Rehulan mukaan 20 miljardin euron sotekakusta kaksi kolmannesta olisi lopulta asiakkaiden valinnanvapauteen perustuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä. Sote-valmisteluun osallistunut kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni pitää muutosta merkittävänä.

– Speksit ovat valinnanvapauden osalta kohtuullisen tiukat sille, mitä palveluja tarjotaan ja millaisilla kriteereillä tai korvauksilla niitä tarjotaan. Tämä kokonaisuus kaventaa maakunnallista itsehallintoa huomattavasti nykyiseen kuntien itsehallintoon verrattuna, kun ainoastaan yksi kolmasosa sosiaali- ja terveyspalveluista olisi täysin maakuntien omissa käsissä, Tyni sanoo.

Sote-uudistuksen tavoitteena on koko ajan ollut kolmen miljardin suuruiset säästöt. Sote-lakien vaikutusarvion ja sitä omalta osaltaan valmistelleen Tynin mukaan säästöjä ei ole ainakaan alkuvaiheessa näköpiirissä.

Sen sijaan etukäteen pelätty suurten työterveystoimijoiden kermankuorinta on Tynin mukaan lakipaketissa huomioitu. Pelkona oli, että Terveystalon tai Mehiläisen kaltaiset isot konsernit voisivat kalastella työterveysasiakkaansa suoraan sote-asiakkaiksi, jolloin heille maksettaisiin pääluvun mukaan suuresta määrästä terveitä ja työkykyisiä asiakkaita.

– Lakiluonnoksen mukaan työssäkäynti vaikuttaa asiakkaasta maksettavaan hintaan, mikä parantaa isosti tarkkuutta. Kermankuorinta ei ole enää iso ongelma.

Kaikkia kermankuorintaan liittyviä hankaluuksia ei Tynin mukaan ole ratkaistu. Jos yritys hankkiutuu liiketaloudellisesti kannattamattomista asiakkaista eroon, siitä lain mukaan seuraavaa sakkoa ei ole selkeästi määritelty. Yritys ei kuitenkaan voi valita asiakkaitaan, vaan listautumisen tekee asiakas.

– Kun lääkärissäkäynti maksaa yritykselle esimerkiksi 50-100 euroa ja asiakkaasta maksetaan vuodessa muutama satanen, on selvää, että on asiakkaita, jotka käyttävät palveluja enemmän. Kohdallaan olevassa kapitaatiorahoituksessa enemmän palveluja käyttävästä asiakkaasta myös maksetaan enemmän, mutta jossakin kohdassa ongelmia aina syntyy.

Lakiluonnoksissa on aiempaa suuremmassa roolissa myös henkilökohtainen budjetti.

– Se on noussut tässä uudessa mallissa todella isoksi asiaksi. Aiemmin puhuttiin siitä, että henkilökohtaista budjettia voi tarjota. Nyt sanotaan, että sitä on tarjottava ja se koskee useiden miljardien suuruisia palveluita kuten vanhustenhoitoa ja vammaispalveluja.

Suurin yllätys Tynille oli kuitenkin siirtymäajan lyheneminen.

– Malli pitäisi ottaa käyttöön heti vuoden 2019 alussa, mikä on käytännön tasolla tosi iso ongelma. Maakuntien pitää ennen valinnanvapautta yhtiöittää palvelunsa, siirtää merkittävä määrä henkilöstöä perustettaviin yrityksiin ja niin edespäin. Henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto vaatii asiakaskohtaisen suunnitelman. Suurten volyymien siirtyminen malliin vuoden alusta on mahdoton yhtälö.

Myös maksuseteli on tullut uutena ja suoran valinnan palvelun valikoima on laajentunut lokakuiseen virkamiesesitykseen verrattuna. Mukaan ovat tulleet lyhytaikaiset sosiaalihuollon palvelut ja erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon konsultointi.

– Muutokset ovat siinä mielessä isoja, että ne karsivat pieniä ja keskisuuria toimijoita pois kilpailusta. On iso ero perustaa yritys, joka tarjoaa lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottoja, verrattuna siihen, että lisäksi pitäisi lain toisessa vaiheessa tuottaa lyhytaikaisia sosiaalipalveluja tai huolehtia erikoissairaanhoidon konsultaatiosta. Se nostaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä oleellisesti.

Toisaalta maksuseteleiden on ajateltu helpottavan myös pienempien toimijoiden mukaantuloa.