Sosiaalietuuksien alikäytön uskotaan vähenevän, koska kynnys hakea tukea pienenee, ja ihmiset saavat nykyistä varmemmin ne etuudet, joihin heillä on oikeus. Osa vastaajista uskoo myös, että Kelassa on helpompaa ja vähemmän leimaavaa asioida kuin sosiaalitoimistossa. Kriittisimmin siirtoon suhtautuvat asiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät.

Siirron arvellaan hyödyttävän valtaosaa asiakkaista mutta sen pelätään heikentävän kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien tilannetta. Vastaajat ovat huolissaan muun muassa syrjäytyneiden nuorten, maahanmuuttajien ja ikäihmisten palvelujen saannista. Lisäksi jotkut vastaajat pelkäävät, että asiakkaat putoavat kahden palveluluukun väliin.

Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas sanoo, että alikäytön väheneminen antaa useammalle mahdollisuuden ihmisarvoiseen elämään.

Tutkimusprofessori Hennamari Mikkola Kelasta uskoo, että kysely antaa Kelalle ja kunnille lisää eväitä reagoida toimeentulotuen siirtoon liittyviin ongelmiin ja ratkaista ne yhdessä.

– Kelalle tutkimus kertoo useita viestejä: vaikka sähköinen asiointi koetaan myönteisenä kehityksenä, pelätään, että sen lisääntyessä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat jäävät jalkoihin.

Johtava tutkija Minna Ylikännö Kelasta huomauttaa, että huolta kannetaan myös siitä, että kiireelliset toimeentulotukipäätökset viivästyisivät ja henkilökohtainen palvelu, ohjaus sekä palvelutarpeen arviointi heikkenisi.

– Kela ottaa nämä huolenaiheet huomioon siirtoa valmistellessaan, Mikkola kuitenkin vannottaa.

Perustoimeentulotuen maksaminen siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Muutos yhtenäistää tuen myöntämisperusteet. Vuonna 2014 perustoimeentulotukea sai 234 000 kotitaloutta.