SSS: Saloon matkapuhelinvalmistaja USA:sta?

Kuva: Lehtikuva
Kuvakaappaus matkapuhelimesta yhdysvaltalaisen matkapuhelinvalmistaja Turing Robotic Industriesin sivuilta.

Yhdysvaltalainen matkapuhelinvalmistaja Turing Robotic Industries on perustanut viime joulukuussa yrityksen Saloon, uutisoi Salon Seudun Sanomat.

Lehden mukaan yritys saattaisi työllistää Salossa joitain kymmeniä ihmisiä. Salossa on valmistettu aiemmin Nokian puhelimia.

Yhtiö kertoo Facebook-sivullaan tuovansa huhtikuussa markkinoille uuden nopean puhelimen, jossa on maailman paras tietoturva. Puhelin toimii sormenjälkitunnistuksella, eikä siinä ole tietoturvan varmistamiseksi usb-porttia tai pistoketta kuulokkeita varten.

Käyttöjärjestelmäksi on valittu Androidin sijaan suomalaisen Jollan kehittämä Sailfish OS.

Turingin puhelimet on valmistettu terästä vahvemmasta erikoislujasta metallista. Hintaluokaltaan ne ovat markkinoiden kalleimpia.
Yhtiön pääkonttori sijaitsee San Franciscossa Yhdysvalloissa.

Keskustelua aiheesta

Jutta Urpilainen: Tuloerojen kasvu haittaa myös talouskasvua

Kuva: Jukka-Pekka Flander
urpilainenjuttaflander3
Jutta Urpilaisen mielestä hallituksen budjettilinjaan tarvittaisiin lisää oikeudenmukaisuutta.

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) on kirjoittanut mielipidekirjoituksen sanomalehti Pohjalaiseen.

Siinä hän nostaa esille sen, että tutkimusten mukaan yksi heikentävästi talouskasvuun vaikuttava tekijä on eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvu.

Eduskunta on käynyt lähetekeskustelua hallituksen budjettiesityksestä vuodelle 2917.

Urpilaisen mukaan tulonjakovaikutusten arviointi osoittaa budjetin suurimman heikkouden.

Hän muistuttaa, että eriarvoisuuden torjuminen oli yksi Jyrki Kataisen johtaman hallituksen painopiste. Urpilainen toimi hallituksessa valtiovarainministerinä.

8 000 euroa kuussa tienaavan ostovoima kasvaa enemmän kuin 2 000 euroa tienaavan.

– Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta ei löydy selkeitä tavoitteita eriarvoisuuden torjumiseksi. Tämä näkyy valitettavasti myös hallituksen esityksessä valtion ensi vuoden budjetiksi, Urpilainen kirjoittaa.

– Kuukaudessa 8 000 euroa tienaavan palkansaajan ostovoima lisääntyy 0,3 prosenttia enemmän kuin 2 000 euroa kuukaudessa tienaavan.

Se että talouspolitiikasta hyötyvät eniten maksukykyiset ja kärsivät ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa, ei ole moraalisesti oikein, Urpilainen toteaa.

– Tutkimusten mukaan tuloerojen kasvun torjuminen olisi hyödyllistä myös talouskasvun ja työllisyyden kannalta, hän päättää kirjoituksensa.

Leikkauskirves iskee vanhuspalveluihin – arvostelu kiihtyy: “Tämä on hulluutta”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
kiljunen-anneli
Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) puuttuu hallituksen leikkauksiin: – Kuka enää uskaltaa ikääntyä Suomessa? hän kysyy.

SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljusen mukaan hallitus on tällä vaalikaudella “kunnostautunut” erityisesti vanhuspalveluiden romuttamisessa.

– Ei riitä, että hallitus vähentää hoitajien määrän vaarallisen alhaiseksi. Myös osaamisvaatimukset romutetaan esimerkiksi heikentämällä geriatrisen osaamisen vaatimuksia.

– Tämä sekä muut heikennykset tarkoittavat automaattisesti, että ikäihmisiä voi jatkossa olla hoitamassa ihmisiä, joilta puuttuu nykyinen moniammatillinen osaaminen, jonka avulla muun muassa annetaan kuntoutusta, ja sänkyjen pohjalle jää jatkossa entistä enemmän sellaisia vanhuksia, jotka oikean kuntoutuksen turvin pärjäisivät arjessaan.

Moniammatillisen osaamisen lisäksi vanhuksilta viedään oikeus vastuutyöntekijään, jolla aiemmin oli hallussa kokonaiskuva esimerkiksi vanhuksen hoito-ohjelmasta ja lääkemääräyksistä, sekä tuntemus itse ihmisestä.

– Tämä on hulluutta. Tässä otetaan iso harppaus taaksepäin kohti bulkkihoitoa, jossa yksilön tarpeilla ei ole painoarvoa. Kyse on myös turvallisuudesta. Kuka jatkossa tietää kokonaiskuvan vanhuksen lääkityksestä ja varmistaa, ettei esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutuksista seuraa vaaratilanteita? Kiljunen kysyy.

– Ehkä kaikista suurin hulluus on kuitenkin hallituksen päätös siitä, ettei yli 75-vuotias vammainen henkilö ole enää vammaispalvelulain piirissä. Eihän tässä päätöksessä ole järjen hiventäkään. Aivan kuin 75 vuoden iässä vammaisuus ja sen tuomat erilaiset apuväline- sekä kuntoutustarpeet vain häviäisivät.

Tässä otetaan iso harppaus taaksepäin kohti bulkkihoitoa, jossa yksilön tarpeilla ei ole painoarvoa.

Hallituksen esittämä 0,4 henkilöstömitoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että 14 vanhuksen hoivayksikössä aamu- tai iltavuoroa pyörittäisi jatkossa ainoastaan yksi hoitaja.

– Pitää muistaa, ettemme nyt puhu sellaisista vanhuksista, jotka pystyvät toimimaan itsenäisesti arjen askareissa ja parhaimmillaan auttamaan hoitajia ruokailu- sekä muissa toimissa. Nyt puhutaan sellaisista vanhuksista, jotka eivät yksin saa sukkia jalkoihin, pääse vessaan tai edes ylös sängystä, Kiljunen huomautaa.

– Kaikkien näiden leikkausten jälkeen on pakko kysyä: kuka enää uskaltaa ikääntyä Suomessa? Entä kuka haluaa opiskella hoiva-alalle, jossa työntekijät pistetään työskentelemään näiden epäinhimillisten leikkausten alla.

PAMin Selin: Lakisääteinen minimipalkka ei ratkaise toimeentulokysymyksiä

Kuva: Lehtikuva
LKS 201603 Ann Selin valittiin palvelualojen ammattiliitton PAMin puheenjohtajaksi liittokokouksessa Helsingissä 2. kesäkuuta 2015. LEHTIKUVA / Aku Häyrynen Instructions: KUVITUSTA PAM: Neuvotteluissa on epätasainen asetelma
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

Työssäkäyvien osuus esimerkiksi asumistuen tai toimeentulotuen saajien joukossa on lisääntynyt viime vuosina ja toimeentulo-ongelmat esimerkiksi yksityisten palvelualojen työntekijöillä ovat hyvin yleisiä. Ilmiö on herättänyt pohdintaa myös siitä, pitäisikö kaikille taata lakisääteinen minimituntipalkka.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin ei lämpene ajatukselle palkkojen määrittämisestä laissa.

– Työehtosopimusten yleissitovuus on Suomessa yli 90 prosenttia, ja se tuo työntekijöille turvaa paljon laajemmin kuin vain alimman mahdollisen palkan osalta. Työehtosopimuksissa on sovittu esimerkiksi lomarahoista, erilaisista palkan lisistä, sairausajan palkasta ja matkakustannusten korvauksista. Lisäksi työehtosopimuksissa voidaan huomioida eli alojen erityispiirteet ja tarpeet paljon joustavammin kuin lainsäädännöllä, sanoo Selin.

Selinin mukaan palkkojen säätäminen laissa johtaisi väistämättä siihen, että palkkakustannuskeskustelu politisoituisi ja voisi johtaa ennakoimattomiin vaihteluihin työvoimakustannuksissa.

Vaadittavan vähimmäispalkan sijaan tulisikin keskittyä siihen, miten paremmin saataisiin yritykset noudattamaan nykyistä lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.

Malli, jossa olisi sekä lailla määritetty minimipalkka, että työehtosopimuksin yleissitovasti sovitut muut työehdot ja ylemmät palkat, on Selinin mukaan lähes toiveajattelua.

Eurooppalaisessa mittakaavassa työntekijöiden etujärjestöt laajasti tukevat ajattelua, että ensisijaisesti palkoista ja työehdoista sovitaan työmarkkinaosapuolten kesken ja jollei se onnistu, niin lakisääteinen minimipalkka on hyvä vaihtoehto.

