Politiikka

”Sote-kapinan” käynnistäneeltä kokoomusedustajalta jälleen täyslaidallinen hallitukselle: ”Nyt ei oteta pientä askelta oikeaan suuntaan, vaan harppaus väärään”

Lehtikuva / Roni Rekomaa
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Lehtikuva / Roni Rekomaa

Kokoomuksen ”sote-kapinan” käynnistänyt kansanedustaja Elina Lepomäki ruotii jälleen keskiviikkoaamun blogikirjoituksessaan oman puolueensa ajamaa sote- ja maakuntauudistusta. Lepomäki korostaa tehneensä kirjoituksen saamansa palautteen pohjalta. Hallituksen kaavailema uudistus on ollut tänään jälleen voimakkaasti esillä julkisuudessa, kun sote-lakien käsittely eduskunnassa alkoi railakkaalla lähetekeskustelulla.

Lepomäki korostaa kirjoituksessaan kolmea kohtaa: ”valtiovarainministeriön laskelmissa on väärä lähtöluku, sote-uudistus kaventaa ihmisten valinnanvapautta nykyisestä ja soten kaatuminen tarkoittaisi nykymallin evoluutiota, ei uutta “super-ratkaisua””.

Lepomäki tuo esiin, kuinka VM käyttää uudistuksen kustannusarviolaskelmiensa peruslukuna 19 miljardia euroa eli nykyistä julkisen tuotannon kustannusta. Luku on kansanedustajan mukaan sama niin nykyjärjestelmää kuin uudistuksen jälkeistä järjestelmää kuvattuna.

– Ongelma on kuitenkin se, ettei lähtöluku todellisuudessa ole sama, sillä uudistuksen myötä osa yksityisrahoitteisesta terveydenhoidosta siirtyy julkisrahoitteiseksi. Erityisesti työterveyshuollosta ja nykyisin yksityisesti rahoitetuista palveluista siirtyy asiakkaita valinnanvapauspalveluiden piiriin, Lepomäki kirjoittaa.

– Toisin sanoen, osa yksityisestä suorasta tai vakuutusmuotoisesta rahoituksesta siirtyy valtion rahoitettavaksi. Yli miljoona työterveydenhuollon piiriin kuuluvaa työntekijää oli vuonna 2015 yksityisen lääkärikeskuksen asiakas. VM:n laskelma ei huomioi tätä.

Markkinataloutta arvostavien ihmisten pitäisi olla huolissaan esitetystä sote-mallista.

Toiseksi Lepomäki katsoo, että markkinataloutta arvostavien ihmisten pitäisi olla huolissaan esitetystä sote-mallista.

– Se ei paranna, vaan heikentää ihmisten valinnanvapautta nykyisestä. Kun kilpailu suppenee, heikkenee laatu annetulla kustannustasolla.

Lepomäki tuo esiin niin kutsutun syrjäyttämisvaikutuksen (“crowding out effect”).

– Se tarkoittaa sitä, että jos markkinoilla on yksi tai useampi julkisen tuen vuoksi erityisessä asemassa oleva palveluntarjoaja, muiden palveluntarjoajien on hankala tai mahdoton tarjota samaa palvelua asiakkaille, vaikkei sitä olisi erikseen laissa kielletty. Palveluntarjoajien määrä pienenee.

– Pieniä lääkäriyrityksiä ei 10 vuoden toimintahorisontilla todennäköisesti enää ole.

Lisäksi Lepomäki huomioi, että maakunnan liikelaitos nauttii konkurssisuojaa, jonka vuoksi sen asema markkinoilla on turvattu.

– Myös yksityiset sote-keskukset pääsevät tulevaisuudessa osin suojattuun asemaan. Ne saavat kapitaatiokorvausten muodossa eräänlaista yritystukea, joka pitää niiden perustoiminnan pystyssä. Tämä huomio on tärkeä myös EU-oikeuden näkökulmasta.

Esitys vie kohti monopolistisia terveysvakuutusmarkkinoita.

Hän myös korostaa, että hallituksen esitys vie kohti monopolistisia terveysvakuutusmarkkinoita.

– Ehdotetussa ratkaisussa perusterveydenhuollon jonot uhkaavat siirtyä erikoissairaanhoidon puolelle, kuten Martti Kekomäki on todennut. Se on astetta vakavampi asia.

–  Erikoissairaanhoidon jonojen purkaminen on kalliimpaa kuin perusterveydenhuollon. Maakunnat käyttävät erikoispalveluissa ensin oman kapasiteettinsa ennen kuin ne lähtevät ostamaan palvelua muualta. Silloin valta on muutamalla palveluntarjoajalla, jotka hinnoittelevat palvelunsa asiaankuuluvalla tavalla. Hinnat nousevat, Lepomäki muun muassa perustelee.

Viimeaikoina on noussut esiin äänenpainoja, etenkin hallituksesta, jonka mukaan on hyvä tehdä jotain, koska pienikin uudistus on parempi kuin ei uudistusta lainkaan. Perusteluna kuuluu, että sote-uudistusta on tehty niin pitkään, että nyt on saatava valmista. Myös Lepomäki puuttuu tähän argumentaatioon.

– Verorahoilla ei pitäisi ottaa nyt esitetyn uudistuksen kokoista riskiä, erityisesti kun kukaan ei enää puhu siitä, että se edes perustapauksessa säästäisi rahaa. Suomen sote-menot ovat kansainvälisessä vertailussa hyvin maltilliset.

– Kyse ei ole siitä, että pitäisi toteuttaa jokin “Lepomäen malli” tai suuri kokonaisuudistus, jolle ei löydy poliittista konsensusta. Ei. Kyse on siitä, että annettaisiin nykytilanteen kehittyä.

Hän korostaa, että aivan kuin kilpailykykysopimuksen kanssa, nyt ei oteta ”pientä askelta oikeaan suuntaan, vaan harppaus väärään”.

Mitä Lepomäki itse ajaa takaa?

Mitä Lepomäki sitten itse ajaa takaa? Tästä voi saada maistiaisen hänen kirjoituksestaan.

Hän kirjoittaa monien ihmisten viittaavat nykymallin kehitykseen laatusanalla “villi”, kuten professori Heikki Hiilamo ym. sunnuntain Helsingin Sanomissa.

– Pitäisi olla selvää, että kilpailu on aina “villiä”, jos sen annetaan toimia. Jos halutaan ihmisille valinnanvapautta ja kehittää järjestelmää parhaaseen mahdolliseen suuntaan, se tapahtuu aina kehitysprosessina. Evoluutio on “villiä”, mutta revoluutio sitä vasta onkin. Markkinoita ei voi suitsia; mutta mitä haitallisemmat kannustimet niille antaa, sitä haitallisempaan suuntaan ne kehittyvät. Markkinoiden keskittäminen ei palvele ihmisten etua pitkällä tähtäimellä.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat