Söitkö Malmin sairaalassa 10.—11.11.? – Ota yhteys viranomaiseen

Helsingin Malmin sairaala-alueella noin 140 työskentelevää on sairastunut vatsatautiin, kertoo Helsingin ympäristökeskus.

Ympäristökeskus selvittää vastatautiepidemiaa ja sen mahdollista yhteyttä ruokailuun sairaalan henkilöstöravintolassa tai kahvilassa. Osa sairastuneista on ruokaillut niissä.
Ensimmäiset sairastumiset havaittiin 1. marraskuuta. Tutkimuksissa kolmelta on löytynyt norovirus, mutta ympäristökeskuksen mukaan kaikkien sairastuneiden oireet sopivat norovirustaudin aiheuttamaksi. Sairastumisesta ilmoittaneet ovat kärsineet tyypillisistä vatsaoireista, kuten pahoinvoinnista, oksentelusta ja ripulista.

Ympäristökeskus on tarkastanut henkilöstöravintolan 15. marraskuuta, mutta tiloissa ja toiminnassa ei havaittu huomautettavaa. Norovirusta ei ole myöskään todettu ympäristökeskuksen ottamissa pintapuhtausnäytteissä. Ravintolassa tehtiin pintojen tehopuhdistus heti, kun sairastumisista tuli tietoja.

Ympäristökeskus pyytää, että Malmin sairaalan henkilöstöravintolassa tai kahvilassa marraskuun 10. tai 11. päivänä syöneet ottaisivat yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen elintarviketurvallisuus@hel.fi. Yhteydenottoa toivotaan sekä sairastuneilta että oireettomilta ruokailijoilta.

Keskustelua aiheesta

Ehdokkaiden hankinnassa monta haastetta – peräti kolmannes kunnista pienentänyt valtuuston kokoa

Kunnanvaltuustojen paikkamäärä putoaa eniten Lahdessa, peräti 43 paikkaa. Tyypillisimmin valtuuston paikkamäärä supistuu neljällä.

Kuntavaalien ehdokashakemukset on jätettävä kuntien vaalilautakunnille tänään. Ennakkotietojen mukaan ehdokashankinta olisi ollut haastavaa etenkin suurille puolueille.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom uskoo kuitenkin, että aika ”rajua pöhinää” ehdokashankinnassa on vielä aivan viime metreille. Siitä huolimatta on todennäköistä, että suuret puolueet eivät yllä aivan yhtä hyviin lukuihin kuin aiemmin.

Tähän on syynsä. Yksi on se, että kunnissa on vähennetty valtuustopaikkoja.

– Valtuustopaikkoja on 7 prosenttia vähemmän. Se automaattisesti vaikuttaa, koska puolue voi laittaa puolitoista kertaa valtuustokoon määrän maksimissaan ehdokkaita, Pekola-Sjöblom selvittää.

Peräti kolmasosa Manner-Suomen kunnista muutta valtuustokokoa kesäkuussa alkavaksi nelivuotiskaudeksi.

Ainoastaan Parkano ja Nakkila lisäävät valtuustopaikkojen määrää, kun peräti 94 pienentää valtuustokokoaan.

Valtuustojen pienenemiseen vaikuttaa  muun muassa uusi kuntalaki, joka antoi kunnille mahdollisuuden päättää valtuuston koosta entistä joustavammin. Myös kuntaliitokset muuttavat valtuustojen kokoa.

Pekola-Sjöblomin mukaan näyttää myös siltä, että maakuntahallinnon pystyttäminen vaikuttaa ihmisten halukkuuteen lähteä kuntavaaliehdokkaaksi. Osa pyrkii nimenomaan maakuntavaltuustoon. Toisaalta voi olla myös niin, että osaa siirtymävaihe innostaa kuntapolitiikkaan.

Kuntaliitto julkaisee torstaina tietoja kyselystä, jossa selvitettiin syitä kuntavaaleihin osallistumiselle. Suurin syy siihen, että ehdokkaaksi ei lähdetä, ovat henkilökohtaiset syyt eli esimerkiksi perheen, vapaa-ajan ja työn yhteensovittaminen.

Suomessa valtuutetulla menee keskimäärin 8 ja puoli tuntia aikaa luottamustehtävänsä hoitamiseen.

THL: Vanhuksille vaativaa kotihoitoa yhä useammassa kunnassa

Kuva: Thinkstock

Kunnat ovat kehittäneet vanhusten vaativaa kotihoitoa, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan kotihoitoa saa neljästi päivässä 63 prosentissa kunnista, kun kaksi vuotta sitten luku oli 47 prosenttia. Myös yöaikaan ja viikonloppuisin saa kotihoitoa aiempaa useammassa kunnassa.

THL:n erikoistutkija Hanna Alastalo pitää suuntausta hyvänä, mutta muistuttaa, että kunnat eivät ole ottaneet kaikkia kotona asumista helpottavia keinoja käyttöön.

– Esimerkiksi liikkuvia neuvontapalveluja käytetään vasta vähän.

Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimuksen mukaan kunnilla on parannettavaa palvelujen kohdentamisessa erityisryhmille, kuten muistisairaille, mielenterveysongelmaisille ja päihteiden käyttäjille.

Keskustelua aiheesta

Kalevalan päivänä juhlistetaan ruokakulttuuria

Kuva: Kari Hulkko
Ruisleipä valittiin Suomen kansallisruuaksi.

Tänään vietetään Kalevalan eli suomalaisen kulttuurin päivää. Liput vedetään salkoon Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kunniaksi.

Muun muassa Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö haluaa nostaa esiin myös ruokakulttuuria ja erityisesti kotimaisen rukiin. Ruisleipä valittiin aiemmin Suomen kansallisruuaksi äänestyksessä, jota säätiö oli järjestämässä.

Tänään on myös laskiaistiistai.

Keskustelua aiheesta

Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa Axl Smithin tapauksessa – syyttäjä vaatii ehdollista vankeutta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Salakatselusta syytetty Axl Smith.

Helsingin käräjäoikeus antaa tänään iltapäivällä ratkaisunsa juontaja Axl Smithin epäillyistä rikoksista. Smithiä syytetään salakatselusta, kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Syytteiden mukaan hän kuvasi lukuisia seksikumppaneitaan ja myös jakoi kuvaamiaan videoita tuttavilleen.

Smith vetäytyi viime vuonna The Voice of Finland -ohjelman juontajan paikalta rikosepäilyjen vuoksi. Hänet tunnetaan myös muun muassa dj:nä ja muusikkona.

Syyttäjä vaatii Smithille puolentoista vuoden ehdollista vankeutta ja sataa päiväsakkoa. Syytekohtia on lähes 40.
Syyttäjän mukaan epäillyt teot ovat alkaneet maaliskuussa 2014 ja jatkuneet helmikuuhun 2016.

Syyttäjä teki tapauksessa kymmenen syyttämättäjättämispäätöstä. Kahdeksan osalta ei ollut näyttöä, ja kahden osalta syyteoikeus oli vanhentunut.

Keskustelua aiheesta

Usu: Ammattikouluissa valmiutta höllentää kielitaitovaatimuksia

Shriana ja Tara osallistuvat Perhetalo Sahramin kotiäideille tarkoitetulle suomenkielen kurssille.

Moni ammattikoulujen edustaja näkee hyvinä suunnitelmat maahanmuuttajien kielitaitovaatimusten höllentämisestä, kertoo Uutissuomalainen. Kielitaitovaatimuksista täysin luopuminen ei kuitenkaan saa kannatusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjaustyöryhmä on esittänyt, että maahanmuuttajien ei enää tarvitsisi läpäistä yleistä kielikoetta päästäkseen ammatillisiin opintoihin.

Esimerkiksi Jyväskylän ammattiopiston koulutuspäällikkö Auli Mäkinen pitää hyvänä, että maahanmuuttajien siirtymistä eteenpäin sujuvoitetaan.

Kielikokeen on läpäissyt vain harva kotoutumiskoulutettu.

Keskustelua aiheesta