Kolumni

Maarit Feldt-Ranta

Sote on syttymässä

Kokoomuksen ja keskustan syvät erimielisyydet soteuudistuksesta pulpahtavat pinnalle päivänä minä hyvänsä. Erityisesti vastarinta kytee kokoomuksessa, jossa moni kokee ja osa sanoo ihan suoraankin, että puheenjohtaja Stubb sopi keskustan uudistukseen kytkemästä maakuntamallista vastoin parempaa tietoaan.

Asiantuntijoiden laajasti lyttäämä monimutkainen maakuntahallintokompromissi syntyi yön pimeinä tunteina, kolmen väsyneen miehen viikkotolkun valvomisen jälkeen. Moni ihmettele ihan aiheellisesti miten soteuudistuksesta tulikin yhtäkkiä aluehallintouudistus?

Hyvin perillä olevat tahot osaavat kertoa, että suurten kaupunkien kokoomusvaikuttajat ovat jo liittoutuneet ja turvautuneet ammattimaisten viestintä- ja vaikuttajatoimijoiden apuun tilanteen kääntämiseksi.

Jo aikaa sitten näyttää unohtuneen miksi uudistusta ylipäätään tehdään; kansalaisten terveyseroja pitäisi kaventaa ja erityisesti perusterveydenhuollossa hoitoon pääsyä helpottaa. Muut pohjoismaat parantavat hoivaa ja kurovat kasvaneita terveyseroja pienemmiksi lisäämällä voimavaroja palveluihin.

Keskustalaisille on ollut karvasta kalkkia hyväksyä Sipilän hallituksen maakuntia kurittavia päätöksiä, joita on tullut sarjatulena yksi toisensa perään.

Meillä ajatellaan täysin toisin ja haaveillaan mahdottomalta tuntuvasta yhtälöstä: hallintoa myllätään seuraavat 10 vuotta ja resursseja vähennetään 3 miljardia nykytasosta ja silti uskotaan, että asiat menevät parempaan suuntaan.

Surullisinta tässä kaikessa on se, että itseään pitkään odotuttanut uudistus näyttää kaatuvan valtataisteluun. Käynnissä on taistelu sekä maakuntien poliittisesta vallasta että rahasta. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyy miljardiluokan bisnesintressi ja erityisesti kokoomus on sitoutunut edistämään yksityisten terveyspalveluyritysten etua uudistuksen yhteydessä.

Vielä jokin aikaa sitten ajateltiin, että kokoomus pystyy nielemään keskustan maakuntahallinnon jos ja kun samassa yhteydessä edistetään merkittävästi terveyspalveluiden yksityistämistä, mutta moni alkaa tulla toisiin aatoksiin.

Keskustalaisille on ollut karvasta kalkkia hyväksyä Sipilän hallituksen maakuntia kurittavia päätöksiä, joita on tullut sarjatulena yksi toisensa perään. Markkinaehtoinen liikennepolitiikka, olematon aluepolitiikka, ylimitoitetut koulutusleikkaukset sekä pienipalkkaisten naisten ja vähäväkisten kurittaminen alkaa painaa yhden jos toisen maakuntien miehen ja naisen harteita.

Mutta heille yksi näyttää kuitenkin olevan ylitse muiden: maakuntahallinto – se kun saadaan, niin kaikki on hyvin. Kyllä Sipilän Juha tietää, mistä narusta keskustalaisia vedetään.

Maarit Feldt-Ranta

Kolumni

Eduskunnan täysistunto

Antti Häkkäsestä odotetusti uusi oikeusministeri – ensimmäinen juristi hallitukseen

Uudeksi oikeusministeriksi nousee kokoomuslainen juristi Antti Häkkänen. Hän on 32-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Mäntyharjulta.

Häkkänen on kokoomuksen varapuheenjohtaja. Eduskunnassa hän on toiminut hallintovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä.

Kokoomuksen toinen juristikansanedustaja Ben Zyskowicz sanoi jo aiemmin, ettei ole käytettävissä oikeusministeriksi. Hän perusteli asiaa terveyssyillä. Hän ei ole koskaan ollut käytettävissä ministeriksi, koska hän on kertonut kärsivänsä vaikeasta migreenistä.

Häkkästä pidettiin lähes varmana salkunsaajana viimeistään sen jälkeen, kun hän keskeytti eilen Yhdysvaltain-matkansa.

Oikeusministerin salkun siirtymisestä perussuomalaisilta kokoomukselle päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä. Perussuomalaiset puolestaan saa urheilu- ja kulttuuriasiat Sanni Grahn-Laasosen (kok.) opetus- ja kulttuuriministerin salkusta.

Riihessä päätettiin, että jokainen puolue saa yhden uuden salkun ja valitsee itse uuden ministerinsä. Keskusta kertoi jo aiemmin tänään, että uusi maa- ja metsätalousministeri on kansanedustaja Jari Leppä. Perussuomalaisten uusi kulttuuri-, urheilu- ja Eurooppaministeri on kansanedustaja Sampo Terho.

Iso ministeriruletti pyörähti liikkeelle talvella, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) huolestui oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) kohtuuttomasta työtaakasta. Se sai hänet pohtimaan, pitäisikö ministerien määrää sittenkin lisätä. Lindström joutui maaliskuussa viikoksi sairauslomalle muun muassa korkean verenpaineen takia. Lindström jatkaa työministerinä.

Juttua päivitetty lisätiedoilla

Eduskunnan täysistunto

Kolumni

Perussuomalaisten ministeripaikasta äänestettiin – kulttuurin salkku Sampo Terholle

Uudeksi kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeriksi on valittu perussuomalaisten Sampo Terho. 39-vuotias Terho on puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ehdolla puolueen puheenjohtajaksi.

Kulttuuri- ja urheiluministerin tehtävien siirtymisestä kokoomukselta perussuomalaisille päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä, kun ministerien määrää päätettiin lisätä kolmella. Tehtäviä on hoitanut Sanni Grahn-Laasonen, jolle jää opetusministerin tehtävät.

Ministeriehdokkaana äänestettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. Ehdolla oli myös kansanedustaja Mika Niikko.

Kolumni

31564189

Venäjän ulkoministeri Lavrov Suomeen

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee Suomessa ensi torstaina, kertoo ulkoministeriö. Hän tulee vierailulle ulkoministeri Timo Soinin (ps.) kutsusta.

Ministerien kahdenvälisten keskustelujen aiheina ovat Ukrainan, Syyrian ja Korean niemimaan tilanteet, Itämeren alueen turvallisuuskehitys sekä muut ajankohtaiset kansainväliset kysymykset.

Ministerit keskustelevat lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä asioista sekä alueellisista kysymyksistä mukaan lukien arktinen yhteistyö.

Lavrov tapaa Suomen-vierailullaan myös presidentti Sauli Niinistön.

31564189

Kolumni

LKFTJK20170427131356RWVP

LKS 20170427 Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen puhumassa tiedostusvälineille eduskunnan aulassa Helsingissä torstaina 27. huhtikuuta 2017. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Myös perussuomalaiset hyväksyi hallintarekisterin – Soini joulukuussa 2015: ”Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin”

Eduskunnan talousvaliokunta on hyväksynyt mietinnön lakiesityksestä, johon kiistelty hallintarekisteri sisältyy.

Arvo-osuusjärjestelmää koskeva lakiesitys etenee eduskunnan suureen saliin. Oppositio on jättänyt mietintöön vastalauseen ja esittää lakiesityksen hylkäämistä.

Valiokunta käsitteli istunnossaan asiasta kutakuinkin saman paperin kuin viime keväänä, sillä hallitus ei ole antanut eduskunnalle uutta esitystä asiasta.

