Kattojärjestö Sosten pääsihteerin Vertti Kiukkaan mukaan yksityiskohdat leikkausten kohdentumisesta selviävät joulukuussa, kun Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) tekee päätöksensä rahojen jakamisesta. Vaikka tarkkaa tietoa ei ole, leikkauksia ollaan ministeriön kanssa käytyjen taustakeskustelujen perusteella kohdentamassa perustoimintojen sijaan investointeihin ja uusiin kehityshankkeisiin.

– Investointien suurimmat kohteet ovat olleet asunnottomuuden hoito, nuorison ja vanhusten asumiseen liittyvät asiat. Sieltähän se väistämättä on pois, jos sieltä leikataan. Isot kehittämishankkeet ovat liittyneet lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Siellä on vammaisryhmiä ja potilasjärjestöjä. Ne ovat ne suurimmat käyttökohteet, Kiukas sanoo.

Kuten kulttuurirahoituksessa myöskään sote-järjestöjen leikkauksen suuruus ei ole vielä kirkossa kuulutettu. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan viisikko tarkastelee sote-järjestöjen rahoitusta syksyn budjettiprosessissa. Marin myös vahvisti, että viisikko aikoo tarkastella Veikkaus-varojen edunsaajien rahajakoa kokonaisuutena uudelleen.

– Ei ole kestävää asian käsittelyä, että aina kun joku alkaa huutamaan, katsotaan sitä, vaan että viisikko ottaisi tämän koko ongelman käsittelyyn ja pohtisi mitä kokonaisuudelle tehdään. Siinä sote-järjestöt ovat yksittäisistä sektoreista suurin.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ei torstaina eduskunnassa luvannut, että leikkaukset sellaisinaan kaikilta edunsaajilta peruttaisiin.

Veikkausvaroihin liittyvään rahoitusmalliin puuhataan parhaillaan uudistusta Erkki Liikasen johtaman työryhmän julkaisemien mallien pohjalta. Käytännössä pöydällä on kaksi vaihtoehtoa, tuottojen osittainen siirtäminen budjettikehyksiin tai ministeriöiden kannattama työläämpi kokonaisuudistus, jossa kaikki rahapelituotot siirrettäisiin budjettiin. Soste kannattaa osittaista uudistusta, jossa sote-alan järjestöt saisivat rahansa nykymallin mukaisesti.

STEA on osa sosiaali- ja terveysministeriötä mutta irti ministeriön linjaorganisaatiosta. Rahojen jakaminen järjestöille ei siis ole poliittisesti ohjattavissa kokonaissummaa lukuunottamatta.

– Päätöksen, joka keväällä tehtiin, piti kestää kaksi vuotta. Tiedossa oli, että ensi ja sitä seuraavalle vuodelle piti tulla osittaiskompensaatio. Nyt peruutellaan, kun nähdään mitä se tarkoittaa.

Kiukkaan mukaan rahapelipolitiikan iso ongelma on toisistaan riippumattomien toimijoiden suuri määrä. Kokonaisnäkemys siitä mitä pitäisi tehdä puuttuu.

– Automaattien vähentäminen ja pakollinen tunnistautuminen ovat oikeita päätöksiä. On todettu, että peliongelmat vähenevät vain, jos pelataan vähemmän. Silloin myös tuottoa kertyy vähemmän. On poliittisen järjestelmän epäonnistuminen, että tätä toista puolta ei ole tarkasteltu samaan aikaan.

Kiukkaan mukaan ongelma johtuu osittain siitä, että rahat ja tuotto sijaisevat eri paikassa missä sääntelystä ja valvonnasta päätetään.

Liikasen raportti julkaistiin helmikuussa, valtiosihteerien työryhmä ryhtyi käsittelemään sitä vasta kesän jälkeen. Kiukas ihmettelee aikataulun hitautta. Valmista pitäisi tulla vuoden loppuun mennessä.

– Työtä ohjaava parlamentaarinen työryhmä ei ole kokoontunut vielä kertaakaan. Siellä on Sostenkin edustaja. Kyllä tässä väistämättä kiire tulee, kun ollaan jo lokakuun puolivälissä.