Glasgow’ssa asuva tutkimusjohtaja, VTT Mari K. Niemi E2 Tutkimuksesta odottaa itsenäisyysmielisten saavan parlamenttiin enemmistön, sillä ylivoimaisesti suurimman puolueen SNP:n lisäksi uuden itsenäisyyskansanäänestyksen järjestämistä tukevat myös Skotlannin vihreät.

Niemen mukaan Skotlannissa jännitetään nyt eniten sitä, saako kansallispuolue SNP yksin yli puolet Holyroodina tunnetun parlamentin 129 paikasta.

–  Sillä olisi symbolista merkitystä, ja viesti (itsenäistymisen puolesta) olisi vahvempi, Niemi sanoo.

Niemen mukaan on hyvin mahdollista, että kovan koronavuoden jälkeen tällainen nopea eteneminen epäilyttää myös joitakin SNP:n kannattajia.

–  Mutta vaikka aikataulu SNP:n kannattajia hirvittäisi, niin tuskinpa se on saanut heitä toisella tavalla äänestämään, Niemi toteaa.

Itsekin vaaleissa äänestäneen Niemen mukaan vaalikampanjan aikana oli toki esillä myös muita teemoja, mutta lopulta puhe kääntyi aina takaisin itsenäistymiseen. Se on ollut selkein jakolinja puolueiden välillä.

–  Se on prisma, jonka läpi kaikkea muuta katsotaan, Niemi tiivistää.

Brexit muutti kaiken

Itsenäistymisen vastustajat ovat syyttäneet pääministeri Sturgeonia koronan jälkihoidon unohtamisesta uuden kansanäänestyksen ajamisen kustannuksella.

–  Hänen vasta-argumenttinsa on ollut, että pandemian jälkihoito ja kaikki muukin Skotlannin kehittäminen riippuu siitä, että ollaan itsenäisiä ja osa EU:ta, Niemi kertoo.

Vastustajien vetoaminen siihen, että Sturgeon lupasi itsenäisyyskysymyksen ratkenneen vuoden 2014 kansanäänestyksessä sukupolven ajaksi, ei Niemen mukaan enää toimi. Brexit-kansanäänestys oli skotlantilaisille todellinen “märkä rätti kasvoille” ja osoitus siitä, että vaikka äänestäjäkunta Skotlannissa ilmaisee selkeästi haluavansa yhtä, niin politiikan lopputulos on kuitenkin toinen.

Niemen mukaan Lontoossa olisi ollut syytä pohtia heti brexit-tuloksen selvittyä sitä, miten EU:ssa pysymistä kannattaneet skotlantilaiset saadaan haluamaan myös pysymistä osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Nyt pääministeri Boris Johnson on ollut ehdotuksineen aika viime tipassa, eikä itsenäistymistä tärkeänä identiteettikysymyksenä pitäville skoteille todennäköisesti riitä mikään puolivälin laajennettu itsehallintomalli, Niemi arvelee.