Soininvaaran suosikki vertaa omaa ja Niinistön politiikan tekemisen tyyliä: ”Varmaan kaikki tietävät, että ne ovat vähän erilaiset”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
– Minulla ei ole eikä tule olemaan kantaa siihen kuka valitaan jälkeeni vihreiden puheenjohtajaksi, Ville Niinistö päivitti tänään Twitterissä.

Vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara kertoi tänään kannattavansa puolueen puheenjohtajaksi entistä kansanedustajaa, Sitrassa nykyään toimivaa Oras Tynkkystä.

– Riippuu millaiseen tehtäävään henkilöä halutaan, jos pääministeriehdokkaaksi, pitäisin Oras Tynkkystä ehdottomasti parhaana. Jos hän on lähempänä kansanliikkeen edustajaa, Emma Karilla on siinä suuria ansioita puolellaan. Itse toivoisin, että Oras Tynkkynen olisi käytettävissä, Soininvaara totesi Demokraatille.

– Hienoahan se on, että kokenut ja yli puoluerajojen arvostettu vaikuttaja tukee, Oras Tynkkynen kommentoi Soininvaaran kehuja.

Tynkkynen toteaa, ettei nykyinen elämäntilanne oikein mahdollista hänen ehdokkuuttaan.

– Oletusarvo on, että en lähde ehdolle, hän toteaa.

Tarkoittaako se sitä, että ovi on täysin kiinni?

– Ei siinä mielessä, että jos elämäntilanne olennaisesti muuttuu, voi arvioida uudelleen ehdokkuutta, mutta näillä näkymin ei.

”Olisi kaikki edellytykset olla hyvä ehdokas.”

Oras Tynkkynen muistuttaa, että seuraava puheenjohtajuus on intensiivinen jakso. Puheenjohtajan pitää sitoutua viemään vihreät eduskuntavaaleihin ja hallitukseen, jonka olisi määrä istua vuoteen 2023 asti.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ilmoitti tänään täysin yllättäen Helsingin Sanomissa, ettei hän pyri puolueen puheenjohtajaksi. Alanko-Kahiluoto mainitsi pääsyyksi sen, että nykyinen puoluejohtaja Ville Niinistö tukisi puheenjohtajaksi kansanedustaja Emma Karia.

Demokraatti ei ole tavoittanut Niinistöä tänään. Twitterissä Niinistö sanoo, ettei hänellä ole kantaa siihen, kuka valitaan vihreiden puheenjohtajaksi.

Oras Tynkkynen sanoo yllättyneensä Alanko-Kahiluodon päätöksestä.

– Pidin aika varmana, että Outi olisi ehdolla. Outilla olisi kaikki edellytykset olla hyvä ehdokas, kun hän on toiminut eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja kansanedustajana ja muissa merkittävissä tehtävissä. Hän olisi ilman muuta hyvä ehdokas ja jos sattuu muuttamaan mieltä, olisi edelleen hyvä ehdokas.

”En ole itse törmännyt siihen.”

Tynkkynen toteaa (ennen tietoa Niinistön twiitistä), ettei tiedä, onko Ville Niinistö oikeastaan tukenut ketään ehdokasta.

– Meillä ei kai vielä ole yhtään virallista ehdokasta, puheenjohtajakeskustelu on vielä ollut aika hillittyä, ihmiset ovat valmistautuneet kunnallisvaaleihin, Tynkkynen sanoo.

Hän tulkitsee Ville Niinistön edistävän puolueen puheenjohtajana sitä, että puheenjohtajakisassa olisi aikanaan mahdollisimman monta hyvää ehdokasta.

– En ole itse törmännyt siihen, että Ville olisi ketään ehdokasta erityisesti nostanut.

Emma Karista Tynkkynen toteaa, että Kari on toiminut aikanaan ympäristöministerinä toimineen Ville Niinistön erityisavustajana.

– Varmaan sitä kautta heillä on hyvät ja lämpimät työsuhteet, en edes tiedä, onko Emma asettumassa ehdolle.

”Itse olen uskonut hyvin rakentavaan oppositiopolitiikkaan.”

Vaikka päivän julkisuuden perusteella näyttää siltä, että vihreissä kuohuu, Tynkkynen toppuuttelee sanomalla puolueen olevan paljon yhtenäisempi kuin politiikan toimittajat tulkitsevat. Tynkkysen mukaan puolueessa on keskustelua muttei fraktioita.

– Viime aikoina olen törmännyt siihen, miten suhtaudutaan puolueen oppositiopolitiikkaan ja ollaanko sitä mieltä, että räväkkä politiikka toimii ja tuottaa tulosta vai haettaisiinko maltillisempaa ja rauhallisempaa linjaa. Siitäkin voi sivistyneesti olla montaa mieltä. Itse olen aina uskonut hyvin rakentavaan oppositiopolitiikkaan, Oras Tynkkynen sanoo.

Tynkkysen mukaan hallitusta voidaan kiittää siitä, jos se tekee hyviä päätöksiä. Nykyhallituksella on Tynkkysen mielestä niin paljon huonoja päätöksiä, ettei oppositiopuoluetta heikennä, jos se joissakin hyvissä päätöksissä tukee hallitusta.

Ville Niinistö tunnetaan ärhäkkäästä oppositiopolitiikasta.

– Varmaan kaikki, jotka ovat seuranneet minun ja Villen tyyliä tietävät, että ne ovat vähän erilaiset. On jokaisen oma asia arvoida, onko toinen toista parempi vai molemmat yhtä hyviä, onhan meillä erilaiset temparamentit, Oras Tynkkynen sanoo.

”Eipä ole kauheasti viime aikoina kyselyjä tullut.”

Mahdollisena vihreiden puheenjohtajana on mainittu myös puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Halmeenpää. Hän on syksyyn saakka äitiys- ja vanhempainvapaalla.

– Ei ole kauheasti viime aikoina kyselyjä tullut. Viime keväänä kun kyseltiin, sanoin, että pidän sitä epätodennäköisenä, Halmeenpää toteaa halukkuudestaan vihreiden puheenjohtajaehdokkaaksi.

Outi Alanko-Kahiluodon ilmoitusta, ettei tämä ole käytössä puheenjohtajaksi, Halmeenpää luonnehtii harmilliseksi.

– Olisin toivonut, että hän olisi ehdolla, saa nähdä tuleeko minkälaisia käänteitä. Harmillista on, ellei hyvä kokenut poliitikko Outi ole käytettävissä.

Vihreiden sääntöjen mukaan puolueen puheenjohtajana voi toimia enimmillään kolme kahden vuoden kautta. Halmeenpää pitää tätä hyvänä asiana.

– Rotaatioperiaate on ihan kannatettava kommentoimatta nyt erityisesti mitään henkilöä vaan periaatetta, hän sanoo.

Vihreiden puoluekokous on kesällä. Ville Niinistöllä tulee kolmas kausi täyteen.

Ihalainen: Kaikkiin maakuntiin omiin vahvuuksiin rakentuvat kasvu, elinkeino- ja työllisyysohjelmat

Kuva: Jari Soini
Kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– SDP:n vaihtoehtobudjetti peräänkuuluttaa oikeudenmukaisuutta, kaikkein mukana pitämisen tärkeyttä sekä kasvavan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämistä kansakunnan eheyden vaalimiseksi, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) summaa.

– SDP kantaa huolta siitä, miten pidemmän aikavälin kestävä kasvu turvataan ja sen tuella työttömyyttä lasketaan. Suomi tarvitsee osaamisperusteista vientivetoista kasvua ja innostavan ilmapiirin investoida sekä vahvaa tukea pk-yritysten ja yksinyrittäjien pärjäämiselle, hän jatkaa.

SDP on peräänkuuluttanut, että pidemmän aikavälin kasvu ja työllisyysasteen parantaminen edellyttävät lisärahoitusta tutkimukseen tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin sekä erityisesti koulutukseen. Tarvitaan uusia ideoita, tuottavuuden nostamista ja pk-yrityksien kansainvälistymisen tukea.

– Yritystukia uudistettaessa tulisin siirtää tukien painopistettä uuden luomiseen ja paikata hallituksen virheelliset innovaatiotukileikkaukset ja lisätä tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta.

SDP on vaihtoehtobudjetissaan hahmotellut tulevaisuuden teknologia- ja elinkeinopolitiikan tavoitteita muun muassa kiertotalouden ja palvelujen, mukaan lukien matkailun, edistämistä. Arktisen alueen kehittäminen avaa Suomelle uusia viennin ja työllisyyden mahdollisuuksia.

SDP esittää, että kaikissa maakunnissa laaditaan alueen omiin vahvuuksiin rakentuvat kasvu, elinkeino- ja työllisyysohjelmat. Niissä kaikki alueen toimijat voisivat sitoutua esimerkiksi sopimuspohjaisesti yhteisten tavoitteiden edistämiseen. Maakunnan yhteydet yrityksien, korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden välillä ovat avainasemassa tulokselliselle toiminnalle.

– SDP haluaa, että julkinen talous on hyvässä kunnossa myös mahdollisen seuraavan talousnotkahduksen tullessa – vahva julkinen talous on paras puskuri hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle. Ei ole liikaa sanottu, että SDP:n vaihtoehtobudjetti on oikeudenmukaisuuden, työllisyyden ja kasvua vauhdittava vastuullinen esitys, Ihalainen päättää.

Kansanedustajien suuri ihmetys: Mihin hallitus unohti hätäkeskukset ja viinalain?

Kuva: lehtikuva/petteri lehtinen
Liikenneonnettomuus vaati kahden ihmisen hengen Hartolassa Itä-Hämeessä 4-tiellä 1.helmikuuta 2007. Nelostie oli suljettu liikenteeltä Hartolan keskustan kohdalla. Hämeen hätäkeskuksen tietojen mukaan onnettomuuden osapuolina ovat kuorma-auto ja kaksi henkilöautoa.

SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa PaateroMika Kari ja Joona Räsänen kiittävät hallituksen täydentävään budjettiehdotukseen sisältyneitä panostuksia poliisin, Suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen resursseihin. Samalla kansanedustajat ihmettelevät, ettei hälytyskeskuksien resurssivajetta korjattu samalla. Myös varautuminen alkoholilain tuomiin resurssipaineisiin puuttuu esityksestä.

– Hätäkeskuslaitoksen kohdalla talousarvioon sisältyvä miljoonan euron leikkaus jo aiemmin aliresursoituun toimintaan uhkaa heikentää turvallisuusviranomaisten palvelutasoa ja henkilöstön työssä jaksamista kestämättömälle tasolle. Hätäkeskusten toimintakyvyn heikkeneminen näkyy merkittävällä tavalla muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnassa, jossa se pidentää vasteaikoja, lisää tehtävämääriä ja aiheuttaa resurssien epätarkoituksenmukaista kohdentumista. On käsittämätöntä, että näitä leikkauksia ei poistettu täydentävässä talousarviossa, kansanedustajat painottavat.

– Turvallisuusviranomaisille joudutaan koko ajan etsimään välttämätöntä rahoitusta uusien tehtävien hoitoon. Perustoiminnan rahoitus on kuitenkin kroonisen alimitoitettua. On hämmästyttävää, miten hallitus samaan aikaan luo uusia resurssipaineita omilla toimillaan, kuten alkoholilain kohdalla on nähtävissä.

Sisäministeriön arvion mukaan alkoholilain uudistus aiheuttaa poliisille 170 henkilötyövuoden lisäystarpeen.  Poliisin henkilöstömenoja lisäisi muun muassa hälytystehtävien lisääntyminen erityisesti viikonloppuisin, työn painopisteaikojen muuttuminen, haitta- ja ylityökustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen kuljetuskustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen vartiointitarpeen lisääntyminen ja päihtyneiden henkilöiden rikosten selvittäminen sekä rikosten esitutkinta.

– Poliisi haluaisi täysin oikeutetusti pysyvyyttä ja ennakoitavuutta rahoituksensa suhteen. Nyt poliisin budjettia kuitenkin tarkastellaan kolmatta kertaa tänä vuonna. Tämä luo tarpeettomia rasitteita toiminnan suunnitteluun ja muutenkin kuormitetuille työntekijöille, jotka elävät pahimmillaan pätkätyösuhteissa.

Paperiliitto hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti

Kuva: Thinkstock

Paperiliiton liittovaltuusto hyväksyi tänään perjantaina yksimielisesti neuvottelutuloksen Paperiteollisuuden työehtosopimukseksi.

Sopimuskausi on kaksi vuotta 10.11.2017–30.11.2019.

Neuvottelutulos Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välisissä neuvotteluissa syntyi viikko sitten perjantaina. Paperiliiton tes-neuvottelukunta hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti. Samoin liiton hallitus päätti yksimielisesti esittää neuvottelutulosta liittovaltuuston hyväksyttäväksi.

”Kalliit hinnat vaikuttavat monen lapsiperheen talouteen” – SDP:n Taavitsainen vaatii koulukuvausmaksujen suitsimista

Satu Taavitsainen.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen jätti ministerille kirjallisen kysymyksen koulukuvausten korkeista maksuista ja lasten arjen lähiympäristöissä tapahtuvasta markkinoinnista.

– Lasten valokuvat ovat ihania! Valitettavasti päiväkodeissa ja kouluissa otettavien jokavuotisten valokuvien kalliit hinnat vaikuttavat todella monen lapsiperheen talouteen, kertoo Taavitsainen.

– Lasten ja nuorten elämässä se, että voi saada samanlaisia tavaroita kuin ikätoverit, esimerkiksi juuri koulukuvia, on tärkeää yhteenkuuluvuuden rakentumiselle. Pidän päiväkoti- ja koulukuvapakettien hintojen suitsimista perheiden talouden ja lasten tasa-arvoisuuden kannalta tärkeänä asiana, tähdentää Taavitsainen.

Lasten valokuvat ovat ihania!

Taavitsaisen mukaan lapsiin kohdistetaan yhä enemmän vaikeasti tunnistettavaa markkinointia television, internetin ja puhelimen kautta. Kulutuskulttuurin voimistumiseen voidaan vaikuttaa hillitsemällä lapsiin suunnattua markkinointia ja ohjaamalla lapsia vastuulliseen kuluttamiseen ja kriittiseen medialukutaitoon. Avainasemassa tässä ovat kotien lisäksi päiväkodit ja koulut.

– Kysyin kirjallisesti ministeriltä, mihin toimiin hän aikoo ryhtyä päiväkoti- ja koulukuvien hintojen alentamiseksi ja miten hän aikoo puuttua lasten eriarvoistumiskehitykseen, joka alkaa jo päiväkodissa ja peruskoulussa. Kysyin myös, kuinka ministeri aikoo turvata lapsen aseman kuluttajana ja hillitä markkinointia lasten ja nuorten arjen lähiympäristöissä.

Halla-aho: Tämä on syytä lopettaa nyt – ”Meille on siitä pelkkää haittaa”

Kuva: lehtikuva/jussi moilanen
Jussi Halla-aho.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kinastelu puolueesta irtautuneiden sinisten kanssa on aika lopettaa. Halla-ahon mukaan vaikuttaa siltä, että perussuomalaisten sanomat eivät ylitä median uutiskynnystä, elleivät ne liity maahanmuuttoon tai riitelyyn sinisten kanssa.

– Sinisille meitä vastaan hyökkäily meitä vastaan on ainoa keino saada julkisuutta. Muille puolueille se on herkkua, mutta meille siitä on pelkkää haittaa, Halla-aho sanoi.

Halla-aho oli puolueen tiedotustilaisuudessa närkästynyt Yleisradiolle siitä, että se ei keskiviikon pääuutislähetyksessään maininnut perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia, vaikka muiden oppositiopuolueiden kannat esiteltiin.

– Perussuomalaiset olivat mystisesti lakanneet olemasta. Yksi syy voi tietysti olla, että perussuomalaiset esitti Yleisradion rahoituksen leikkaamista, Halla-aho moitti.

Halla-aho ennakoi, että edessä voi olla hallituskriisi itsenäisyyden juhlavuoden ja presidentinvaalien jälkeen, jos sote-uudistus taas jumittuu perustuslakivaliokuntaan.

– Hallitusta pitää kasassa lähinnä se, että tämänhetkiset heikot hallituskumppanit ovat kokoomukselle paras mahdollisuus saada oma kärkihankkeensa, eli sote-uudistus, läpi.