Politiikka

Sotesta vastaava virkamies pk-seudun ratkaisusta: ”Päätös oli poliittisesti hankala”

Juha Sipilän (kesk.) hallitus torjui tänään pääkaupunkiseudun kaupunkien ajaman erillisen sote-alueen, joka olisi estänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtymisen maakuntatasolle. Sote-uudistuksesta vastaava valtioneuvoston alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti myöntää, ettei päätös ollut helppo. Samalla hän vakuuttaa, että hallituksen ratkaisu perustui asiantuntijoiden huolelliseen riskianalyysiin.

– Pääkaupunkiseutu ehdotti tietynlaista pakettia ja hallitus päätyi toisenlaiseen kantaan. Prosessi on ollut hiukkasen hankala sekä substanssin osalta että poliittisesti. Kyllä tässä tovi vierähti ja tämä on nyt se poliittinen sopimus soten osalta eikä se palaa uuteen valmisteluun, Pöysti sanoo.

Oman sote-alueen kaatumiseen pettynyt Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä povasi tiedotteessaan jo tulevaa sote-katastrofia ja oli huolissaan ymmärretäänkö Suomen väkirikkaimmalla alueella hyödyntää sote-palveluiden järjestämisessä parasta mahdollista osaamista. Mäkelä saa Pöystiltä ymmärrystä.

– Jaan semmoisen huolen, että sote-puolen järjestäminen vaatii asiakkaiden aitojen tarpeiden ymmärtämistä. Kaupungeissa on oltu huolissaan, että koko Uudenmaan järjestely saattaisi tapahtua erikoissairaanhoidon johdolla ja perustason palveluiden kustannuksella.

Hallituksen mukaan investointirahoitusta pohditaan kokonaisuudessaan uudelleen.

– On tärkeää, että Uudenmaan alueen valmistelussa edetään ripeästi ja haetaan koko alueen kattavaa järjestelmää, joka pystyy huomioimaan ison asiakasvolyymin ja pääkaupunkiseudun tarpeet, Pöysti sanoo.

Kysymykseen siitä olivatko pääkaupunkiseudun kaupungit huolissaan rahasta, Pöysti tarjoaa kaksi vastausta.

– Valtakunnallinen sote ja sen rahoitusratkaisu eivät ole Uudellemaalle erityisen epäedullisia. Rahoitusasema paranee sen myötä asukasta kohden suhteellisesti ottaen.

Rahahuolet eivät kuitenkaan hälvene, kun rahoitusta katsotaan sotea laajemmin.

– Kun alueelle muuttaa paljon uutta väkeä ja maahanmuuttajia, siitä seuraa palvelu- ja investointitarpeita. Kysymys on, riittääkö rahoitus tulevan väestönkasvun rahoittamiseen. Ongelma ei ole sote itsessään vaan tämä kokonaisuus. Hallituksen mukaan investointirahoitusta pohditaan kokonaisuudessaan uudelleen, Pöysti sanoo mutta täsmentää, ettei kyse ole lisärahoituksen lupaamisesta.

Seuraavaksi edessä on Pöystin mukaan neuvottelut siitä miten kasvupalveluja koskevat järjestelyt hoidetaan työtä ja elinkeinoa, maahanmuuttoa, kotoutusta ja koulutusta ajatellen. Niiden suhteen pääkaupunkiseudun kunnat saivat hallitukselta luvan erillisjärjestelyyn.

– Kaikille ehdolla oleville malleille on yhteistä se, että työ- ja elinkeinopalveluista saisi järjestämisvastuun sovitusti joko Helsinki tai muu kunta, kun muualla niitä ollaan siirtämässä maakuntien vastuulle. Tällaisesta on keskusteltu mutta sitä valmistelua pitäisi nyt jatkaa yhdessä kaupunkien kanssa.

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat