Pääkirjoitukset
4.1.2017 22:10 ・ Päivitetty: 4.1.2017 13:24
Soini puhuu vuodeosaston vallankaappauksesta, mutta nuorten ja vuodeosaston suita ei pidä tukkia
Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna on paikallaan puhua sen kaikkein pyhimmästä, demokratiasta eli kansanvallasta. Yksi kansanvallan toteuttamiskeino on kansalaisaloite. Vuonna 2012 käyttöön tullut suoran demokratian muoto täydentää edustuksellista järjestelmäämme.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini nosti blogissaan tikunnokkaan ne muutamat aloitteet, joita ovat käynnistäneet entiset kansanedustajat. Soini puhuu vuodeosaston vallankaappauksesta. Kaappareita ovat Paavo Väyrynen (euroaloite), Kimmo Kiljunen (taitettu indeksi) sekä Iiro Viinanen ja Esko Seppänen (eutanasia-aloite). Soinia riepoo myös se, miten media rummuttaa aloitteita. Aikamoista, sananvapaudelle turpaan itsenäisyyden juhlavuoden kynnyksellä.
Vuodeosaston demokraattisia oikeuksia halveeraavalle Soinille voi muistuttaa hänen omasta blogitekstistään.
Eduskunnassa tai europarlamentissa istuvien ei ole korrektia tarttua kansalaisaloitteeseen. Väyrynen voisi käyttää muita kanavia. Mutta mikseivät eläkkeellä olevat kansanedustajat tai mepit voisi olla aktiivisia?
Uransa jälkeen he ovat osa tavallista kansaa ja voivat näyttää esimerkkiä eri vaikutuskanavien käytöstä. Vuodeosaston demokraattisia oikeuksia halveeraavalle Soinille voi muistuttaa hänen omasta blogitekstistään maaliskuulta 2013.
”Pidän kansalais aloitetta tärkeänä. En niitä allekirjoita niin kauan kun olen kansanedustaja”.
Turun yliopiston selvityksen mukaan kansalaisaloitejärjestelmän hyödyt ovat kiistattomat. Kolmannes äänioikeutetuista on laittanut nimensä vähintään yhteen aloitteeseen. Noin 80 prosenttia äänioikeutetuista uskoo systeemin parantavan demokratiaa, kansalaisaloitteen allekirjoittaneista vielä suurempi osa. Kansalaisaloite on nuorten ja koulutettujen kaupunkilaisten suosiossa, mutta se tavoittaa myös poliittisen osallistumisen marginaalissa olevia ryhmiä kuten työttömiä ja sairaita.
Onko valtiovarainministeripuolue viemässä nuorilta ja työttömiltä rahojen lisäksi myös äänen?
Kansalais aloitteiden suosio kasvaa, vaikka noin kymmenestä loppuun saakka käsitellystä aloitteesta on hyväksytty vain yksi. Aloitteet ovat myös synnyttäneet uutta demokraattista vuoropuhelua ja lisänneet kansalaisten käsitystä eduskunnassa käsiteltävistä asioista. Maassa, jossa murehditaan poliittisen osallistumisen vähenemistä, kansalaisaloitetta pitäisi vaalia kuin kukkaa kämmenellä. Aloitteet etenevät eduskunnan käsiteltäväksi saadessaan puolen vuoden kuluessa 50 000 allekirjoitusta. Kokoomuksen ryhmänjohtaja Kalle Jokinen nostaisi allekirjoitusten määrää vähintään 100 000:een.
Onko valtiovarainministeripuolue viemässä nuorilta ja työttömiltä rahojen lisäksi myös äänen? SDP:n ja keskustan ryhmäpuheenjohtajat ovat maltillisempia. Heidän mukaansa kansalaisjärjestelmän toimivuutta pitää selvittää. Turun yliopiston tutkijat vaativat järjestelmän kehittämistä. Kyse olisi siitä, miten lisätään aloitteiden läpinäkyvyyttä, vuorovaikutteisuutta ja aloitteentekijöiden tukemista. Tämä selvitys hallituksen on syytä tehdä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.