Sonera putoamassa pois telejätin nimestä

Kuva: Lehtikuva
soneralk
TeliaSonera on käyttänyt markkinoinnissa Ruotsissa nimeä Telia ja Suomessa nimeä Sonera.

Ruotsalainen teleoperaattori TeliaSonera aikoo pudottaa Soneran pois nimestään. Maanantaina julkaistun yhtiökokouskutsun mukaan uusi nimi olisi Telia Company. Yhtiökokous pidetään 12. huhtikuuta.

TeliaSonera syntyi vuonna 2002, kun ruotsalainen Telia osti suomalaisen Soneran.

Kauppa pelasti Soneran, joka oli tuolloin joutunut vaikeuksiin ostettuaan arvottomaksi osoittautuneen kolmannen sukupolven 3G-matkapuhelinverkon toimiluvan Saksasta 3,5 miljardilla eurolla.

TeliaSonera on käyttänyt markkinoinnissa Ruotsissa nimeä Telia ja Suomessa nimeä Sonera.

Soneran juuret ovat valtion Posti- ja telelaitoksessa. Yhtiön nimeksi tuli Sonera vuonna 1998 osittaisen yksityistämisen ja pörssilistautumisen yhteydessä.

Suomen valtio kuuluu edelleen TeliaSoneran suurimpiin osakkeenomistajiin, vaikka valtion pörssiomistuksia hallinnoiva Solidium on myynyt yhtiön osakkeita runsaasti viime vuosina. TeliaSoneran osakkeet ovat edelleen markkina-arvoltaan toiseksi suurin sijoitus Solidiumin salkussa.

Asiasta kertoi ruotsalainen talouslehti Dagens Industri.

AVAINSANAT

Postilla taas yt:t – perustelee Anttilan konkurssilla

Kuva: Jukka-Pekka Flander
postiflander1

Posti suunnittelee enimmillään 75 työntekijän vähentämistä, koska se tehostaa varastoliiketoimintaansa. Posti perustelee yt-neuvotteluita erityisesti Anttilan konkurssilla.

– Valitettavasti Postin suurimman logistiikka-asiakkaan menetys asiakkaan konkurssin myötä ja asiakasrakenteen muutos vaativat meitä sopeuttamaan toimintaamme, sanoo Postin Toimitusketjuratkaisut-yksikön johtaja Harri Kämppä.

Postin syyskuun alussa aloittamien yt-neuvotteluiden piirissä on 588 ihmistä. Postin mukaan henkilöstövaikutukset täsmentyvät neuvotteluiden edetessä.

Posti on käynyt tänä vuonna useita yt-neuvotteluita.

Salatut elämät kerrakseen: MTV vajosi roskalainaluokkaan

Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa
LKS 20160825 // LKS 20160712 MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlund Suomi, sisu, sisältö! -keskustelussa, joka järjestettiin SuomiAreena tapahtumaviikolla 12. heinäkuuta 2016 Porissa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlund sanoo, että nopeaa käännettä parempaan ei ole odotettavissa.

Televisioyhtiö MTV on taloudellisissa vaikeuksissa, kertoo Yle. Pitkän linjan televisiotoimijan kerrotaan pudonneen roskalainaluokkaan. Ylen mukaan MTV:n keskeiset talouden avainluvut ovat varsin heikkoja. Yhtiön tärkeimmät toiminnot jakautuvat kahteen yhtiöön, joista molemmat tekivät viime vuonna tappiota.

MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlund kertoo Ylelle, että koko media-alan tilanne on haasteellinen. Hänen mukaansa MTV:n kannalta piristymisen merkkejä on ilmassa, mutta nopeaa käännettä parempaan hän ei uskalla ennustaa.

Nordlund olisi valmis harkitsemaan kaupallisen median ja Ylen yhteistyötä esimerkiksi uutistoiminnassa. MTV:n omistaa ruotsalainen mediakonserni Bonnier. Ylen haastattelemien analyytikkojen mukaan ilman rikasta omistajaa koko yhtiön tulevaisuus voisi olla uhattuna.

 

 

Suomen Yrittäjät pettyi hallitukseen – “Eikö pitäisi kuulla?”

Kuva: Kari Hulkko
yrittajat-hulkko
Hallitus ei kutsunut pk-yritysten edustusta työllisyysneuvotteluihin. Suomen Yrittäjät julkisti omat kasvuteesinsä työllisyyden parantamiseen.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöjen johtajat kokoontuvat tänään keskustelemaan kilpailukykysopimuksesta ja työllisyyspaketista.

– Miksi hallitus antaa työmarkkinajärjestöille monopolin työllisyysasioihin? Viime viikot on toistettu työllisyysasteen nostamisen olevan ykkösasia. Jos tätä todella halutaan, eikö silloin pitäisi kuulla myös niitä, jotka työpaikkoja voivat tarjota eli yrittäjiä? Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen kysyy.

Yli puolet Suomen työnantajayrityksistä on Suomen Yrittäjien jäseniä.

Suomen Yrittäjien mukaan hallituksen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta ei ole täyttymässä. Velkaantuminen on nopeaa ja kasvu hyvin hidasta.

– Nyt ei kannattaisi tehdä jatkokikyä vaan rakentaa työllisyysohjelmaa uudelta pohjalta, Mäkynen toteaa.

Suomen Yrittäjien mukaan työllisyyden parantamiseksi tarvitaan enemmän ja rohkeampia toimia kuin nyt on tiedossa. Yrittäjäjärjestön ehdottamassa ohjelmassa on 10 keinoa työllisyyden parantamiseen ja investointien kiihdyttämiseen.

Yrittäjäliike ehdottaa muun muassa paikallisen sopimisen edistämistä lakimuutoksin, irtisanomisten helpottamista pienyrityksissä ja koulutussopimuksen aikaistamista.

Yrittäjäjärjestö edellyttää myös, että Posti kilpailuttaa tuotantonsa.

Veropolitiikassa Suomen Yrittäjät ehdottaa joustavaa investointi- ja toimintavarausta sekä tukee yrittäjävähennyksen ja maksuperusteisen arvonlisäverotuksen toteuttamista.

Kasvuteeseissään järjestö esittää myös omistajavaihdoksia tukevia veromuutoksia ja pk-yritysten rahoituksen turvaamista muun muassa selvittämällä mahdollisuudet investointien rahoituksen korkotukeen.

Palkansaajien ansiot nousivat huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia

Kuva: Getty Images

Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Reaaliansiot nousivat 0,9 prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna.

Palkansaajien säännölliset ansiot nousivat vuoden 2016 huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 1,3 prosenttia, valtiolla 2,0 prosenttia ja kuntasektorilla 1,2 prosenttia.

Palkansaajien säännöllisillä ansioilla tarkoitetaan säännöllisen työajan ansioita ilman tulospalkkioita ja muita epäsäännöllisesti maksettavia kertaeriä.

Vuonna 2015 ansiot nousivat eniten teollisuuden toimialalla, 2,1 prosenttia. Ansiot laskivat 0,9 prosenttia kiinteistöalan toiminnassa. Teollisuuden ansiokehitykseen vaikutti muun muassa ansioiden nousu sahateollisuuden ja metalliteollisuuden kuukausipalkkaisilla.

Ansiotasoindeksillä mitattuna naisten ansiot ovat 2000-luvulla nousseet hieman nopeammin kuin miesten ansiot.

Sadan miljoonan euron lisäverokevennys on laukeamassa – Orpo: “Tämä on hyvä asia”

Kuva: Ilkka Yrjä
NETTIIN_Ilelle_Orpo1
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo vakuuttaa kunnioittavansa sitä, mitä kilpailukykysopimuksessa on sovittu.

– Toivon, että se 90 prosenttia saataisiin kattavuudeltaan täyteen, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina Turussa, missä kokoomuksen eduskuntaryhmä aloitti kaksipäiväisen kesäkokouksensa.

– Sehän tarkoittaisi sitä, että silloin laukeaisi vielä sadan miljoonan euron lisäverokevennys. Se on tietysti hyvä asia, sillä aina kun voidaan työn verotusta keventää, niin se on hyvä.

Orpo painotti, että myös sillä on iso arvonsa, että kiky-sopimus on mahdollisimman kattava.

Tänään kilpailukykysopimuksen neuvotteluissa liikahtikin jälleen yksi pala valtiovarainministerin toivomaan suuntaan. Finanssialalla saatiin valmiiksi neuvottelutulos, joka koskee 28 000 työntekijää. Asia pitää vielä sinetöidä osapuolten hallinnoissa.

EK:n tutkimuspäällikkö Jari Haapasalmi on arvioinut STT:lle, että jos rahoitusala, apteekkiala sekä ICT-ala saadaan mukaan kilpailukykysopimukseen, tavoiteltu 90 prosentin kattavuus alkaa olla maalissa.

Hallitus on luvannut pienentää veroja lisää sadalla miljoonalla eurolla, jos sopimuksen kattavuudessa päästään 90 prosenttiin. Sopimuksen piirissä on jo yli 85 prosenttia palkansaajista.

Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut uskovansa, että 90 prosentin kattavuuteen voidaan päästä.

Kikyn toteutuessa palkat eivät nouse ensi vuonna, sosiaaliturvamaksuja siirretään työnantajilta palkansaajille ja työaikaa pidennetään 24 tunnilla. Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017–2019.

Tiedän, että on kilpailukykysopimus ja siihen liittyviä neuvotteluja, ja sitä täytyy arvostaa ja kunnioittaa.

Korkean työttömyyden murtamiseksi ja työttömien auttamiseksi Orpo peräänkuulutti sellaista henkeä, että ennakkoluulottomasti katsottaisiin, mitä me voimme tehdä.

– Tiedän, että on kilpailukykysopimus ja siihen liittyviä neuvotteluja, ja sitä täytyy arvostaa ja kunnioittaa. Sen täytyy edetä fiksusti.

Paikallisesta sopimisesta kysyttäessä Orpo sanoi kunnioittavansa sitä, mitä kilpailukykysopimuksessa on sovittu.

– Mutta myös hallitusohjelmassa lukee, että paikallista sopimista edistetään.

– Nyt täytyy katsoa, miten liittokierroksella edetään ja jossain vaiheessa hallituksen pitää käydä läpi se, mitä tästä hallitusohjelmatavoitteesta on saavutettu ja mitä on vielä tällä hallituskaudella tehtävissä, hän linjasi.

Kiky-sopimuksen myötä asia ei ole aktiivisesti pöydällä.

Hallituskautta on kaksi ja puoli vuotta jäljellä, Orpo muistutti.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta