Pääkirjoitus

Haudattu talentti

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Sotaharjoituksista jäi kysymyksiä

Poliittiset toimijat presidenttiä myöten ärsyyntyivät jälleen kerran siitä, millä tavalla kysymys ja etenkin tiedotus puolustusvoimien harjoittelusta Yhdysvaltojen kanssa onnistuttiin taas sähläämään.

Keskustelu alkoi, kun Yle uutisoi amerikkalaisten F-15-hävittäjien tulosta Suomeen keväällä. Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet saivat tietää asiasta median kautta. Mediakohu eteni klassiseen tapaan sitä mukaa, kun uusia ”paljastuksia” ilmeni. Seuraavassa vaiheessa kerrottiin Suomeen tulossa olevista amerikkalaisista panssariajoneuvoista. Myös merivoimat aikovat harjoitella keväällä Yhdysvaltojen kanssa.

Ilmeni, etteivät asioista päättäneet ministeritkään olleet tilanteen tasalla. Ulkoministeri Soini joutui jälkikäteen ”selvityttämään” asioita. Ministeri Stubb hehkutti Yhdysvaltojen olevan tärkein puolustusvoimien kahdenvälisistä kumppaneista.

Parin viikon kiehunnan jälkeen presidentti Sauli Niinistö kutsui viime viikolla puoluejohtajat palaveriin, jossa tilannetta selvennettiin.

Niinistön väliintulo oli tarpeellinen. Presidentin mukaan suunnitelmissa olevat harjoitukset käydään jatkossa tarkemmin läpi ja seulotaan sellaiset, jotka mahdollisesti sisältävät jotain uutta.

Kritiikki kohdistuu puolustusministeriöön, jonka esittely valtionjohdolle tulevista harjoituksista näyttää olleen vähintäänkin ylimalkaista. Edellisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan mukaan ministeriö on aikaisemmin suorastaan paheksunut sitä, että poliitikot puuttuvat harjoitustoimintaan ja vaativat siitä yksityiskohtaisia tietoja. Keskustavaikuttaja, Vanhasen hallituksen valtiosihteeri Risto Volanen kirjoitti blogissaan suoraan, että kenraalit ovat johtaneet maan turvallisuuspolitiikkaa.

Saattaa olla, että esimerkiksi Yhdysvaltojen tai Venäjän näkökulmasta asiat näyttävät toisenlaisilta kuin mitä Suomen poliittinen johto sanoo.

Tasavallan presidentin mukaan on kahdenlaisia harjoituksia. Vain niin sanotuilla karttaharjoituksilla on sellaista ulko- ja turvallisuuspoliittista sisältöä, joka edellyttää ulkoministeriön valmistelua. Amerikkalaishävittäjien ja muun sotakaluston Suomen-vierailut liittyvät presidentin mukaan pelkästään tekniikan ja sotataitojen harjoitteluun, eikä niillä luoda turvallisuuspolitiikan suuntaa.

Tätähän keskustelussa nimenomaan epäiltiin. Saattaa olla, että Niinistön väliintulon jälkeenkin F-15-vierailu herättää kysymyksiä linjanmuutoksista. Amerikkalaiskoneet eivät aikaisemmin ole harjoitelleet Suomen kamaralla.

Kekkosenkin käyttämän viisauden mukaan niin on, jos siltä näyttää. Saattaa olla, että esimerkiksi Yhdysvaltojen tai Venäjän näkökulmasta asiat näyttävät toisenlaisilta kuin mitä Suomen poliittinen johto sanoo.

Erkki Tuomioja kirjoitti blogissaan, että on pidettävä kristallinkirkkaana periaatteena, että emme missään olosuhteissa salli kenenkään käyttää Suomen maaperää tai ilmatilaa muille maille vihamielisiksi tulkittaviin tarkoituksiin.

Jos halutaan lähettää jokin turvallisuuspoliittinen viesti johonkin, olkoon se tämä.

JK

Tänään vietetään työväenlehtipäivää. Päiväksi on valittu tämän lehden perustamispäivä. Demokraatin, alkujaan Työmiehen ensimmäisen numeron ilmestymisestä tulee kuluneeksi 121 vuotta. Silloinkin viesti katsottiin tärkeämmäksi kuin organisaatio. Periaate ei ole muuttunut. Välineet ovat.

Haudattu talentti

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Kolumni

pro

”Onko joidenkin aikomuksena käyttää tilannetta härskisti hyväksi? – sopimisen kulttuurista syvä huoli

– Puheet yhteisestä asiasta tuntuvat ontoilta, kun teot kertovat jostain aivan muusta. Suomi on liian herkässä tilassa omien intressien läpirunnomiselle, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa viitaten viime aikojen tapahtumiin työmarkkinoilla.

Hänen mukaansa Prolla on aito halu sopia asioista, mutta sopiminen vaatii aina kaksi osapuolta.

Ammattiliitto Pro on sitoutunut uudistamaan työmarkkinoita sopimisen kautta. Useilla Pron sopimusaloilla ja työpaikoilla asioista sovitaan hyvässä yhteisymmärryksessä paikallisella tasolla. Suomen työmarkkinoiden viimeaikaiset kuohut ovat kuitenkin nostaneet huolen sopimiskulttuurin rapautumisesta.

Pron linja on, että uudistuksilla tulee olla molempien osapuolten hyväksyntä. Positiivinen muutos ei ole mahdollista ilman, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneita muutokseen.

– Kyllä tässä kovin huolissaan saa olla työmarkkinoiden tapahtumia seuratessa. Juuri nyt tarvittaisiin yhteistyötä kähinöiden sijaan, mutta eivät nämä käänteet hyvältä näytä,  Malinen huokaisee.

Suomi on liian herkässä tilassa omien intressien läpirunnomiselle.

Hän varoittaa, että homma alkaa käydä melko mahdottomaksi, kun työnantaja ei suostu noudattamaan lakia yt-neuvotteluissa. Malinen viittaa tällä TeliaSoneran tämänpäiväiseen ulosmarssiin.

– On hyvin valitettavaa, jos merkittävä ict-alan toimija ei noudata sääntöjä. Liiton tahdolla neuvotella ei ole paljoa merkitystä, jos vastapuoli ei halua pitää perusasioista kiinni.

Malinen arvioi, että pohjimmillaan kyse on siitä, yritetäänkö aidosti yhdessä saada Suomi nousuun työllisyyttä ja talouskasvua lisäämällä.

– Vai onko joidenkin aikomuksena käyttää tilannetta härskisti omien intressien ajamiseen, hän epäilee.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti hiljattain irtisanovansa keskusjärjestösopimukset.

– Työnantajat ovat ilmoittaneet, ettei EK:n irtisanomien sopimusten pykäliä ole tarvetta muuttaa, joten asiassa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä. Työnantajapuoli voi siis osoittaa olevansa samassa veneessä siirtämällä keskusjärjestösopimusten kirjaukset työehtosopimuksiin tässä ja nyt, Malinen linjaa.

Pro on sitoutunut edelleen vientivetoisen palkkaratkaisun edistämiseen. Liitossa on vahva usko siihen, että suurin osa yrityksistä näkee aidon paikallisen sopimisen merkityksen kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisessa.

Liiton mielestä edellytyksenä uusien sopimusten tekemiselle kuitenkin on, että keskusjärjestösopimuksissa sovitut asiat siirretään työehtosopimuksiin ennen uusien sopimusneuvotteluiden aloittamista.

pro

Kolumni

kai

Hallitus kehitti kiistan Malmin lentokentän kohtalosta – Mykkänen kuittaa Sipilälle: ”Kysynkin, esittääkö joku tätä vakavissaan ja mistä rahat?”

Hallitus on valmis pelastamaan Helsingin Malmin lentokentän, lupasi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eilen eduskunnalle.

Asia on kuitenkin kaikkea muuta kuin tällä selvä.

Kokoomuksen ministeriryhmässä liikenneasioista vastaavan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan valtio on kolme vuotta sitten tehnyt selvän päätöksen intressinsä päättymisestä Malmin kentällä, ja tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille.

Mykkänen ei myöskään pidä realistisena alueen lunastamista tai sitä, että hallitus löytäisi järkevän maanvaihtokohteen.

– Valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa. Kentästä ja maasta luopuminen tarkoitti, että helsinkiläiset voivat päättää alueen käytöstä. Sen jälkeen Helsingin kaupunginvaltuusto on kaavoittanut alueelle suuren määrän asumista, mihin heillä on täysi oikeus, Mykkänen sanoo tämänpäiväisessä tiedotteessaan.

– Helsinkiläiset voi pakottaa päätöksensä muuttamiseen ainoastaan kaavoitetun alueen pakkolunastuksella, joka saattaisi maksaa satoja miljoonia euroja. Kysynkin, esittääkö joku tätä vakavissaan ja mistä rahat?

Mykkäsen mukaan kansalaisaloitteen hyväksyminen loukkaisi kunnallista itsehallintoa.

– Kansalaisaloitetta ei luotu kaavapäätösten valtakunnallisia uusintakierroksia varten. Hyväksytyksi tullessaan tästä voisi tulla ennakkotapaus, että mitä tahansa kaavapäätöksiä voidaan kaataa kansalaisaloitteiden avulla.

”Päätöksenteko ei saa olla näin poukkoilevaa.”

Mykkäsen mukaan aloitteen hyväksyminen olisi myös epäjohdonmukaista asuntopolitiikkaa. Valtio on asettanut Helsingille merkittävät tavoitteet asuntorakentamisesta MAL-sopimuksissa, joissa sovitaan kuntien ja valtion välisestä yhteistyöstä kaupunkikehityksessä.

– Voimmeko samaan aikaan vaatia asuntorakentamisen merkittävää lisäämistä ja  torpata keskeisen asuntorakentamiseen suunnitellun kohteen ilman realistisia vaihtoehtoja? Päätöksenteko ei saa olla näin poukkoilevaa, Mykkänen huomauttaa.

Mykkäsen mukaan hallituksessa ei ole sovittu menettelystä Malmin lentokenttää koskevan kansalaisaloitteen osalta.

– Aloitteen hyväksymisellä olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia joko alueen lunastamisen tai maanvaihdon kautta. Helsinki on osoittanut tahtotilansa alueen rakentamisesta, eikä heiltä voi odottaa valtuuston päätöksen uudelleenkäsittelyä. Malmin lentokentästä voi olla mitä mieltä vaan, mutta tämän aloitteen hyväksyminen ei ole oikea tapa käsitellä asiaa, ministeri sanoo.

kai

Kolumni

Eduskunta äänestää Bernerin luottamuksesta

Eduskunta äänestää tänään liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) luottamuksesta. SDP esitti keskiviikkona epäluottamuslausetta Berneriä vastaan, ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannatti ehdotusta.

Luottamusäänestys koskee ministerin toimintaa Finavian johdannaissopimussotkussa. Eduskunta käsitteli keskiviikkona tarkastusvaliokunnan mietintöä asiasta.

Vihreät ilmoitti torstaina, että aikoo äänestää tyhjää. RKP ja kristillisdemokraatit kertoivat äänestävänsä Bernerin luottamuksen puolesta.

Kolumni

Yle: Perussuomalaiset huomautti kansanedustajia avioliittoäänestyksestä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on antanut huomautuksen kolmelle puolueen kansanedustajalle, jotka äänestivät viime viikolla tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, kertoo Yle.

Eduskuntaryhmä antoi torstaina huomautuksen Tiina Elovaaralle, Arja Juvoselle ja Ville Taviolle, koska he äänestivät ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestyksessä kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin avioliiton säilyttämistä naisen ja miehen välisenä.

Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mukaan huomautukset olivat paikallaan, sillä puolueen linja on homoliittoja vastaan.
Elovaaran ja Juvosen mielestä kanta homoparien avioliittoon on omantunnon kysymys.

Suurin osa eduskuntaryhmistä antoi kansanedustajiensa äänestää avioliitoista omantuntonsa mukaisesti, mutta perussuomalaiset vaati ryhmäkuria.

Kolumni

KD-lehti: Väyrynen kuntavaaleihin kristillisdemokraattien listalta

Keskustan kunniapuheenjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja europarlamentaarikko Paavo Väyrynen asettuu Helsingin kuntavaaleissa ehdolle kristillisdemokraattien listalta. Asiasta kertoo KD-lehti.

Väyrynen, 71, ja hänen mukanaan toistakymmentä muuta lähtee Terve Helsinki -ryhmän myötä sitoutumattomana ehdolle Helsingin Kristillisdemokraattien listalle kevään kuntavaaleissa, lehdessä todetaan.

Helsingin Kristillisdemokraatit teki Väyrysen ja tämän Terve Helsinki -ryhmän kanssa sopimuksen KD:n yhteiselle listalle tulosta torstaina.

– Kaikki jotka allekirjoittavat puolueen arvot ovat tervetulleita myös sitoutumattomana yhteiselle listalle, sanoo kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.