Sosiaalisen median ”kuplat” paluu II maailmansodan jälkeisiin vaalikampanjoihin – Kataisen hallituksen ristiriidat vasta esimakua?

Kataisen hallituksen vaikeudet saattoivat uutuuskirjan kirjoittajien mukaan olla merkki pitkäjänteisen politiikan teon vaikeuksista tulevaisuudessa.

On mahdollista, että sosiaalinen media muuttaa vaalikamppailun dynamiikkaa niin perusteellisesti, että voidaan puhua vaalikamppailun kokonaan uudesta aikakaudesta.

Näin katsovat Kamppailu vallasta – eduskuntavaalikampanjat 1945–2015 -kirjan kirjoittajat Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat Erkka Railo, Mari K. Niemi ja Sini Ruohonen sekä e2-ajatuspajan tutkija Ville Pitkänen.

Heidän mukaansa uuden median mukanaan tuomat mahdollisuudet eivät kuitenkaan korvaa aikaisempien ajanjaksojen vaalikamppailun muotoja, vaan tulevat niiden rinnalle.

– On hyvä edelleen huomata, että sosiaalinen ja perinteinen media eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan ne ovat kietoutuneet toisiinsa tavalla, jossa perinteisen median viestejä tulkitaan ja kehystetään uudella tavalla, ja niitä lähetetään samanhenkisille ystäville ja tutuille. Tämä entisestään vahvistaa sosiaalisen median mielipiteitä muokkaavaa vaikutusta, kirjoittajat toteavat.

Sosiaalinen media ja internet tarjoavat kansanedustajille nopean tavan ylläpitää suhdetta kansalaisiin, eritoten omiin kannattajiin.

– Kirjaan tehdyt haastattelut osoittavat, internet ja sosiaalinen media mahdollistavat jatkuvan kommunikaation kansalaisten kanssa ja kansanedustajat myös kokevat velvollisuudekseen ylläpitää tätä vuorovaikutusta.

Kirjoittajien mukaan olemmekin kärjistäen sanottuna ottaneet askeleen takaisinpäin kohti tilannetta, jossa kansanedustajat olivat läsnä omien kannattajiensa elämässä ja heillä oli luonteva kontakti vaalipiirinsä kansalaisiin.

– Tämä on merkittävä ero jälkimodernin kampanjoinnin kauteen, jolloin oltiin huolissaan poliitikkojen ja kansalaisten erkaantumisesta toisistaan, kirjoittajat katsovat.

”Kuplat” muistuttavat esimoderneista vaalikampanjoista.

Sosiaalinen media lisää kansalaisten ja poliitikkojen välistä yhteydenpitoa. Kääntöpuoli on kirjoittajien mukaan kuitenkin sosiaalisen median synnyttämät ”kuplat”, joissa samanmieliset keskustelevat keskenään ja näkökulmat voivat olla yksipuolisia.

Railon, Niemen, Ruohosen ja Pitkäsen mukaan ”kuplat” muistuttavat esimodernin vaalikampanjan aikoja. Tämä johtuu siitä, että kriittiset äänenpainot muita puolueita ja niiden poliitikkoja kohtaan lisääntyvät.

– Kun poliitikko tietää puhuvansa sosiaalisen median kautta ennen muuta omille kannattajilleen, puhe muuttuu herkästi kriittisemmäksi toisin ajattelevia kohtaan. Poliitikkojen ja poliittisesti aktiivisten puhe sosiaalisessa mediassa muistuttaakin usein toisen maailmansodan jälkeisten vuosien vaalikamppailua, jossa muita puolueita haukuttiin ja mustamaalattiin.

Kirjoittajat toteavat, että tällaisella puheella on laajempiakin seurauksia yhteiskunnalliselle ilmapiirille. Mielipiteet kärjistyvät, kun samaa mieltä olevat puhuvat toisilleen.

Keskusteluilmapiirin kärjistymisellä taasen voi olla seurauksia suomalaiselle politiikalle 1940- ja 1950-lukujen tapaan. Tuolloin puolueiden välinen yhteistyö oli vaikeaa ja hallitukset olivat lyhytikäisiä ja riitaisia, mikä vaikeutti pitkäjänteisen politiikan tekemistä.

Jyrki Kataisen hallituksen vaikeat sisäiset ristiriidat saattoivat antaa esimakua tällaisesta politiikasta.

Hälytyskellojen pitäisi soida.

Kannatuksen nopeat vaihtelut ja aikaisempaa kärjekkäämmät yhteiskuntaryhmien mielipide-erot pakottavat tuoreen kirjan tekijöiden mukaan puolueet miettimään, millä hallita tilannetta.

– Historian perusteella tapoja on ainakin kaksi: enemmän rahaa ja korkeampaa ammattitaitoa. Vaalirahan merkityksen jatkuva kasvu on 2000-luvun selkeä trendi ja tullee entisestään kasvamaan. Samoin viestinnän ammattilaisten tarjoamia palveluita käytetään jatkossa entistä enemmän.

– Nämä trendit saattavat etäännyttää kansalaisia politiikasta ja heikentää heidän luottamustaan poliitikkoihin, kirjoittajat huolehtivat.

Toinen tärkeä kysymys heidän mielestään on, ovatko kansanedustajiksi valitut suomalaiset niin edustava joukko kansalaisia, että suomalainen demokratia nauttii jatkossakin kansalaisten luottamusta.

– Jo nyt on nähtävissä, että osa suomalaisista näyttää menettäneen uskonsa äänestämiseen. Matalimmillaan äänestysaktiivisuus on 25–34-vuotiaiden pelkän peruskoulun käyneiden ihmisten keskuudessa eli noin 30 prosenttia. Näin alhaisen luvun pitäisi saada hälytyskellot soimaan.

”Aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta” – SDP:n Viitanen kirjoitti napakan ”vastineen” Harkimolle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitanen.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen on ottanut Iltalehden yleisönosastolla tiistaina julkaistussa kirjoituksessa kantaa kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimon lakialoitteeseen.

Harkimon aloite koskee ammatti- ja työnantajayhdistysten tilinpäätösten julkisuutta. Hän haluaa tilinpäätökset kokonaan julkisiksi, että yhdistysten toiminnan yleishyödyllisyyttä voitaisiin ”arvioida avoimesti”.

Harkimon mukaan aloitteen on allekirjoittanut 106 kansanedustajaa. SDP:n edustajat eivät allekirjoittaneet aloitetta. Harkimo on tehnyt tästä numeron. Iltalehden blogissaan hän nimitti sosialidemokraatteja ”pelokkaiksi jänöjusseiksi”.

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ja verojaostan jäsen Pia Viitanen nousi verkolle ja iski vastapalloon IL:n yleisönosastolla näin:

– Harkimon aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta. Aloite kertoo pahasti puutteellisesta nykylainsäädännön tuntemuksesta, Viitanen kirjoittaa.

”Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei.”

Viitanen viittaa vuonna 2015 säädettyyn kirjanpitolain muutokseen, joka velvoittaa kaikkia taloudellisesti merkittäviä yhteisöjä toimittamaan tilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Tämä koskee kaikkia yhdistyksiä ja säätiöitä.

– On vaikea nähdä perusteita sille, että avoimuusvelvoite olisi erilainen työmarkinajärjestöille kuin mitä se on vastaavan suuruissa muissa taloudellista valtaa käyttävissä yhdistyksissä tai säätiöissä.

Viitasen mukaan Harkimon silmät yltävät lähinnä palkansaajajärjestöjen tarkkailuun, vaikka ”häntä lähempänä löytyy jo taloudellisesti merkittäviä urheilujärjestöjä ja säätiöitä”.

– Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei, Viitanen päättää kirjoituksensa IL:ssä.

Harry ”Hjallis” Harkimo. (Kuva. Lehtikuva)

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.

Amnesty: Suomi laittaa säilöön lapsia ja perheitä päinvastaisista lupauksista huolimatta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus ja leiri Helsingin Rautatientorilla.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syyttää yli 20 maata sotarikoksista. Lisäksi 36 maata rikkoi kansainvälistä oikeutta lähettämällä turvaa hakeneita ihmisiä takaisin maihin, joissa heidän oikeuksiaan uhataan, järjestö sanoo vuosiraportissaan.

Monissa maissa ajettiin Amnestyn mukaan läpi turvapaikan hakemista rajoittavia sopimuksia ja sananvapautta kaventavia lakeja. Järjestön mielestä poliittinen tahto kriisien ratkaisemiseksi puuttuu ja niitä pakenevia ihmisiä käytetään syntipukkeina.

Suomea järjestö huomauttaa siitä, että lasten ja perheiden säilöönottoa jatketaan päinvastaisista lupauksista huolimatta. Lisäksi Suomea moititaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten palveluiden riittämättömyydestä.

Järjestön vuosiraportissa käsitellään 159 maan tilannetta.

Sipilä tapaa työmarkkinaosapuolia – Palola ei ole optimistinen Suomen mallista

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola saaapui talousneuvoston kokoukseen Kesärantaan Helsingissä aamulla. Pääministeri Juha Sipilä tapaa  työmarkkinaosapuolia Kesärannassa.

Tänä aamuna Kesärannassa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoi sisään mennessään, että EK:n ajoitus yllätti palkansaajapuolen, vaikka sopimusten irtisanominen sinänsä oli odotettavissa oleva asia.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tapaa tänään työmarkkinaosapuolia Kesärannassa. Tunnelma työmarkkinaosapuolten välillä kiristyi viime viikolla, kun työnantajien EK ilmoitti sanovansa irti yli 20 keskusjärjestösopimusta, jotka koskevat muun muassa luottamusmiehiä, irtisanomisia ja lomautuksia.

– Kun valnistaudutaan nyt seuraavaan neuvottelukierrokseen, niin tällainen turha draaman kaari tähän nyt syntyi.

Palola ei ole optimistinen pääministerin toivoman Suomen mallin suhteen.

– Tietysti aina voi tapahtua jotain yllättävää, mutta kyllä varmaan nyt suunnataan perinteiselle liittokierrokselle.

Viime viikolla palkansaajajärjestöt tyrmistyivät EK:n yksipuolisesta ilmoituksesta ja vaativat, että sopimusten sisältämistä asioista pitää käydä neuvottelut jokaisella alalla jo kevään aikana. EK taas ihmetteli kohua kuvaten irtisanomista vain jatkoksi keskitetyistä palkkaratkaisuista luopumiselle.

Vientivetoisen palkkamallin valmistelu taas ajautui vaikeuksiin Metsäteollisuuden irtauduttua siitä.
Niin sanottu Suomen malli on ollut tärkeä osa hallituksen suunnitelmia kilpailukyvyn ja sitä kautta Suomen talouden vahvistamiseksi. Sipilä muistutti eilen eduskunnassa järjestöjä siitä, että Suomen mallista on sovittu kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Hän sanoi odottavansa, että myös järjestöt pitävät sovitusta kiinni.

Susanna Jääskeläinen

 

 

Rinne Ylellä – ”SDP kuulee Berneriä ja päättää sitten välikysymyksestä”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Kansanedustajat käsittelevät tänään  tarkastusvaliokunnan mietintöä, jossa arvioitiin liikennenministeri Anne Bernerin (kesk.) toimintaa valtion omistaman lentokenttäyhtiö Finavian omistajaohjauksessa.

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ihmettelee Ylellä liikenneministerin toimintaa Finavia-jupakan yhteydessä.

– Olen juristi koulutukseltani ja lukenut tuon tarkastusvaliokunnan mietinnön ja Valtiontalouden tarkastusviraston raportin tarkkaan läpi. Kyllä näistä selkeästi tulee sellainen kuva, että ministeri Berner on toiminut tilintarkastusyhtiö Deloitten tapauksessa Finavian hallituksen selän takana omistajaohjausministerinä tavalla, joka ei ole hyvän hallintotavan mukaista, Rinne sanoo Ylelle.

Rinteen mukaan SDP haluaa selvittää, mistä ristiriita ministeriön ja tarkastusvaliokunnan näkemyksistä johtuu.

Rinne haluaa kuulla Bernerin selvityksen ennen kuin puolue päättää mahdollisesta välikysymyksestä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan Bernerin omistajaohjaus Finaviassa ei ole ollut vakiintuneiden periaatteiden mukaista.