x

Soininvaaran suosikki vertaa omaa ja Niinistön politiikan tekemisen tyyliä: ”Varmaan kaikki tietävät, että ne ovat vähän erilaiset”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
– Minulla ei ole eikä tule olemaan kantaa siihen kuka valitaan jälkeeni vihreiden puheenjohtajaksi, Ville Niinistö päivitti tänään Twitterissä.

Vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara kertoi tänään kannattavansa puolueen puheenjohtajaksi entistä kansanedustajaa, Sitrassa nykyään toimivaa Oras Tynkkystä.

– Riippuu millaiseen tehtäävään henkilöä halutaan, jos pääministeriehdokkaaksi, pitäisin Oras Tynkkystä ehdottomasti parhaana. Jos hän on lähempänä kansanliikkeen edustajaa, Emma Karilla on siinä suuria ansioita puolellaan. Itse toivoisin, että Oras Tynkkynen olisi käytettävissä, Soininvaara totesi Demokraatille.

– Hienoahan se on, että kokenut ja yli puoluerajojen arvostettu vaikuttaja tukee, Oras Tynkkynen kommentoi Soininvaaran kehuja.

Tynkkynen toteaa, ettei nykyinen elämäntilanne oikein mahdollista hänen ehdokkuuttaan.

– Oletusarvo on, että en lähde ehdolle, hän toteaa.

Tarkoittaako se sitä, että ovi on täysin kiinni?

– Ei siinä mielessä, että jos elämäntilanne olennaisesti muuttuu, voi arvioida uudelleen ehdokkuutta, mutta näillä näkymin ei.

”Olisi kaikki edellytykset olla hyvä ehdokas.”

Oras Tynkkynen muistuttaa, että seuraava puheenjohtajuus on intensiivinen jakso. Puheenjohtajan pitää sitoutua viemään vihreät eduskuntavaaleihin ja hallitukseen, jonka olisi määrä istua vuoteen 2023 asti.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ilmoitti tänään täysin yllättäen Helsingin Sanomissa, ettei hän pyri puolueen puheenjohtajaksi. Alanko-Kahiluoto mainitsi pääsyyksi sen, että nykyinen puoluejohtaja Ville Niinistö tukisi puheenjohtajaksi kansanedustaja Emma Karia.

Demokraatti ei ole tavoittanut Niinistöä tänään. Twitterissä Niinistö sanoo, ettei hänellä ole kantaa siihen, kuka valitaan vihreiden puheenjohtajaksi.

Oras Tynkkynen sanoo yllättyneensä Alanko-Kahiluodon päätöksestä.

– Pidin aika varmana, että Outi olisi ehdolla. Outilla olisi kaikki edellytykset olla hyvä ehdokas, kun hän on toiminut eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja kansanedustajana ja muissa merkittävissä tehtävissä. Hän olisi ilman muuta hyvä ehdokas ja jos sattuu muuttamaan mieltä, olisi edelleen hyvä ehdokas.

”En ole itse törmännyt siihen.”

Tynkkynen toteaa (ennen tietoa Niinistön twiitistä), ettei tiedä, onko Ville Niinistö oikeastaan tukenut ketään ehdokasta.

– Meillä ei kai vielä ole yhtään virallista ehdokasta, puheenjohtajakeskustelu on vielä ollut aika hillittyä, ihmiset ovat valmistautuneet kunnallisvaaleihin, Tynkkynen sanoo.

Hän tulkitsee Ville Niinistön edistävän puolueen puheenjohtajana sitä, että puheenjohtajakisassa olisi aikanaan mahdollisimman monta hyvää ehdokasta.

– En ole itse törmännyt siihen, että Ville olisi ketään ehdokasta erityisesti nostanut.

Emma Karista Tynkkynen toteaa, että Kari on toiminut aikanaan ympäristöministerinä toimineen Ville Niinistön erityisavustajana.

– Varmaan sitä kautta heillä on hyvät ja lämpimät työsuhteet, en edes tiedä, onko Emma asettumassa ehdolle.

”Itse olen uskonut hyvin rakentavaan oppositiopolitiikkaan.”

Vaikka päivän julkisuuden perusteella näyttää siltä, että vihreissä kuohuu, Tynkkynen toppuuttelee sanomalla puolueen olevan paljon yhtenäisempi kuin politiikan toimittajat tulkitsevat. Tynkkysen mukaan puolueessa on keskustelua muttei fraktioita.

– Viime aikoina olen törmännyt siihen, miten suhtaudutaan puolueen oppositiopolitiikkaan ja ollaanko sitä mieltä, että räväkkä politiikka toimii ja tuottaa tulosta vai haettaisiinko maltillisempaa ja rauhallisempaa linjaa. Siitäkin voi sivistyneesti olla montaa mieltä. Itse olen aina uskonut hyvin rakentavaan oppositiopolitiikkaan, Oras Tynkkynen sanoo.

Tynkkysen mukaan hallitusta voidaan kiittää siitä, jos se tekee hyviä päätöksiä. Nykyhallituksella on Tynkkysen mielestä niin paljon huonoja päätöksiä, ettei oppositiopuoluetta heikennä, jos se joissakin hyvissä päätöksissä tukee hallitusta.

Ville Niinistö tunnetaan ärhäkkäästä oppositiopolitiikasta.

– Varmaan kaikki, jotka ovat seuranneet minun ja Villen tyyliä tietävät, että ne ovat vähän erilaiset. On jokaisen oma asia arvoida, onko toinen toista parempi vai molemmat yhtä hyviä, onhan meillä erilaiset temparamentit, Oras Tynkkynen sanoo.

”Eipä ole kauheasti viime aikoina kyselyjä tullut.”

Mahdollisena vihreiden puheenjohtajana on mainittu myös puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Halmeenpää. Hän on syksyyn saakka äitiys- ja vanhempainvapaalla.

– Ei ole kauheasti viime aikoina kyselyjä tullut. Viime keväänä kun kyseltiin, sanoin, että pidän sitä epätodennäköisenä, Halmeenpää toteaa halukkuudestaan vihreiden puheenjohtajaehdokkaaksi.

Outi Alanko-Kahiluodon ilmoitusta, ettei tämä ole käytössä puheenjohtajaksi, Halmeenpää luonnehtii harmilliseksi.

– Olisin toivonut, että hän olisi ehdolla, saa nähdä tuleeko minkälaisia käänteitä. Harmillista on, ellei hyvä kokenut poliitikko Outi ole käytettävissä.

Vihreiden sääntöjen mukaan puolueen puheenjohtajana voi toimia enimmillään kolme kahden vuoden kautta. Halmeenpää pitää tätä hyvänä asiana.

– Rotaatioperiaate on ihan kannatettava kommentoimatta nyt erityisesti mitään henkilöä vaan periaatetta, hän sanoo.

Vihreiden puoluekokous on kesällä. Ville Niinistöllä tulee kolmas kausi täyteen.

Supo: Radikaali-islamistien tekemän väkivallan uhka Suomessa on kasvanut

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Yksittäisten radikaali-islamistien tekemän väkivallan uhka Suomessa ja Euroopassa on kohonnut, sanoo suojelupoliisi (supo).

Terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden määrä kasvoi supon mukaan viime vuonna. Supon loppuvuonna 2015 antama terrorismin uhka-arvio on voimassa.

Supo julkisti tänään vuoden 2016 vuosikirjansa.

Supon mukaan verkkovakoiluhavainnot lisääntyivät viime vuonna. Vieraiden valtioiden kiinnostus Suomen päätöksentekoon ja elinkeinoelämään on pysynyt aktiivisena.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Jussi Halla-aho: ”Asiat eivät koskaan ole niin huonosti, etteivät ne tulevaisuudessa voisi olla vielä huonommin”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokas ja kuntavaaliehdokas Jussi Halla-aho kannustaa ihmisiä äänestämään. Hänen mukaansa arvosteluun perussuomalaisia kohtaan on aihetta.

”Toisaalta on muistettava, että asiat eivät koskaan ole niin huonosti, etteivät ne tulevaisuudessa voisi olla vielä huonommin. Paikkojen määrä niin valtuustoissa kuin eduskunnassakin on vakio, ja jokainen perussuomalaisilta katoava paikka on yksi lisäpaikka jollekin muulle. Se joku muu on yleensä huonompi vaihtoehto.”

Halla-aho kirjoittaa blogissaan oppineensa EU-parlamentaarikkona suhteellisuutta.

”Jos kaksi ja puoli vuotta Brysselissä ovat opettaneet minulle jotain niin perspektiiviä: se, mitä tapahtuu ensin Välimerellä, tapahtuu seuraavaksi Suomen rajoilla ja näkyy lopuksi kunnan raitilla.”

Kaupunginvaltuutettu Halla-ahoa on arvosteltu julkisuudessa valtuustotyön laistamisessa. Hän ihmettelee, etteivät muut mepit ole saaneet samanlaista kohtelua.

”Itse katson asiaa siitä näkökulmasta, että osallistuin valtuuston (ja kaupunginhallituksen) toimintaan hyvin aktiivisesti kuluneen valtuustokauden ensimmäisen puoliskon aikana 2012—2014, ja että aion jälleen osallistua siihen hyvin aktiivisesti viimeistään uuden valtuustokauden puolestavälistä. Kuten aiemmin olen ilmoittanut, en pyri uudelle kaudelle Euroopan parlamenttiin vuonna 2019, vaan aion osallistua samana keväänä järjestettäviin eduskuntavaaleihin.”

Riippuen siitä, Halla-aho kirjoittaa, miten ensi kesän puoluekokouksessa ja puheenjohtajavalinnassa käy, hän kertoo saattavansa viettää nykyistä enemmän aikaa kotimaassa jo ennen seuraavia vaaleja.

HS-gallup: SDP ja vihreät nousussa Espoossa

Kuva: Lehtikuva
Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tänään. Varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 4. huhtikuuta ja ulkomailla 1. huhtikuuta saakka.

Tänään julkaistun Helsingin Sanomien gallupin mukaan vihreät näyttäisi vakiinnuttavan paikkansa toiseksi suurimpana puolueena Espoossa.

Puolueen kannatusprosentti on mittauksessa 19, missä on kaksi prosenttiyksikköä nousua edellisistä vuoden 2012 kuntavaaleista.

Myös sosialidemokraattien kannatus on gallupin mukaan noussut Espoossa. SDP:tä äänestäisi nyt 15,4 prosenttia äänestäjistä. Siinä on kaksi prosenttiyksikköä nousua viime vaaleista. Demarit olisivat tuloksella kaupungin kolmanneksi suurin puolue. SDP saisi valtuustoon kaksi lisäpaikkaa, 12 nykyisen kymmenen sijalle.

Myös vihreät saisi kaksi lisäpaikka.

Kokoomus säilyttäisi asemansa Espoon selvästi suurimpana pulueena 34 prosentin kannatuksellaan. HS-gallup ennustaa kuitenkin puoluelle tappiota edellisvaaleista kahden prosenttiyksikön verran.

Jos näin käy, ottaisi PS puheenjohtajansa Timo Soinin kotikaupungissa suurimman takapakin puolueista.

Perussuomalaisille olisi tulossa selvä kolmen prosenttiyksikön tappio. Puolueen kannatus olisi jäämässä alle kymmenen prosentin, gallup mittasi 9,5 %. Jos näin käy, ottaisi PS puheenjohtajansa Timo Soinin kotikaupungissa suurimman takapakin puolueista.

RKP on noussut kannatuksessa perussuomalaisten rinnalle 9,6 prosentillaan.

HS laskee ennusteessaan, että toteutuessaan gallup veisi sekä kokoomukselta että perussuomalaisilta kolme valtuustopaikkaa nykyisestä.

Tutkimuksen tehneen Kantar TNS:n johtajan Sakari Nurmelan mukaan äänestäjissä on nyt poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.

Jopa joka toinen vihreiden kannattaja Espoossa ilmoitti gallupissa voivansa vielä vaihtaa puoluetta.

Kuntalainen, valta on Sinulla – tänään aukeaa lähes 900 ennakkoäänestyspaikkaa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kuntavaalimainoksia Turun katukuvassa.

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tänään.

Ennakkoäänestyspaikkoja on Suomessa lähes 900. Äänestää voi muun muassa kunnantaloilla, kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja posteissa. Mukaan on otettava henkilöllisyystodistus.

Ulkomailla voi äänestää ennakkoon Suomen edustustoissa ja edustustojen toimipaikoissa.

Varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 4. huhtikuuta ja ulkomailla 1. huhtikuuta saakka.

Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 valtuutettua, ja vaaleissa on yhteensä 33 616 ehdokasta.

Viime kuntavaaleissa vuonna 2012 äänestysprosentti koko maassa oli 58,3.

Riitelevä hallitus syöttää taas suoraan SDP:n lapaan: ”Meillä on nyt momentum nousta johtavaksi Eurooppa-puolueeksi”

Kuva: Jari Soini

Eduskunnan EU-asioista vastaava suuri valiokunta on odottanut jo yli puoli vuotta, milloin se pääsee antamaan lausuntonsa hallituksen EU-vaikuttamisen strategiasta. Se pitäisi antaa tällä viikolla perjantaina. Valiokunnan 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) on skeptinen.

– Näyttää siltä, että Näyttää siltä, että hallituspuolueiden kyvyttömyys muodostaa yhteinen Eurooppa-politiikan linja vesittää koko lausunnon, Tuppurainen arvioi tiistaina.

