Soininvaaran suosikki vertaa omaa ja Niinistön politiikan tekemisen tyyliä: ”Varmaan kaikki tietävät, että ne ovat vähän erilaiset”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
– Minulla ei ole eikä tule olemaan kantaa siihen kuka valitaan jälkeeni vihreiden puheenjohtajaksi, Ville Niinistö päivitti tänään Twitterissä.

Vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara kertoi tänään kannattavansa puolueen puheenjohtajaksi entistä kansanedustajaa, Sitrassa nykyään toimivaa Oras Tynkkystä.

– Riippuu millaiseen tehtäävään henkilöä halutaan, jos pääministeriehdokkaaksi, pitäisin Oras Tynkkystä ehdottomasti parhaana. Jos hän on lähempänä kansanliikkeen edustajaa, Emma Karilla on siinä suuria ansioita puolellaan. Itse toivoisin, että Oras Tynkkynen olisi käytettävissä, Soininvaara totesi Demokraatille.

– Hienoahan se on, että kokenut ja yli puoluerajojen arvostettu vaikuttaja tukee, Oras Tynkkynen kommentoi Soininvaaran kehuja.

Tynkkynen toteaa, ettei nykyinen elämäntilanne oikein mahdollista hänen ehdokkuuttaan.

– Oletusarvo on, että en lähde ehdolle, hän toteaa.

Tarkoittaako se sitä, että ovi on täysin kiinni?

– Ei siinä mielessä, että jos elämäntilanne olennaisesti muuttuu, voi arvioida uudelleen ehdokkuutta, mutta näillä näkymin ei.

”Olisi kaikki edellytykset olla hyvä ehdokas.”

Oras Tynkkynen muistuttaa, että seuraava puheenjohtajuus on intensiivinen jakso. Puheenjohtajan pitää sitoutua viemään vihreät eduskuntavaaleihin ja hallitukseen, jonka olisi määrä istua vuoteen 2023 asti.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ilmoitti tänään täysin yllättäen Helsingin Sanomissa, ettei hän pyri puolueen puheenjohtajaksi. Alanko-Kahiluoto mainitsi pääsyyksi sen, että nykyinen puoluejohtaja Ville Niinistö tukisi puheenjohtajaksi kansanedustaja Emma Karia.

Demokraatti ei ole tavoittanut Niinistöä tänään. Twitterissä Niinistö sanoo, ettei hänellä ole kantaa siihen, kuka valitaan vihreiden puheenjohtajaksi.

Oras Tynkkynen sanoo yllättyneensä Alanko-Kahiluodon päätöksestä.

– Pidin aika varmana, että Outi olisi ehdolla. Outilla olisi kaikki edellytykset olla hyvä ehdokas, kun hän on toiminut eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja kansanedustajana ja muissa merkittävissä tehtävissä. Hän olisi ilman muuta hyvä ehdokas ja jos sattuu muuttamaan mieltä, olisi edelleen hyvä ehdokas.

”En ole itse törmännyt siihen.”

Tynkkynen toteaa (ennen tietoa Niinistön twiitistä), ettei tiedä, onko Ville Niinistö oikeastaan tukenut ketään ehdokasta.

– Meillä ei kai vielä ole yhtään virallista ehdokasta, puheenjohtajakeskustelu on vielä ollut aika hillittyä, ihmiset ovat valmistautuneet kunnallisvaaleihin, Tynkkynen sanoo.

Hän tulkitsee Ville Niinistön edistävän puolueen puheenjohtajana sitä, että puheenjohtajakisassa olisi aikanaan mahdollisimman monta hyvää ehdokasta.

– En ole itse törmännyt siihen, että Ville olisi ketään ehdokasta erityisesti nostanut.

Emma Karista Tynkkynen toteaa, että Kari on toiminut aikanaan ympäristöministerinä toimineen Ville Niinistön erityisavustajana.

– Varmaan sitä kautta heillä on hyvät ja lämpimät työsuhteet, en edes tiedä, onko Emma asettumassa ehdolle.

”Itse olen uskonut hyvin rakentavaan oppositiopolitiikkaan.”

Vaikka päivän julkisuuden perusteella näyttää siltä, että vihreissä kuohuu, Tynkkynen toppuuttelee sanomalla puolueen olevan paljon yhtenäisempi kuin politiikan toimittajat tulkitsevat. Tynkkysen mukaan puolueessa on keskustelua muttei fraktioita.

– Viime aikoina olen törmännyt siihen, miten suhtaudutaan puolueen oppositiopolitiikkaan ja ollaanko sitä mieltä, että räväkkä politiikka toimii ja tuottaa tulosta vai haettaisiinko maltillisempaa ja rauhallisempaa linjaa. Siitäkin voi sivistyneesti olla montaa mieltä. Itse olen aina uskonut hyvin rakentavaan oppositiopolitiikkaan, Oras Tynkkynen sanoo.

Tynkkysen mukaan hallitusta voidaan kiittää siitä, jos se tekee hyviä päätöksiä. Nykyhallituksella on Tynkkysen mielestä niin paljon huonoja päätöksiä, ettei oppositiopuoluetta heikennä, jos se joissakin hyvissä päätöksissä tukee hallitusta.

Ville Niinistö tunnetaan ärhäkkäästä oppositiopolitiikasta.

– Varmaan kaikki, jotka ovat seuranneet minun ja Villen tyyliä tietävät, että ne ovat vähän erilaiset. On jokaisen oma asia arvoida, onko toinen toista parempi vai molemmat yhtä hyviä, onhan meillä erilaiset temparamentit, Oras Tynkkynen sanoo.

”Eipä ole kauheasti viime aikoina kyselyjä tullut.”

Mahdollisena vihreiden puheenjohtajana on mainittu myös puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Halmeenpää. Hän on syksyyn saakka äitiys- ja vanhempainvapaalla.

– Ei ole kauheasti viime aikoina kyselyjä tullut. Viime keväänä kun kyseltiin, sanoin, että pidän sitä epätodennäköisenä, Halmeenpää toteaa halukkuudestaan vihreiden puheenjohtajaehdokkaaksi.

Outi Alanko-Kahiluodon ilmoitusta, ettei tämä ole käytössä puheenjohtajaksi, Halmeenpää luonnehtii harmilliseksi.

– Olisin toivonut, että hän olisi ehdolla, saa nähdä tuleeko minkälaisia käänteitä. Harmillista on, ellei hyvä kokenut poliitikko Outi ole käytettävissä.

Vihreiden sääntöjen mukaan puolueen puheenjohtajana voi toimia enimmillään kolme kahden vuoden kautta. Halmeenpää pitää tätä hyvänä asiana.

– Rotaatioperiaate on ihan kannatettava kommentoimatta nyt erityisesti mitään henkilöä vaan periaatetta, hän sanoo.

Vihreiden puoluekokous on kesällä. Ville Niinistöllä tulee kolmas kausi täyteen.

Kokoomus ja vihreät haluavat helpottaa asiantuntijoiden rekrytointia Suomeen – keskusta pitää pohtimisen arvoisena

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomuksessa ja vihreissä ollaan yhtä mieltä siitä, että ulkomaisten huippuasiantuntijoiden rekrytointia Suomeen pitäisi helpottaa. Etenkin kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen painottaa, että lupaprosessin nopeuttaminen on keskeistä Suomen talouskasvun kannalta.

– Se on sen takia tärkeä, että startup-maailmassa, varsinkin digitaalisessa globaalitaloudessa muutama kuukausi on pitkä aika. Jos halutaan luoda nopeasti arvokkaita yrityksiä, pitäisi puhua enemmänkin päivistä ja viikoista, Vartiainen sanoi STT:lle.

– On lisäksi paljon sellaisia jarruja kuin perheenjäsenten oleskelu ja työluvat.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Krista Mikkosen mielestä kannattaisi miettiä, miten esimerkiksi lyhyeksi aikaa töihin tulevan ulkomaalaisen tuloja verotetaan.

– Muutoksia olisi syytä tehdä, ettemme hukkaa osaajia itse aiheuttamiemme esteiden takia, Mikkonen sanoi.

Sekä Vartiainen että Mikkonen näkevät tarveharkinnan työlupien myöntämisessä turhana hidasteena, vaikka se ei varsinaisesti erityisasiantuntijoita kosketakaan.

Vartiainen: Työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä.

Vartiaisen mielestä helpoksi tehty työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä. Tukholma houkutteleekin osaajia Helsinkiä enemmän.

– Helpompi rekrytointi ulkomailta on yksi keskeinen avaintekijä siihen, että saadaan tämä vahva talouskasvu jatkumaan eikä se hyydy talvella.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää ulkomailta rekrytoinnin helpottamista pohtimisen arvoisena asiana.

– Byrokratian purkaminen ja lupaprosessien nopea käsittely olisivat hyviä, Kaikkonen tuumi.

– On tärkeää, että saadaan paitsi oma osaaminen käyttöön myös osaamista ulkopuolelta.

STT – Anssi Rulamo

Lakimuutos tulossa: Ulkomaisia huippuosaajia halutaan houkutella Suomeen start up -yrityksiin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Huippuosaajien saamista Suomeen halutaan helpottaa. Konkreettinen avaus tähän on syksyllä eduskuntaan etenevä hallituksen esitys, jossa Suomeen perustettaisiin EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville erityisasiantuntijoille kasvuyrittäjän oleskelulupajärjestelmä, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että start up -yritykseen töihin haluava tai sellaisen perustamista suunnitteleva voisi saada oleskeluluvan, heti jopa yli vuodeksi. Tähän mennessä start up -yritykset on tulkittu liian riskialttiiksi.

Arvionsa yrityksestä antaisi Innovaatiorahoituskeskus Tekes, ja lopullisen päätöksen tekisi Maahanmuuttovirasto.

Esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Ministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo, että esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Huippuosaajien palkkaamisen ongelmat nousivat esiin maanantaina Helsingin Sanomien artikkelissa. Kasvuyritysten Slush-tapahtuman entinen toimitusjohtaja Miki Kuusi nosti esiin ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisen vaikeuden.

Hallituksen esitys on riisuttu versio alkuperäisestä. Soraisen mukaan esityksestä yliviivattiin poliittisella päätöksellä se, että uusi järjestelmä koskisi erityisasiantuntijoita kaikissa yrityksissä. Nyt se koskee vain kasvuyrityksiä, jotka yleisimmin toimivat kuitenkin juuri it- ja ohjelmistoalalla.

Esityksestä jäi uupumaan myös kohta, jossa suomalaiseen yritykseen kerralla esimerkiksi puoli miljoonaa euroa sijoittava saisi oleskeluluvan suoraan, Sorainen sanoo.

EU- ja Eta-maiden sisällä työvoima voi liikkua vapaasti ja työskennellä ilman rajoituksia.

Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta. Hän sanoo, että tällä hetkellä oleskelulupajärjestelmä on suhteellisen notkea kokonaisuus eurooppalaisten maiden vertailussa.

– Työpaikan ja uuden ympäristön on oltava kokonaisvaltaisesti houkutteleva. Voidaan pohtia, onko tällä hetkellä niin, Sorainen sanoo ja viittaa muun muassa keskusteluun, jota maahanmuutosta on käyty.

EU:n ulkopuolelta tulevien erityisasiantuntijoiden lupapäätöksissä ei tehdä tarveharkintaa eli selvitetä, onko tehtävään mahdollista saada suomalaista työntekijää kohtuullisessa ajassa.

Vaatimuksissa esimerkiksi erityisosaajan palkan on oltava noin 3 000 euroa kuukaudessa, eikä henkilön taustassa saa olla turvallisuusnäkökulmasta epäselvyyksiä.

– Oleskeluluvan käsittely saattaa kestää vain muutaman päivän, kun maksimiaika käsittelylle on neljä kuukautta, Sorainen sanoo.

Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Eniten erityisasiantuntijoita EU:n ulkopuolelta hakeutuu Suomeen Intiasta ja Kiinasta. Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Suorittavaa työtä tekeviä eli esimerkiksi rakennuksilla työskenteleviä saapuu Suomeen EU-maiden ulkopuolelta noin 6 000 vuodessa, heistä suurin osa Venäjältä. Tähän ryhmään kuuluvien hakemuksissa käytetään tarveharkintaa.

