Vaikka SPD-johto ei ehdottanut Saksan irtautumista koko Naton ydinasepolitiikasta ja sen suunnittelusta (NPG), liittohallituksesta kiirehdittiin vakuuttamaan, että maa jatkaa myös ydinpelotteen konkreettisessa ylläpitämisessä. Oman puoleensa johdon arvosteluun yhtyi myös demariulkoministeri Heiko Maas.

– Yksipuoliset toimet, jotka heikentävät läheisimmän liittolaisemme ja eurooppalaisten naapureidemme luottamusta, eivät tuo meitä yhtään lähemmäs tavoitetta maailmasta ilman ydinaseita, Maas totesi.

Donald Trumpin arvaamattomuuteen vedonnutta SPD:n johtoa muistutettiin myös siitä, ettei liittouman yhteistä puolustusta voi ajatella vain yhden presidentin virkakauden näkökulmasta. Mahdollisen vihollisen eli Venäjän uhkaava käytös ja ydinaseet eivät ole nekään kadonneet mihinkään, päinvastoin.

B61-pommeja viidessä maassa

SPD:ssä tuskin hylätään ehdotusta jatkossakaan, sillä sille on Saksassa suotuisa maaperä. Körber Stiftung -instituutin kyselyn mukaan nimittäin vain viidesosa saksalaisista kannattaa maan osallistumista nykyiseen ydinasejärjestelyyn.

“Nuclear sharing” tarkoittaa lyhyesti sitä, että Yhdysvallat on sijoittanut viiteen Euroopan liittolaismaahan taktisia B61-ydinpommeja osana Naton yhteistä ydinpelotetta. Kyseiset maat taas sitoutuvat ylläpitämään kalustoa, käytännössä hävittäjiä, joilla pommeja voidaan kuljettaa maaliinsa.

Maita ei ole virallisesti paljastettu, mutta on julkinen salaisuus, että kyseessä ovat Saksa, Italia, Turkki, Hollanti ja Belgia. Britannialla ja Ranskalla taas on omat ydinaseensa.

Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Niklas Helwigin mukaan Saksassa nuiva suhtautuminen Yhdysvaltoihin ja sen ydinaseisiin ei ole mitään uutta, etenkään politiikan vasemmalla laidalla. Se, miksi SPD:n johdossa päätettiin juuri nyt viritellä uudelleen keskustelua ydinaseista, johtuu hänen mukaansa kahdesta asiasta: hävittäjähankinnasta ja sisäpoliittisesta laskelmoinnista.

Super Hornet ikälopun Tornadon tilalle?

Saksan ilmavoimilla, Luftwaffella, on uudenaikaisempien Eurofighter Typhoonien ohella kalustossaan vanhoja Panavia Tornado -koneita. Viimeksi mainituilla pian vanhenevilla koneilla on tärkeä rooli juuri Naton yhteisen ydinpelotteen kannalta.

– Ne ovat käytännössä jo lentäviä romuja. Ainoa syy, miksi niitä pidetään käytössä, on niiiden kyky kuljettaa ydinaseita, Helwig sanoo.

Saksan kristillisdemokraattinen puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer ilmoitti viime kuussa Saksan aikovan korvata Tornadoja tuttujen Eurofightereiden lisäksi myös F/A-18 Super Horneteilla. Sosiaalidemokraattien mukaan heitä ei ollut konsultoitu amerikkalaiskoneista.

Lopullinen päätös hankinnasta tehdään vasta ensi vuoden vaalien jälkeen. Boeingin koneiden ilmestymisen alustavalle ostoslistalle katsottiin johtuvan siitä, että Super Hornet on helpompi sertifioida kuljettamaan B61-pommeja. Suomessakin käytössä olevalla vanhemmalla Horneteilla kun tuo valmius jo on.

Amerikkalaisen F-35:n hankinta on Saksassa ainakin toistaiseksi poissa laskuista, koska Helwigin mukaan Ranskan on tehnyt selväksi, että se vaarantaisi yhteistyön uuden eurooppalaisen hävittäjän (FCAS) kehittämiseksi.

Kaikki mainitut koneet ovat tarjolla myös Suomen hävittäjähankinnassa.

Rauhan puolueen imago haussa

Helwigin mukaan SPD:ssä pohditaan jo myös ensi vuoden vaaleja ja vaihtoehtoja nykyiselle vaivalloiselle hallitusyhteistyölle kristillisdemokraattien kanssa.

– SPD:n nykyinen johto on aiempaa enemmän kallellaan vasemmalle, joten nyt olisi hyvä tilaisuus profiloitua rauhan puolueeksi, Helwig arvioi.

“Rauhan puolueen” imagosta olisi hyötyä, jos SPD:n tie ei vie oppositioon. Mahdolliset hallituskumppanit, vihreät ja vasemmistopuolue Linke, ovat aina vastustaneet Saksan osallistumista Naton ydinpelotteen ylläpitoon.

Helwigin mukaan Saksan osallistumisesta ydinasepelotteeseen voisi hyvinkin olla tarpeen keskustella muun muassa siltä kannalta, onko eurooppalaisten hävittäjien kantamilla amerikkalaisilla ydinpommeilla enää sotilaallista merkitystä Venäjän uhkaan vastaamisessa – vai onko aika ajanut niiden ohi. Julkinen keskustelu on kuitenkin lähtökohtaisesti vaikeaa.

– Emme tiedä mitään konkreettisista skenaarioista tai pommien strategisesta käyttötarkoituksesta, se on kaikki huippusalaista tietoa, Helwig toteaa.

“Hyvää yötä”

Tuoreimmassa kohussa kyse onkin hänen mukaansa asian symbolisesta ulottuvuudesta, joka on myös hyvn tärkeä. Saksa ei ole mikä tahansa Naton jäsenmaa vaan johtava eurooppalainen valtio.

– Jos Saksa yksipuolisesti päättäsi irrottautua ydinasejärjestelystä, se olisi valtava isku Yhdysvaltain ja Euroopan transatlanttiselle suhteelle, eivätkä liittolaiset – erityisesti Puola ja Baltian maat – olisi ollenkaan tyytyväisiä, Helwig sanoo.

Kysymyksen periaatteellisuutta korostaa myös suurlähettiläs Ischinger:

– Jos nyt alamme heikentää yksipuolisilla päätöksillä EU:n ja Naton kaltaisia monenkeskisyyden instituutioita, jotka ovat kantaneet meitä viimeisen puoli vuosisataa, niin hyvää yötä.