Valiokunta ehdottaa kuitenkin kolmea lausumaa. Valiokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) korosti ensimmäistä lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää hallitusta valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan verottajan tiedonsaanti hallintarekisteröidyistä osakkeista osinkoa saavista henkilöistä.

Lausuman mukaan tunnistamatta jäävältä edunsaajalta perittävä lähdevero on ”riittävän kannustava”. Turusen mukaan hallitus ei kuitenkaan ole sopinut lähdeveron suuruudesta.

Hallintarekisteriä aiemmin vastustaneille perussuomalaisille tarjottiin jo viime vuonna ratkaisuksi lähdeveron korottamista. Turuselle lähdeveron korotus ei kuitenkaan tuolloin riittänyt.

Turusen mukaan hallintarekisteristä keskusteltiin alkuviikon hallituksen puoliväliriihessä.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on toistuvasti vastustanut hallintarekisteriä. Esimerkiksi marraskuussa 2015 Soini kirjoitti blogissaan hallintarekisteriin liittyvän ”lukuisia moraalisia ja käytännön ongelmia”.

– Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin. Päätös on oikea ja vastaa perussuomalaisten linjaa. Tämä on ollut johdonmukainen kantamme jo viime eduskuntakaudella, Soini kirjoitti joulukuussa 2015.

SDP:n Lauri Ihalainen kritisoi hallituksen toimintatapaa, jossa asia tuotiin valiokuntaan vain parin päivän varotusajalla. Hän myös epäilee valiokunnan lausumien vaikutusta lain lopulliseen sisältöön.

LKFTJK20170427131356RWVP

LKS 20170427 Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen puhumassa tiedostusvälineille eduskunnan aulassa Helsingissä torstaina 27. huhtikuuta 2017. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kolumni

ruoka

”Käsittämätön linjaus verottajalta” – Eläkeläisjärjestö raivostui: Eikö saa enää edes syömistä tarjota?

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ei hyväksy verohallinnon uutta päätöstä. Ohjeen mukaan vapaaehtoistoiminnassa tarjottava maksuton ruokailu katsotaan veronalaiseksi tuloksi.

Jos yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö tarjoaa kahvia, kahvileipää tai virvokkeita, sitä ei vielä pidetä veronalaisena ateriana. Mutta jos tarjoilu on niin runsas, että se korvaa normaalin lounasruoan tai illallisen, kyse on veronalaisesta ateriaedusta – jos ateria saadaan vastikkeena tehdystä työstä. Jos vapaaehtoiselle kuitenkin annetaan edellä mainittu etu, siitä ei voida tehdä ennakonpidätystä. Henkilön pitäisi itse ilmoittaa verottajalle veronkannon yhteydessä saamastaan etuudesta.

EKL:n jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuriryhmien vetäjinä. Liitto muistuttaa, että sen yhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä noin 6 500 henkilöä, jotka käyttävät aikaansa muiden hyväksi noin 90 000 tuntia kuukaudessa.

– Vapaaehtoisemme tekevät myös erittäin tärkeää työtä ulkoiluttaen vanhuksiamme sekä auttamalla heitä muutenkin monin eri tavoin. Mielestämme 100-vuotias Suomi ei ole koskaan osannut arvostaa eläkkeensaajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tekemää äärettömän arvokasta työtä tarpeeksi, EKL jyrähtää.

Ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vapaaehtoisille.

Liitto pelkää, että mahdolliset veroseuraamukset eivät houkuttele uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön vaan päinvastoin karkottaa heidät tämän tärkeän työn parista.

– Esimerkiksi palvelutaloissa tullaan tämän verottajan käsittämättömän linjauksen myötä tilanteeseen, että ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vanhuksia ulkoiluttaville vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyöntekijöiden aterioiden verovapaudesta ei ole säädetty laissa erikseen. Eläkeläisjärjestö vaatii että tuloverolain 71 §:ään on ehdottomasti lisättävä veronalaisuutta koskeva poikkeus myös vapaaehtoisten ateriaetuudesta.

ruoka