Esimerkiksi Tanskassa start up -lupakokonaisuuden vaikutukset ovat olleet marginaalisia. Soraisen mukaan Suomella on edessä markkinointikampanja, jotta uusi järjestelmä löydettäisiin.

STT – Saara Tunturi

”Välit ovat suhteellisen ongelmattomat” – Odotukset Putinin vierailulle ovat erilaiset Suomessa ja Venäjällä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa kesällä 2016.

Odotukset Suomessa ja Venäjällä ovat varsin erilaiset, kun presidentti Vladimir Putin torstaina saapuu Savonlinnaan ja tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Suomessa Putinin vierailu on merkkitapaus, sen sijaan Venäjän julkisessa sanassa huomio on ollut vähäistä.

Venäjän kannalta kysymys on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan liittyvästä vierailusta, jolla halutaan korostaa maiden suhteellisen ongelmattomia suhteita, arvioi ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista

Venäjä-tutkijat arvioivat, että keskusteluissa merkittävä sija on taloudella ja etenkin Suomen ja Venäjän taloussuhteilla. Veikkaus on, että jos jotakin konkreettista olisi odotettavissa, niin ehkä juuri talouden saralla.

– Toistaiseksi ei ole tullut julki seikkoja, että voitaisiin odottaa mitään isoja konkreettisia asioita eteenpäin vietäviksi, ellei sitten kulisseissa ole talouden osalta valmisteltu joitakin uusia avauksia, pohtii tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista.

Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Suomessa Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisia pidetään usein melko poikkeuksellisina, arvioi ohjelmajohtaja Moshes. Venäjällä tapaamiset eivät sen sijaan ole vuosiin saaneet yleensä paljoakaan huomiota, toisin kuin esimerkiksi Putinin ja presidentti Trumpin tapaaminen.

– Tällä kertaa Venäjän mediassa ei ole ollut (Putinin) vierailun valmistelusta käytännössä mitään, vaikka vierailu tapahtuu muutaman päivän päästä, Moshes tiivistää.

Entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Jarmo Mäkelä puolestaan kirjoitti tänään Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla, että Venäjän media on parin viikon ajan valmistellut presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailua pehmittämällä Suomea ja suomalaisia perusteellisesti.

– Käytössä ovat olleet kaikki tunnetut keinot: syyllistäminen, nöyryyttäminen, vähättely ja valehtelu, Mäkelä kirjoitti

Osa höykytyksestä menee hänen mukaansa amerikkalaisten piikkiin.

– Wall Street Journalin juttu Helsingin alle rakennetuista tunneleista kääntyi Venäjän mediassa todisteeksi siitä, että Suomi valmistautuu sotaan Venäjää vastaan.

 Maiden kahdenvälisissä keskusteluissa päähuomion saa talous.

Tutkimusjohtaja Kangaspuro luonnehtii vierailua Niinistön ja Putinin tapaamisten jatkoksi. Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Kangaspuron mielestä tämä on positiivinen asia, kun ottaa huomioon taannoiset keskustelut siitä, onko Venäjällä trendi olla jopa tunnustamatta Suomen itsenäistymistä.

– Tämä (vierailu) on tässä suhteessa päinvastainen viesti.

Arkady Moshes arvioi, että tulevissa keskusteluissa maiden kahdenvälisistä aiheista päähuomion saa talous, koska siinä kummallakin on voitettavaa.

– Kauppa kasvaa, turismi lisääntyy.

Moshes muistuttaa, että Yhdysvalloissa on vireillä uusia pakotteita Venäjää vastaan. Jos Yhdysvaltain edustajainhuone tekee asiassa tiistaina päätöksen, Putinilta varmasti kysytään asiasta.

Julkisuuskuvan kannalta on tällöin tärkeää, että voidaan osoittaa Suomen ja Venäjän kahdenvälisten taloussuhteiden etenevän ja olevan kummallekin edullisia, Moshes arvioi.

Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys.

Moshes arvioi, että Niinistön ja Putinin tapaaminen halutaan viedä läpi ilman, että siinä ryhdyttäisiin suuresti puimaan kansainvälisiä tai kahdenvälisiä ongelmia.

– Suomen ja Venäjän välit ovat suhteellisen ongelmattomat. Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys. Se ei ole kuitenkaan olemassa käytännön poliittisella agendalla, vaikka siitä käydään poliittista keskustelua, Moshes sanoo.

– Putin ilmoitti kantansa selkeästi viime vuonna, eikä sitä ole tarpeen toistaa, ellei joku kysy.

”Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta ei puhuta” – Sotaharjoitukset voivat nousta esiin Putinin vierailun aikana

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MERIVOIMAT
Venäläinen ydinkäyttöinen Pjotr Veliki -taisteluristeilijä Pjotr Veliki saapui tänään Suomen rannikon edustalle kansainvälisille vesille. Venäjä tuo Itämerelle ydinkäyttöisiä aluksiaan, kun maa järjestää 30. heinäkuuta laivastoparaatin Pietarin edustalla.

Suomessa on huolestuneesti seurattu Itämeren alueen turvallisuustilanteen kiristymistä, mutta tässäkin kohtaa Suomen ja Venäjän suhteet ovat Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Arkady Moshesin mukaan paremmat kuin Venäjän suhteet mihinkään toiseen maahan Itämeren alueella

Venäjän ja Kiinan laivastoharjoitus voidaan presidenttien tapaamisessa mainita, samoin Valko-Venäjällä toteutettava Zapad-harjoitus ja Nato-vahvistukset Baltian maissa. Myös Ukrainasta ja Syyriasta voidaan antaa lausuntoja.

Veäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa loppuviikosta. Putin ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaavat vierailun aikana Savonlinnassa.

– Vaikeita asioita voidaan mainita, mutta en usko, että osapuolet odottavat mitään päätöksiä näistä kysymyksistä, Moshes sanoo.

Vaikeita asioita voidaan mainita.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro puolestaan arvioi, että talouden ohella yhtä oleellista on käydä läpi turvallisuuspolitiikan keskeisiä kysymyksiä Itämeren alueella, Pohjois-Euroopassa ja koko Euroopassa. Hän uskoo muun muassa, että kaikki sotaharjoitukset käydään läpi.

– Se on aivan luonnollista, että niistä puhutaan. Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta asiasta ei puhuta.

Kangaspuro arvelee, että Suomella on Arktisen neuvoston puheenjohtajana tarve tuoda esiin myös arktisen alueen asioita, kuten ympäristökysymyksiä.

– Suomi haluaa tietysti työskennellä rakentavasti, ja Venäjä on arktisen yhteistyön osalta iso peluri.

 

PS-eduskuntaryhmästä lähteneet yllättävät: ”Perhevapaauudistuksesta voidaan keskustella”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo (kuvassa) toteaa, että ryhmän edustajat ovat valmiita keskustelemaan perhevapaauudistuksesta.

Ryhmän ehtona keskustelulle on kuitenkin se, että kotihoidontukea ei voi lyhentää. Elo kertoi asiasta Twitterissä.

Keskustelu perhevapaauudistuksesta heräsi jälleen eloon viime viikon lopulla, kun kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) ilmoitti haluavansa perhe­va­paa­uu­dis­tuksen valmistelun käyntiin.

Perhevapaauudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on estää naisten työuran katkeaminen pitkien äitiyslomien vuoksi. Perussuomalaiset ilmoittivat viime kevään kuluessa vastustavansa perhevapaauudistusta.

Julkisuudessa esitetty paine oli nostamassa perhevapaauudistuksen keväällä puoliväliriiheen, muta perussuomalaisten vastustus esti tämän. Nyt kuitekin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä alkukesän hallituskriisin aikaan eronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä ilmoittaa olevansa valmis keskustelemaan asiasta.

Esimerkiksi SDP on vaatinut parempaa mahdollisuutta vanheimpainvapaiden tasa-arvoisempaan jakamiseen. Myös kokoomus on aikaisemmin ollut uudistuksen takana.