Hän pitää vetkuttelua valitettavana Suomen kannalta.

– Vain selkeällä linjalla Suomi voi saada vaikutusvaltaa EU:ssa, jonka suunta on nyt vedenjakajalla.

Hallituksen ponneton ja nuiva asenne eurooppalaiseen yhteistyöhön jättääkin Tuppuraisen mielestä tilaa sosialidemokraateille ottaa johtavan Eurooppa-puolueen aseman.

– Sitä suorastaan tarjotaan meille syötöllä lapaan. SDP ottaa tätä menoa Eurooppa-politiikan johtajuuden Suomessa vieläpä vaivatta. Linjakkaalle, määrätietoiselle tulevaisuuteen suuntaavalle politiikalle on nyt tilausta.

Hän korostaa, että nyt on Eurooppa-keskustelun aika jos koskaan. EU:n asemaa horjutetaan monelta suunnalta. Toisaalta Britannian ero EU:sta muuttaa unionia peruuttamattomasti.

Toiseksi järisyttäväksi muutokseksi Tuppurainen nimeää Donald Trumpin nousun Yhdysvaltain presidentiksi.

– Trump-myrskyssä on mahdollista, että Yhdysvallat vetäytyy monenkeskisestä kansainvälisestä yhteistyöstä. Tämä tilanne huutaa eurooppalaista johtajuutta ja entistä vahvempaa EU:ta maailmanpolitiikkaa rauhoittamaan.

Siinä valitaan, mennäänkö ojaan vai allikkoon.

EU-maat antoivat viikonloppuna Rooman-julistuksen, joka linjaa unionin tulevaisuutta. Julistus korostaa yhtenäisyyden välttämättömyyttä, mutta sallii EU-maiden kulkevan eri tahtiin yhteistyön tiivistämisessä.

Tuppurainen pitää julistusta varsin vaatimattomana uutena avauksena rytminmuutoksen sallimisesta huolimatta. Myös EU-komissio on kirjoittanut ”valkoisen paperinsa”, jossa luodaan näkymiä unionin tulevaisuudelle. Se tulee aikanaan eduskunnan käsittelyyn Suomessakin. Joten selkeät linjaukset olisivat tarpeen.

– Eritahtisuus näkyy hallituksessa. Perussuomalaisten asenne on hyvin penseä kaikelle eurooppalaiselle yhteistyölle. Se jarruttaa selkeästi hallituksen päätöksentekoa, Tuppurainen arvioi.

Hänen mukaansa tilanne voi jopa kriisiytyä tämän vuoden mittaan, kun perussuomalaiset vaihtavat puheenjohtajaansa. Tuppurainen kuvaa tilannetta näin Sampo Terhon ja Jussi Halla-ahon välillä: ”Siinä valitaan, mennäänkö ojaan vai allikkoon suhteessa Eurooppa-politiikkaan.”

Liukuu sitten EU eritahtisuuteen yhteistyön syventämisessä tai ei Tuppuraisen mielestä kannattaa pitää mielessä tärkeä asia. Se on sisäistetty SDP:ssä jo puoluetta perustettaessa 1800-luvun lopulla.

– Me olemme alusta alkaneet olleet mukana tukemassa eurooppalaista yhteistyötä ja oltu niissä pöydissä, joissa eurooppalaista tulevaisuutta on muovattu. Olemme kannattaneet EEC:tä, euroa ja Schengen-aluetta.

Hän korostaa, että pitkän linjan mukaisesti Suomen pitää olla SDP:n viitoittamalla tiellä mukana kaikissa ytimissä, missä eurooppalaista yhteistyötä syvennetään.

– Jos Suomi ei ole päättävissä pöydissä, päätökset kuitenkin koskisivat meitä – sillä erolla, että meillä ei olisi mitään sananvaltaa.

Tuppurainen pitää tärkeänä ymmärtää, ettei Suomi jättäytymällä ”sivuraiteelle” jäisi suinkaan miksikään rauhoitusalueeksi, omaksi saarekkeekseen, joka saisi elää omaa elämäänsä muista piittaamatta – jota jotkut haikailevat.

– Kun ajaudutaan EU:n ytimestä poispäin, kannattaa miettiä, mitä tulee vastaan: nuivat perussuomalaiset, osin nuivat keskustalaiset ja Euroopan äärioikeisto, jota Venäjä rahoittaa.

Rajalla pitää kyetä ottamaan ihmiset vastaan inhimillisesti.

Tuppuraisen mielestä nyt kannattaisi Suomessakin pitää tiukasti kiinni siitä, miksi EU koettiin aikoinaan tärkeäksi viiteryhmäksi: ”Me valitsimme tien kohti länttä ja osaksi eurooppalaista arvoyhteisöä.”

Hän ei itse näe yhtään syytä, miksi uutta EU 27 -ydintä rakennettaessa Suomen ei kannattaisi olla mukana. Tuppurainen arvioi keskeiseksi Suomen kannalta olla syventämässä EU:n puolustusyhteistyötä, raha- ja talousliittoa ja EU:n sosiaalista ulottuvuutta.

– Viime viikolla työmarkkinajärjestöiltä, kaikilta niiltä, tuli tärkeä yhteinen julkilausuma. Sen viesti oli, että Suomen tulee olla mukana kaikissa EU-pöydissä. Tästä kannattaa ottaa koppi.

Vuosien mittaan suomalaisetkin väsyivät kuulemaan EU:sta ja ”mitä ne siellä Rysselissä taas päättävät meidän päänmenoksi”. Niin kuin vastustajat hokivat. Tuppurainen on nähnyt käänteen ja se käy ilmi kyselyissäkin. Suomalaiset kannattavat unionia ja euroa yhä ponnekkaammin.

– Trump-myrsky ravisteli kaikkien perusturvallisuuden tunnetta siinä määrin, että välillä kyseenalaistettua EU:ta halutaan nyt lujittaa. Nyt kannattaa pitää esillä Eurooppa-politiikkaa, koska sillä on taas imua, hän kehottaa.

Tuppurainen varoittaa antamasta liialliselle kriittisyydelle pikkusormea. Tämä koskee myös keskustelua maahanmuutosta.

– Se vie koko käden helposti. Silloin menetetään niiden ihmisten luottamus ja kunnioitus, jotka haluavat ryhdikästä ja selkeää ihmisoikeuspolitiikkaa.

EU-maat yrittävät lähikuukausina löytää kompromissia yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä. Tuppuraisen mielestä Euroopasta ei sa tehdä linnaketta, joka torjuu kaikki tulivat. Sitä hän pitää selvänä, että ulkorajaa pitää vahvistaa – tämä on hänen mukaansa myös SDP:n linja, mutta…

– Rajalla pitää kyetä ottamaan ihmiset vastaan inhimillisesti. Laillisia maahantuloreittejä pitää löytää. Meidän sukupolvemme häpeätahra on se, että ihmiset hakevat hengenvaarallisia keinoja ja hukkuvat Välimerellä.

Tuppurainen pohtii, että rajoilla pitää olla riittävästi kapasiteettia seuloa joukosta ne tulijat, joilla ei ole selvästi myöhemmin oikeutta kansainväliseen suojeluun.

Yksi kysymysmerkki on Venäjä. Tuppurainen näkisi mielellään, että Venäjä pitäisi saada sitoutettua jonkinlaiseen kanssakäymiseen EU:n kanssa pohjoisen ulottuvuuden kautta nyt, kun ohjelma täyttää 20 vuotta. Suomella voi olla siinä suuri rooli.

Pitää olla myös koossa pitävä liima, joka sitoo meidät yhteen.

SDP:n Eurooppa-työryhmän puheenjohtaja korostaa, että EU:ta ei tarvitse rakastaa silmittömästi. Kriittinen voi ja pitääkin olla.

– Viimeiset vuodet varsinkin eurokriisiä on hoidettu oikeistolaisilla arvoilla ja jälki on sen mukaista, hän huomauttaa.

Mutta sitä hän pitää vääränä ajatuksena – jota kasvava kansallinen retoriikka korostaa – että EU:n pitäisi tuoda vain konkreettista hyötyä.

– Se ei yksin riitä. Pitää olla myös koossa pitävä liima, yhteiset arvot ja aatteet, joka sitoo meidät yhteen.

Vedenjakajalla olevan Euroopan unionin tulevaisuuteen Tuppurainen suhtautuu varovaisen toiveikkaasti.

– Kasvava kansallismielisyys, oikeistopopulismi näyttäisi viimein sulavan omaan mahdottomuutensa. Järki on voittamassa ja ihmiset ovat valitsemassa yhteistyön politiikan sulkeutumisen sijasta, hän arvioi politiikan tuulahduksia eri EU-maista.

Sosialidemokraattien tehtävä on hänen mielestään tukea tätä ajatusta.

– Äänestäjien pitää nähdä selvästi, että SDP on Eurooppa-myönteinen puolue – ei vain mukanakulkija vaan aktiivinen toimija, Tytti Tuppurainen kannustaa.