä paitsi molemmille osapuolille myös koko maailmantaloudelle.

EU on Yhdysvaltain tavoin kiinnittänyt huomiota Kiinan nousuun. Kevään tiedonannossa Kiinaa luonnehditaan paitsi kumppaniksi myös ”järjestelmätason kilpailijaksi”.

– On selvää, että Kiina pelaa maailmankaupassa myös sääntöjen vastaisesti.

EU joutuu pohtimaan keinoja lääkkeitä kilpailuasetelmaan. Yhtenä keinona ovat investointisopimusneuvottelut, joiden kautta voidaan purkaa rajoituksia Kiinan markkinoilla. Lisäksi Kiinaa yritetään sitouttaa kauppajärjestelmän uudistamiseen.

– Keskeistä suurvaltasuhteissa on EU:n yhtenäisyyden säilyttäminen. Erityisen oleellista se on suhteessa Kiinaan, jonka vaikutusvalta myös EU:ssa on kasvanut.