Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Sotkeeko tämä pieni erityissuojeltu eläin Helsingin valtuuston kokouksen? – “Kiistellystä Keskuspuistosta on tullut paras liito-oravametsä”

Liito-oravan pesä.

Liito-oravat ovat vastavalmistuneen selvityksen mukaan asuttaneet kahden vuoden aikana monia uusia metsiköitä Luoteis-Helsingissä Keskuspuistoon asti ja muutamia myös sitä idempänä. Asiasta kertoo tuore Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu. Vuonna 2014 tutkitulta alueelta löydettiin 12 asuttua metsikköä. Uudessa selvityksessä samalla alueella oli 39 esiintymää. Lisäksi liito-oravia etsittiin Keskuspuiston ja Herttoniemen-Kivikon metsäselänteen rajaamalta alueelta, ja sieltä löydettiin 4–5 uutta elinpiiriä. Helsingin itäisimmät liito-oravat asustavat Malmin lentoaseman alueen lounais- ja eteläpuolella.

Helsingin paras liito-oravametsä on Keskuspuisto, jonka elinpiirien määrä kasvoi kahdessa vuodessa viidestä noin 25:een. Reviirejä on melko tasaisesti Laaksosta Haltialaan, lukuun ottamatta Ilmalan – Pohjois-Pasilan seutua, jossa hyvistä kuusikoista huolimatta niitä on harvemmassa.

Ylivoimaisesti kiistanalaisin näistä on Keskuspuisto, jonka lohkomisesta asuntokäyttöön on tapeltu pitkään. Tänään julkistettu Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen liito-oravakartoitus saattaakin sotkea perusteellisesti keskiviikkona pidettävän valtuuston kokouksen, jossa yleiskaava-asiaa on määrä käsitellä.

Liito-orava on kaupunkilaistunut, mutta elintavat säilyneet ennallaan

Muutos esiintymien määrässä on suuri ja samansuuntainen naapurikaupunkien Espoon ja Vantaan kanssa.

– On selvää, että liito-orava on useiden vuosikymmenien poissaolon jälkeen palannut sankoin joukoin pääkaupunkiin, kertoo ympäristöjohtaja Esa Nikunen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.

Liito-orava on kaupunkilaistunut, mutta muuten sen elintavat ovat muuttuneet melko vähän. Liito-oravat eivät enää pelkää ihmisiä, koiria tai liikennettä. Ne eivät kuitenkaan etsi muunlaista ravintoa kuin mitä metsäluonto on ennenkin niille tarjonnut. Ne elävät edelleen ihmisestä melko riippumatonta elämää, toisin kuin monet muut kaupunkilaistuneet nisäkkäät.

Lisää aiheesta

Liiton-oravan elinympäristöä ei saa hävittää eikä heikentää

Liito-orava on erityisesti suojeltu laji, jonka elinympäristöjä, lakitekstin mukaan ”lisääntymis- ja levähdyspaikkoja”, ei saa hävittää eikä heikentää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pesien lähiympäristön muutama hehtaari jätetään suurten muutosten ulkopuolelle. Vuoden 2016 selvityksen mukaan tällaisen ydinalueen keskimääräinen pinta-ala Helsingissä on 3,3 hehtaaria. Niille ei siis rakenneta, ja metsää hoidetaan varovaisesti, liito-oravan vaatimukset huomioon ottaen.

Lisäksi suunnittelussa ympäristökeskuksen mukaan tulee varmistaa, että asutuksen keskellä sijaitseviin metsikköihin on liito-oravan käytössä latvusyhteys mielellään kahdesta suunnasta. Laajalla metsäalueella tämä asia on ilman muuta järjestyksessä.

 

 

Lähde: Esa Lammi ja Pekka Routasuo: Helsingin liito-oravakartoitus 2016. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2016.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE