x

”Sote-uudistus on kovaa vauhtia menossa kiville” – SDP:n ex-puheenjohtaja varoittaa maakuntaintoilusta

Kuva: Kari Hulkko

Hallitus on eväänsä syönyt

Se on otsikko SDP:n ex-puheenjohtajan Ulf Sundqvistin kolumnissa, joka on julkaistu SDP:n veteraanijäsenet yhteistoimintaan kokoavan Suomen Wanhojen Tovereiden verkkosivulla.

Sundqvistin mielestä puoluejohtajilta on television kunnallisvaalitenteissä tivattu, miksi vaaliteemat ovat niin yleispoliittiset, vaikka kyse on kunnallisvaaleista.

– Tämä on typerä kysymys, erityisesti näissä vaaleissa. Mistä nyt keskusteltaisiin ellei sote-uudistuksesta, työllisyys- ja talouspolitiikasta, maahanmuuttopolitiikasta ja kaikesta muusta, hän kirjoittaa.

Puhe on nyt Sundqvistin mukaan hallituspolitiikasta ja Suomen suunnasta – ja kansalaisilla on mahdollisuus sanoa sanansa harjoitetusta politiikasta.

– Täytyy toivoa, että vaaleihin osallistutaan aktiivisemmin kuin edellisellä kerralla, siitä huolimatta, että keskusta-oikeistolainen hallitus on väen väkisin viemässä kunnilta elintärkeitä tehtäviä nimenomaan lähidemokratian kannalta. Meneillään oleva maakuntaintoilu vie yhteiskuntamme kansanvallan kannalta aivan väärään suuntaan. Tulee syntymään demokratiavajetta, Sundqvist varoittaa kolumnissaan.

Meneillään oleva maakuntaintoilu vie yhteiskuntamme kansanvallan kannalta aivan väärään suuntaan. Tulee syntymään demokratiavajetta.

Sundqvistin mukaan sote-uudistuksesta on tulossa keskustan maakuntakokeilu ja kokoomuksen yksityistämisharjoitus ja se on kovaa vauhtia menossa kiville.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että aikalisä on ainoa järkevä lopputulus siitä lainsäädäntösotkusta, josta asiantuntijat toinen toisensa jälkeen ovat kriittiset lausuntonsa antaneet.

Jos hallituksen arvovalta ei salli tosiasioiden tunnustamista tältä osin, hallitus saa Sundqvistin mielestä mennä.

Ulf Sundqvist oli SDP:n puheenjohtaja 1991-1993. Kansanedustajana hän toimi vuosina 1970-1983. Sundqvist oli myös moninkertainen ministeri vuosina 1972-1981.

”Sangen erikoinen lähestyminen pormestariehdokkaalta” – Vapaavuori kyseenalaisti sunnuntailisät, PAM tyrmistyi

Kuva: Lehtikuva
Kokoomuksen pormestariehdokas Helsingissä on Jan Vapaavuori. Hän on toiminut viimeiset kaksi vuotta Euroopan investointipankin varapääjohtajana. Vapaavuori jäi virkavapaalle tehtävästä vaalikampanjansa ajaksi.

Helsingin pormestaripelin myötä parrasvaloihin palannut kokoomuksen Jan Vapaavuori pitää työntekijöille kuuluvia sunnuntailisiä ”ongelmallisena” Helsingin elinvoimaisuuden kannalta.

Kaupunki on melkein kiinni joka seitsemäs päivä, Vapaavuori harmitteli Alma Median pormestaritentissä maanantaina. Useampien kahviloiden ja ravintoloiden avoinna olo toisi elämää pääkaupungin hiljaisiin sunnuntaihin.

Nykyistä tilanetta on monien turistien, varsinkin aasialaisten, Vapaavuoren mukaan vaikea ymmärtää. Baarit, kahvilat, ravintolat ja turistinähtävyydet ovat heidän kotimaissaan joka päivä auki, hän muistutti.

Iltalehdelle Vapaavuori tarkensi, että pitäisi ainakin selvittää, kuinka isosta asiasta on kysymys.

Avaus ei yllätä sitä tarkkailijaa, joka muistaa, että oikeistolaisen ajattelun kivijalkaan on taottu työn hinnan halpuuttaminen. Myös SOS-hallituksen strategia on leikata työvoimakustannuksia – käytännössä työntekijöiden palkkaa.

Palvelualoilla työskentelevillä on keskimäärin vaatimaton palkkataso. Sunnuntailisät ja ylityökorvaukset ovat alalla oleellinen osa kokonaispalkkaa.

Lisät ovat se oljenkorsi, jonka avulla käteen tuleva ansio, edes vaivoin, kipuaa tasolle, jolla henkilö selviää laskuista seuraavaan kuukauteen. Jos sunnuntaikorvaukset viedään tai esimerkiksi puolitetaan, se murentaisi pohjan monen arjelta ja tulevaisuudelta.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo kommentoi Vapaavuoren lausuntoa Demokraatille. Se yllätti hänet.

– Jos sunnuntailisät ovat Helsingin vetovoiman suurin este, niin kyllä ihmettelen suunnattomasti, hän sanoo.

Helsingillä riittää vetovoimatekijöitä, hän tähdentää. Sillä on kaikki mahdollisuudet nousta Pohjolan pääkaupunkien ykköseksi.

Helsinki on sopivan kokoinen. Sillä on tarjota sekä urbaani kokonaisuus että luonto löytyy suoraan vierestä ja sisältä.

Myös majoitus- ja hotellikapasiteettia on hyvin.

– Uskoa Helsinkiin on paljon. Seudun sisällä on vireillä 20 isoa hotellihanketta. On ravintoloita laidasta laitaan, katuruokaa löytyy, on kahviloita, Ylitalo luettelee.

”Jos sunnuntailisät ovat Helsingin vetovoiman suurin este, niin ihmettelen suunnattomasti.”

Kysymys on Ylitalon mielestä siitä, miten näitä tekijöitä hyödynnetään Helsingissä. Siitä että asioita laitetaan yhteen ja tehdään yhteistyötä. Se toisi lisää matkailijoita.

Hän ei allekirjoita sitä, että sunnuntailisät rahakysymyksenä estäisivät kahviloiden ja ravintoloiden auki pitämistä.

– Yritykset laskevat kokonaisvuosikustannuksen. Ei siellä eritellä erikseen, onko se just high season -aikaan siellä auki sunnuntaina vai ei.

– En sano suoraan, onko tuo lähes tulkoon lapsellinen lähestyminen, mutta oikeasti halutaan yhteen pieneen kokonaisuuteen kiinnittää huomiota ja unohtaa kaikki muu, mitä täällä pitäisi tehdä ja hyödyntää.

Ylitalo määrittelee Vapaavuoren lausunnon sangen erikoiseksi lähestymiseksi pormestariehdokkaalta.

– En olisi voinut kuvitellakaan, että hän tuollaisen nostaa sieltä esiin.

– Hänhän ottaa sen poliitikkona ja hän näköjään sitten on joidenkin kanssa samassa rintamassa, eli isossa kuvassa työnantajien kanssa.

”Hänhän ottaa sen poliitikkona ja on näköjään joidenkin kanssa samassa rintamassa, eli isossa kuvassa työnantajien kanssa.”

Ylitalo muistuttaa, että Helsingissä on työvoimapulaa hotelli- ja ravintolapuolella.

Peruspalkat sektorilla ovat pieniä. Helsingissä PAMilaisen keskipalkka on noin 2 200 euroa kuukaudessa. Siinä on lisät mukana.

–  Miten kuvitellaan, että työvoimaa saataisiin tänne, jos vielä sunnuntailisistä lähdettäisiin leikkaamaan, hän kysyy.

Helsingin seudulla useat yrittäjät ovat Ylitalon mukaan päinvastoin todenneet, että täällä pitäisi nostaa palkkoja, jotta saadaan kaivattua työvoimaa.

– Tämä on pormestarikandidaatilta ihan vastakkainen reaktio siihen, mitä yrittäjät puhuvat täällä, hän oudoksuu.

Sunnuntaityön korvauksen ja muiden lisien (ilta ja lauantai) osuus pamilaisen palkassa on merkittävä, se liikkuu 10-30 prosentin välillä.

Ministeri Mattila Sailaksen sote-jyrähdyksestä: ”Se on hänen ajatus” – hallituksella ei selvää käsitystä pykälien valmistumisajasta

Kuva: Roope Permanto

Soten valinnanvapautta koskevan lakiluonnoksen lausuntokierros päättyy tänään. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi tänään Yle uutisille, että pykälien pitää olla ensi viikolla valmiita.

Lakia siis runnotaan kasaan valtavalla kiireellä. Lausuntoihin perehtymiseen ei näyttäisi juuri aikaan jäävän.

Sotea valmistelevan hallituksen reformiministerityöryhmän jäsen, sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei vaikuta aivan yhtä toiveikkaalta aikataulun suhteen.

– En osaa vielä sanoa, on liian aikaista sanoa, tavoite on tietysti. Se on niin monta kertaa jo ”valmistunut” tämä sote, että parempi kun ei sano mitään aikataulua, Risikko sanoo.

Iso kysymys on nyt myös, suostuuko kokoomus niin kutsutun valinnanvapauden porrastamiseen tai pikemminkin porrastuksen aikataulujen siirtämiseen. Sipilä on pohdiskellut, että siihen saattaa olla tulossa muutoksia, missä vaiheessa valinnanvapauden osat otetaan käyttöön.

”Riippuu aivan siitä, kuinka sitä porrastetaan.”

Ministeri Paula Risikko pyörittelee kysymystä aikatauluista ja porrastuksesta suuntaan ja toiseen.

– Se riippuu aivan siitä, kuinka sitä porrastetaan. Ei ole vielä siitä keskusteltu, mutta riippuu aivan siitä, että kuinka porrastetaan. Jos meidän pitää odottaa joitain asioita, että ei pääse kenttä käyntiin, totta kai otetaan se huomioon.

– Siinähän on alun perinkin ollut 2 vuoden siirtymä, miten valinnanvapaus lisääntyy sen aikana. Me olemme alun perinkin tienneet sen, että esimerkiksi sote-keskusten palveluarsenaali, siis se mitä sieltä tarjotaan, tulee hiljaksensa kehkeytymään, hän jatkaa.

Voidaanko siirtymäaikoja rukata, vai ovatko ne kiveen hakatut?

– Ei ole vielä puhuttu siitä mitään, ei ole vielä arvioitu sitä, että voiko. Miksi niitä sitten siirrettäisiin, jos ei ole tarvetta, mutta pitää katsoa.

”Siitä lähdetään, mitä pääministeri on todennut.”

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo toteaa Sipilän linjaamasta aikataulusta, että siitä lähdetään, mitä pääministeri on todennut.

– Meillä oli hyvä palaveri hallituspuolueiden kesken ja todettiin yhdessä, että työ jatkuu. Tavoitteet on siinä, että valinnanvapauslaki, joka on vielä luonnosvaiheessa, saataisiin lausuntokierroksen jälkeen nopeasti maaliin.

Orpo muotoilee, että hänelle ja kokoomukselle on tärkeää se, että valinnanvapaus toteutuu.

– Se, että miten se sitten toteutuu, se ei ole ollenkaan niin tärkeää kuin se, että valinnanvapaus toteutuu. Tässä nyt reformiministeriryhmällä on avaimet käsissään, että he hakevat siihen toimivan mallin ja pitävät huolta myöskin veronmaksajien varoista, hän jatkaa.

Tarkentavaan kysymykseen siitä, voidaanko valinnanvapauslain jälkeisiä siirtymäaikoja rukata Orpo ei kuitenkaan ota kantaa.

– Totean vaan, että tavoite siitä, että valinnanvapaus tulee pääsäännöksi perustasolla, on oleellista toteutua. Muuten minä jätän tämän reformiryhmän harkittavaksi. Minusta lopputulos on tärkein, keinot eivät ole niin oleellista kuin lopputulema, hän toistaa.

Oppositiossa on kerrottu, että siellä olisi valmiutta rukata tulevalla hallituskaudella sotea, jos se ei edisty opposition hyvänä pitämällä tavalla.

– Jos tavoitteeksi otettaisiin kuitenkin, että tehdään niin hyvä malli, että sitä ei tarvitse minkäänvärisen hallituksen muutella, Orpo sanoo.

”Palaute pitää ottaa vastaan sellaisena kuin se tulee.”

Valinnanvapauslainsäädänän luonnoksen lausuntokierros on tarjonnut tukun kriittisiä palautteita.

– Palaute pitää ottaa vastaan sellaisena kuin se tulee, se on ihan päivänselvä asia, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) sanoo.

Valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Raimo Sailas jyrähti Demokraatille, että sotea pitäisi lykätä 1–2 vuotta.

– Se on hänen ajatus ja tietysti se myös pitää ottaa huomioon, oikeastaan enemmän kuitenkin se, mitä sidosryhmät lausuvat. Totta kai julkinen keskustelu täytyy kuunnella, täytyyhän asioilla olla myös laaja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys, Mattila sanoo.

Keskustelua aiheesta

Kritiikki leviää: ”Sote-uudistus uhkaa pahentaa eriarvoisuutta” 

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Tuula Haatainen.

Tänään julkisuuteen tulleessa Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTEn tekemän Sosiaalibarometrin kyselyssä sosiaali- ja terveysjohtajat eivät usko sote-uudistuksen vähentävän ihmisten eriarvoisuutta.

– Kyselyn tulokset vahvistavat asiantuntijoiden sanomaa siitä, että hallituksen esityksellä ei voida saavuttaa uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita, toteaa SDP:n kansanedustaja, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen.

– Uudistuksen tavoitteina olivat terveyserojen kaventaminen, hoitoon pääsyn parantaminen ja palveluiden integraation vahvistaminen. Hallituksen mallissa palvelutuotanto kuitenkin hajoaa yksityisiin yhtiöihin, ja samalla uudistukselle asetetut tavoitteet valuvat hukkaan. Sosten kyselyn mukaan lähes puolet (47 %) kuntien sote-johtajista katsoo, että eriarvoisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ei vähene. Viesti on vakava ja se tulisikin nyt hallituksessa ottaa tosissaan.

– Sosiaalipuoli on esityksessä jätetty paitsioon. Suurin riski uudistuksessa onkin, että eniten palveluita tarvitsevat jäävät eniten tarvitsemistaan palveluista ulkopuolelle. Näihin ongelmiin tulee hallituksen vastata ennen esityksen tuomista eduskuntaan, Haatainen korostaa.

– Hallituksen esittämä lainsäädäntö ei myöskään anna vastauksia siihen, miten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset turvataan.  Nykyisellään järjestöt ovat merkittävä osa järjestelmää. Esimerkiksi potilas-, lastensuojelu- ja vanhuspalvelujärjestöt ovat toimineet hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa ja tarjonneet esimerkiksi vertaistukea tarjoten vapaaehtoistyöllään merkittävän lisän julkisiin palveluihin. Järjestöjen tulisi saada nyt varmuus siitä, mitä hallitus niiden asemaan suunnittelee.

Kysely: SDP:n kuntavaalikannatus 8,3 % alle 30-vuotiaiden keskuudessa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Valtion nuorisoneuvoston tuoreen mielipidemittauksen mukaan runsaat kaksi kolmannesta 18–29-vuotiaista nuorista aikoo äänestää kuntavaaleissa. Edellisissä kuntavaaleissa koko väestön äänestysaktiivisuus oli 58,3 prosenttia. Alle 25-vuotiaista nuorista äänesti vain 30 prosenttia, ja 25–34-vuotiaiden äänestysprosentti oli noin 40.

Tutkimukseen haastateltiin yhteensä tuhatta nuorta, jotka olivat iältään 18–29-vuotiaita. Mielipidemittauksen mukaan kaksi nuorta viidestä ei osaa vielä sanoa mitä puoluetta aikoo äänestää. Kantansa kertoneista 30 prosenttia kertoi äänestävänsä vihreitä. Kokoomusta kertoi äänestävänsä 19,5 prosenttia.

Keskusta on säilyttänyt paikkansa kolmantena, vaikka sen kannatus on hieman pudonnut 15,1 prosenttiin. SDP saa nuorilta vain 8,3 prosentin kannatuksen.

Keskustelua aiheesta

Pekka Haavisto: ”Terrorismi sikiää siellä, missä ihmiset ovat epätoivoisia, nöyryytettyjä, köyhiä ja sorrettuja”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vihreiden kansanedustajan Pekka Haaviston mukaan terrorismin tehokas torjunta vaatii puuttumista sen perimmäisiin syihin kuten epätoivoon, sortoon ja ihmisoikeusloukkauksiin.

”Terrorismi sikiää siellä, missä ihmiset ovat epätoivoisia, nöyryytettyjä, köyhiä ja sorrettuja ja missä valtiot ovat liian heikkoja turvatakseen lain ja järjestyksen. Alueelliset konfliktit ja miehitysvalta luovat terroristeille kasvualustaa. Näitä epäkohtia korjaamalla olemme askeleen lähempänä turvallista maailmaa”, Haavisto totesi puhuessaan tiistaina Pietarissa Etyjin ja IVY-maiden parlamentaaristen yleiskokousten järjestämässä yhteiskonferenssissa.

Konferenssin teemana oli terrorismin torjunta. Haavisto muistutti lainsäätäjien olevan vastuussa siitä, että terrorismin torjuntaan ei käytetä kovempia keinoja kuin mitä on välttämätöntä.

Suomesta on arvioitu noin sadan ihmisen liittyneen Isisiin.

”Ihmisillä on oikeus henkeen ja terveyteen, ja valtioiden pitää suojella kansalaisiaan väkivallalta. Samalla pitää kuitenkin kunnioittaa demokraattisten yhteiskuntien muita perusarvoja, joita ovat muun muassa sananvapaus ja yksityiselämän suoja. Tasapainoilu ja rajanveto näiden perusoikeuksien välillä ei ole helppoa, mutta se on meidän poliitikkojen tehtävä”.

Haavisto kertoo tiedotteessaan nostaneensa esiin myös ongelmat, joita Isisin joukoista palaavat vierastaistelijat voivat aiheuttaa. Kun Isis menettää alueitaan, sen riveihin liittyneiden vierastaistelijoiden pitää joko etsiytyä uusille alueille tai palata koteihinsa.

”Suomesta on arvioitu noin sadan ihmisen liittyneen Isisiin. Osa heistä palaa kotiin pettyneinä ja valmiina sopeutumaan normaaliin elämään. Mutta on aina olemassa vaara, että osa palaajista ei ole luopunut radikalismistaan ja alkaa suunnitella uusia terroritekoja. Meidän täytyy oman turvallisuutemme vuoksi löytää tehokkaat keinot, joilla saamme heidät luopumaan radikalismista ja sopeutumaan yhteiskuntaan”.

Keskustelua aiheesta