ehdokasmainos

Soini Ylelle: HBL saanee haastattelunsa keväällä

Kuva: Lehtikuva
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) uumoilee antavansa HBL:lle haastattelun kevään aikana.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoo Ylelle, että sanomalehti Hufvudstadsbladetia ja koko KSFMediaa koskevassa asiassa voidaan palata normaaliin menettelyyn. Soini ilmoitti viime joulukuussa, että hän ei toistaiseksi anna haastatteluja sanomalehti Hufvudstadsbladetille (HBL) tai sitä kustantavan KSF Median muille julkaisuille. Syyksi Soini sanoi HBL:ssä julkaistut kirjoitukset, joissa on hänen mukaansa vihjailtu, että hän on rasisti.

– Olen koko ajan sanonut, että Hufvudstadsbladetin haastattelupyyntö on ollut pahnanpohjimmaisena. Nyt on tullut uusi pyyntö. Eiköhän tuo kevään aikana onnistu, Soini sanoo Ylelle.

Soini sanoo, että hän kestää arvostelua.

– Mutta silloin, kun esitetään perättömiä valheellisia väitteitä, kyllä silloin myös poliitikko voi kertoa niistä mielipiteensä vapaassa maassa.

Presidentti Niinistö: Buk-ohjusten hankintasopimuksessa on salassapitosäännöksiä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
LKS 20160930 Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö piti tiedotustilaisuuden Presidentinlinnassa Helsingissä 30. syyskuuta 2016 liittyen Suomessa tehtyihin BUK-ohjusten koeräjäytyksiin. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Presidentti Sauli Niinistö piti tänään iltapäivällä tiedotustilaisuuden liittyen Suomessa tehtyihin Buk-ohjusten koeräjäytyksiin.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi haluaa auttaa malesialaiskoneen pudottamisen selvittämisessä. Suomi on Niinistön mukaan lähettänyt Hollantiin tutkintaan liittyvää materiaalia useaan otteeseen.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin tänään, että Suomessa tehdyn ohjuskokeen tuloksia ei ole voitu käyttää kansainvälisessä rikostutkinnassa, koska Suomi ei ole antanut siihen lupaa. Rikostutkija Hollannin syyttäjänvirastosta kertoo lehdelle, että Suomen hallitus ei ole antanut lupaa jakaa tuloksia kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa.

Niinistön mukaan Suomi on joutunut arvioimaan, onko tietojen ja koeräjäytyksen sirpaleiden lähettäminen kolmannelle osapuolelle vastoin Buk-ohjuksen hankintasopimuksia. Sopimuksessa on kuitenkin salassapitosäännöksiä.

– Tietojen antaminen vaikuttaa luonnolliselta, mutta kauppaoikeuden kannalta se ei ollutkaan sitä, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa.

Suomi haluaa auttaa malesialaiskoneen pudottamisen selvittämisessä.

Venäjän kanssa ei ole Niinistön mukaan keskusteltu oikeusapupyynnöstä. Pyynnöstä ilmoitettiin Venäjälle, mutta siitä ei keskusteltu.

Päätös oikeusavun antamisesta tehtiin Niinistön mukaan hyvin nopealla aikataululla.

Suomessa tehtiin ohjuksen koeräjäytys lokakuussa 2015. Niinistö kertoi, ettei tiedä, missä räjäytys tehtiin. Mukana paikalla oli hänen mukaansa myös Hollannin viranomaisia.

Hollannin viranomaiset toivoivat oikeusapupyynnössään Suomelta salassapitoa. Nyt asiaa Niinistön mukaan avataan, koska myös Hollannissa asiaa on kommentoitu.

– Luotimme Hollannin viranomaisten vakuutukseen asian pysymisestä salassa, presidentti Niinistö sanoi.

Keskustelua aiheesta

Voiko vanhemman sairausloma rajata päivähoito-oikeutta? – Kansanedustaja sai vastauksen

Kuva: Kari Hulkko
paivahoitohulkko17114

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) kertoi elokuussa Demokraattille lasten päivähoito-oikeuden rajaamisen aiheuttaneen perheiden arkeen ikäviä tilanteita.

Taavitsainen tiesi tapauksia, joissa lapsen päivähoito-oikeutta oli rajattu tilanteissa, joissa perheessä on kaksi kokoaikatyössä käyvää huoltajaa ja toinen on joutunut sairauslomalle.

– On pyydetty toimittamaan päiväkotiin lääkärinlausunto, jossa käy ilmi, jos ei ole kykenevä hoitamaan lastaan, vaan tarvitsee yhä kokopäivähoidon lapselleen sairauslomansa aikana. Näin, vaikka huoltajan työelämästatus on ”kokoaikatyössä”, Taavitsainen sanoi.

Hän teki asiasta opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) kirjallisen kysymyksen.

“Onko ministerin mielestä oikein, että kokoaikatyössä olevien huoltajien lapsilta rajataan päivähoito-oikeutta, jos huoltaja jää sairauslomalle? Kuinka pitkää sairauslomaa päivähoidon rajaaminen koskee? Alkaako rajaaminen heti ensimmäisestä sairauslomapäivästä?”, Taavitsainen muun muassa kysyi.

Ministerin vastauksen mukaan sairauspoissaolot rinnastuvat vuosilomaan, työajan tasausvapaisiin ja lyhennysvapaisiin sekä muihin vastaaviin lainsäädännön taikka työ- tai virkaehtosopimusten mukaisiin vapaisiin.

Kyse on työsuhteeseen tavanomaisesti kuuluvista tilapäisistä poissaoloista, joiden ei pitäisi vaikuttaa työsuhteen kokoaikaisuuteen, eikä niitä tulisi huomioida arvioitaessa varhaiskasvatusoikeuden laajuutta. “Lapsen huoltajan sairastuessa lapsen varhaiskasvatusoikeus lähtökohtaisesti siis pysyisi ennallaan”, Grahn-Laasonen vastaa.

Hänen mukaansa varhaiskasvatusoikeuden muuttamista vanhemman sairausloman vuoksi ei voi pitää lapsen edun mukaisena.

“Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen vanhemman sairausloman vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista myöskään varhaiskasvatustoiminnan järjestämisen kannalta eikä siitä näkökulmasta, että sairausloma on tarkoitettu ajanjaksoksi, jonka aikana on tarkoitus levätä ja kuntoutua jälleen työkykyiseksi.”

Grahn-Laasonen katsoo myös, että varhaiskasvatuksen järjestäjällä ei ole oikeutta pyytää, saada tai käsitellä lapsen työsuhteessa olevan vanhemman tai muun huoltajan sairauspoissaoloa koskevia lääkärinlausuntoja tai muita vastaavia asiakirjoja.

Presidentin ja ulkoministerin info kohutusta ohjuskokeesta alkaa kello 16.15

Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig
LKS 20160823 - Tasavallan presidentti Sauli Niinistö median haastateltavana ulkoministeriön Suurlähettiläspäivillä Helsingissä tiistaina 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää tiedotustilaisuuden Presidentinlinnassa liittyen Suomessa tehtyihin ohjusten koeräjäytyksiin. Infoon osallistuu myös ulkoministeri Timo Soini (ps.).

Tiedotustilaisuuden on määrä alkaa kello 16.15.

Suomessa tehdyn ohjuskokeen tuloksia ei ole voitu käyttää kansainvälisessä rikostutkinnassa, koska Suomi ei ole antanut siihen lupaa, uutisoi Helsingin Sanomat tänään.

Asiasta lehdelle kertoi rikostutkija, ryhmänjohtaja Gerrit Thiry Hollannin syyttäjänvirastosta. Hänen mukaansa Suomen hallitus ei ole antanut lupaa jakaa tietoja rikostutkintaryhmän kanssa.

Keskusrikospoliisista sanottiin HS:lle, että asiassa oikeusapuprosessi on vielä kesken.

Aiemmin viikolla kerrottiin, että Suomessa on tehty ohjuskoe sen selvittämiseksi, millaisella ohjuksella Malaysia Airlinesin Boeing 777 -kone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa vuonna 2014.

 

Nyt kohusiirtoa ryöpytetään jo kokoomuksen sisältä – “Jos kaverit keskenään sopivat, eihän sitä voi kukaan estää”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Joonas Turusen siirtymistä Mehiläisen palvelukseen kesken sote-uudistusta on arvosteltu rajusti.

Kokoomuksen vuosien 2003–2011 kansanedustaja, sosiaali- ja terveysalan asiantuntija, lääkäri Sirpa Asko-Seljavaara hämmästelee puolueensa ministeriryhmän erityisavustajan Joonas Turunen siirtymistä liiketoiminnan kehityspäälliköksi terveydenhuoltoyhtiö Mehiläiseen.

Vaikka sote-asiat ovat julkista tietoa, Asko-Seljavaara näkee asiassa jääviyskysymyksiä.

– Olisi nyt voinut ainakin ensi vuoden puolelle odottaa.

Turunen työskentelee jo 18.10. alkaen Mehiläisen liiketoiminnan kehitys- ja myyntityössä työelämäpalveluiden ja ulkoistuspalveluiden alueilla. Hänen vastuullaan ovat erityisesti terveyspalveluiden, työterveyshuollon ja sairaalapalveluiden ulkoistuksiin liittyvä myynti julkiselle sektorille.

Turunen on työskennellyt viimeksi valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) erityisavustajana.

Sirpa Asko-Seljavaaran mukaan Turusen siirtymistä ihmetellään kokoomuksen piirissä laajemminkin.

– Kyllä me ihmetellään, mutta ei kukaan sitten sano, kun kerran tällaista lainsäädäntöä ei ole tullut. Olisihan sen voinut jo aiemmin tehdä tämän lainsäädännön, Asko-Seljavaara sanoo ja viittaa siihen, että julkiselta puolelta yksityiselle siirtyvillä voisi olla karenssiaika.

Tässä on hänen mukaansa kuitenkin ongelma, eli se kuka maksaa palkan siltä ajalta, kun henkilö odottaa pääsyä seuraavaan paikkaan.

– Se tulee aika kalliiksi edelliselle työnantajalle, jos se karenssiaika on esimerkiksi vuosi. Sehän on jumalaton kustannus.

Asko-Seljavaaran mukaan jo edes muutaman kuukauden karenssi helpottaisi tilannetta.

Olisivathan he voineet salassa pyytää tietoja.

Turunen itse on korostanut (TS 28.9.) sitä, että lakiin perustuva virkamiehen vaitiolovelvollisuus koskee osin myös virkasuhteen jälkeistä aikaa.

Sirpa Asko-Seljavaaraa salassapitovelvollisuus ei vakuuta.

– Eihän sellaista ole olemassa, että ei voi sanoa. Tietenkään kirjoittaa ei voi. Mutta jos minä puhuisin tässä, sehän on sana sanaa vastaan! Jos nämä kaverit keskenään sopivat, eihän sitä voi kukaan estää, Asko-Seljavaara tuhahtaa.

– Olisihan ne tiedot voinut saada salaa muutenkin ilman, että siirtää häntä Mehiläiseen. Olisinhan he voineet salassa pyytää tietoja häneltä, jos hänellä niitä on. Saako niitä nyt antaa? Ei saa, mutta mikä sen estää, hän pyörittelee.

Korruptiona Asko-Seljavaara ei Turusen siirtymistä pidä, mutta juuri kysymys hänen tietämistään asioista on entisen kansanedustajan mukaan ongelma.

– Kun valinnanvapauslainsäädäntö annetaan marraskussa, se on juuri nyt tekeillä. Sen takia olisi voinut odottaa vähän, olisi vähän helpompaa. Ei se korruptiota ole, mutta se on tiedonhankintaa. Ei tässä kukaan mitään rahaa saa. Se on tiedonsiirto, joka saattaa tapahtua juuri nyt, kun tämä tilanne on näin auki.

Valinnanvapauslainsäädännön myötä asiakas voisi valita sote-palvelunsa julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta.

Ei ole hyväksi kokoomukselle.

Käytännössä Asko-Seljavaara pelkää siis, että Mehiläinen voisi hyötyä Turusen tiedoista ja saada parin kuukauden etumatkan muihin yrityksiin nähden.

– En tiedä saako kilpailuetua tai etumatkaa. En tiedä saako, voiko olla. Eihän se ole varma, että siitä on hyötyä, mutta kuitenkin se näyttää siltä, Asko-Seljavaara sanoo ja viittaa Urho Kekkosen käyttämään sanonaan “niin on, jos siltä näyttää”.

– Sehän hyöty mikä muka heillä on ainoa syy, miksi hän sinne menee, kun juuri nyt annetaan lainsäädäntö valinnanvapaudesta. Sen takia olisi voitu myöhemmin siirtyä, ensi vuonna kukaan ei olisi muistanutkaan, jos olisi vähän odottanut.

Tarkoitatteko tällä siis, että nimenomaan Mehiläinen voisi hyötyä Turusen tiedoista?

– Se näyttää siltä, voihan se olla, että se ei olekaan sitä. Jos hän olisi odottanut seuraavan vuoden puolelle, tilanne ei olisi näin huono, koska lainsäädäntö olisi annettu.

Asko-Seljavaara sanoo, ettei olet nähnyt Petteri Orpoa moneen viikkoon, mutta uskoo, ettei Orpo pidä Turusen siirtymisestä.

– Orpohan on hirveän rehellinen ihminen ja oikein avoin. Tuntuu ihan merkilliseltä, että tämä on päässyt tapahtumaan. Se ei ole hyväksi kokoomukselle ollenkaan.

AVAINSANAT

60% on vielä kaukana – “Jokaiselle pitäisi maksaa 1 700 euroa kuussa”

Kuva: Jari Soini
jhl
Kaikki eivät saa palkkakakusta riittävää palaa.

Vilkastunut julkinen keskustelu työelämän parantamisesta ja minimipalkkalainsäädännöstä on erittäin tervetullutta, ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen kiittää.

– Onkin korkea aika puhua siitä, miten edistetään jokaisen oikeutta työhön ja turvattuun toimeentuloon.

Asara-Laaksonen muistuttaa, että Suomessa on paljon pienipalkkaisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat alle 1 700 euroa kuukaudessa. On myös aloja, joilla ei ole omaa työehtosopimusta eikä siten myöskään vähimmäispalkkaa.

Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaan kohtuullinen palkka on 60 % kunkin maan kansallisesta keskipalkasta.

– Jos Suomi vihdoinkin sitoutuisi tähän säännökseen, jokaiselle pitäisi maksaa vähintään 10 euron tuntipalkkaa tai 1 700 euroa kuukaudessa.

Asara-Laaksosen mukaan vähimmäispalkkojen nouseminen lisäisi myös tasa-arvoa, koska pienipalkkaisten enemmistö on naisia.

– Vähimmäispalkka ei rapauttaisi työehtosopimusjärjestelmää, vaan jopa vahvistaisi sitä.

Matalapalkkatöiden runsastuminen lisäisi eriarvoisuutta ja köyhyyttä.

SAK:n tavoite on, että työehtosopimusten vähimmäispalkka olisi 1 800 euroa kuukaudessa. Toiseen suuntaan vetävät monet oikeistopoliitikot ja virkamiehet, jotka rummuttavat matalapalkkatyön lisäämistä keinona vahvistaa valtiontaloutta.

– Se keino ei kerta kaikkiaan toimi. Matalapalkkatöiden runsastuminen vain lisäisi eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Ostovoima ja kotimarkkinat kärsisivät, Asara-Laaksonen älähtää.

– Samalla merkittävä osa palkkakustannuksista siirtyisi työnantajilta valtion ja veronmaksajien itsensä maksettavaksi, koska matalapalkkaiset ihmiset joutuvat täydentämään toimeentuloaan sosiaaliturvan avulla.

Työehtosopimusten sitovuudesta on pidettävä kiinni jatkossakin, Asara-Laaksonen toteaa.

– Sen rinnalla kohtuullista palkkaa koskeva säännös olisi keino parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden asemaa.

Vähimmäispalkkojen nousulla voitaisiin myös torjua niin sanottuja  keltaisia työehtosopimuksia. Keltaisilla työehtosopimuksilla tarkoitetaan työnantajan perustamien ammattiliittojen tekemiä sopimuksia, joiden tarkoitus on romauttaa palkkoja.

Parhaillaan yritetään rakentaa työllisyyttä edistävää ratkaisua kolmikannassa eli hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Asara-Laaksonen toivoo, että tässä yhteydessä otetaan vakavasti työn alle myös vuorotteluvapaajärjestelmän vahvistaminen.