– Vaadittavan vähimmäispalkan sijaan tulisikin keskittyä siihen, miten paremmin saataisiin yritykset noudattamaan nykyistä lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Perustuu vähimmäispalkka sitten lainsäädäntöön tai työehtosopimuksiin, ei sillä ole työntekijän kannalta juurikaan merkitystä, jos sitä voidaan kiertää käyttämällä nollasopimuksia, erilaisia palkattomia harjoittelijoita tai jättämällä yksinkertaisesti osa palkasta maksamatta. Lakisääteisten minimipalkkojen sijaan olisi siis luotava tehokkaat keinot valvoa nykyisiä järjestelmiä, Selin vaatii.

Työntekijöiden kannalta merkityksellisiä keinoja ansiotason turvaamiseksi ovat Selinin mielestä lisätyön takaaminen osa-aikaisille työntekijöille, nollasopimusten käyttöön puuttuminen, alipalkkauksen kriminalisointi ja sen estäminen, ettei työsuhteista työtä valu yhtään enempää palkattomana tehtäväksi.

– Minipalkan säätäminen lakiin ei ratkaise työntekijöiden toimeentulon ongelmia, jollei työtunteja ole, Selin toteaa.

Wärtsilä myy voimansiirron liiketoimintansa japanilaisille

Kuva: Lehtikuva
LKS 20130829 - Wärtsilän handout-kuva tulevaisuuden rahtilaivasta. HANDOUT LEHTIKUVA
Wärtsilän näkemys tulevaisuuden rahtilaivasta.

Konepajayhtiö Wärtsilä myy voimansiirtoliiketoimintansa The Switch -yhtiölle. Kauppahintaa ei kerrota. Mukana siirtyy Wärtsilän henkilöstöstä parikymmentä ihmistä.

The Switch on osa japanilaista Yaskawa-konsernia. Sen toimitusjohtaja Jukka-Pekka Mäkinen kertoo, että ostettavan liiketoiminnan vuosittainen liikevaihto on ollut joitakin kymmeniä miljoonia euroja.

The Switchin päätoimialoja ovat tuulivoima, merenkulkuala ja teollisuuden erikoisratkaisut. Myytävään kokonaisuuteen sisältyy Wärtsilän merisovelluksiin suunnitellut keski- ja pienijännitteiset voimansiirrot. Lisäksi siinä on mukana yhtiön testauskeskus ja osia valmistuslaitoksista Norjan Stordissa. Kaupan jälkeen The Switch toimii edelleen yhtenä Wärtsilän yhteistyökumppanina. Wärtsilä keskittyy järjestelmiin, ja The Switch toimittaa Wärtsilälle ja muille asiakkaille laivasähkökäyttöjä.

– Tällä täsmäostolla me saamme itsellemme teknologian, jota on toimitettu satoihin laivoihin. Saamme osaamista, historiaa ja luotettavan tuotteen. Yhteistyömme jatkuu tiiviinä Wärtsilän kanssa ja me jatkamme teknologian kehittämistä, Mäkinen sanoi STT:lle.
Kauppa on määrä saattaa päätökseen viimeistään marraskuussa.

TTIP-neuvottelujen kohtalo tänään puntarissa – Ranska ja Itävalta ajavat neuvottelujen keskeyttämistä

Helsingin keskustassa järjestettiin lauantaina 11. lokakuuta suurmielenosoitus EU:n neuvottelemia vapaakauppasopimuksia vastaan.
Helsingissäkin on marssittu TTIP-sopimusta vastaan.

EU:n kauppaministerit puntaroivat tänään Yhdysvaltojen kanssa käytävien vapaakauppaneuvottelujen (TTIP) kohtaloa. Kokouksesta on tulossa tiukkasävyinen, sillä Ranska ja Itävalta aikovat vaatia neuvottelujen keskeyttämistä.

Itävallan kauppaministerin Reinhold Mitterlehnerin mukaan maat esittävät kokouksessa neuvottelujen aloittamista uudelleen eri painotuksin.

– Vapaakauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa pitäisi aloittaa uudelleen uudella nimellä ja eri sisällöllisin otsakkein, hän sanoo uutistoimisto Reutersin mukaan.

Mitterlehnerin mielestä läpinäkyvyyttä pitäisi painottaa enemmän. Hän esittää, että neuvotteluja jatkettaisiin Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen. EU:ssa on joka tapauksessa alettu varautua siihen, että sopimusta ei saada sorvattua tavoiteaikataulussa eli presidentti Barack Obaman kaudella.
Ranskan kauppaministeri Matthias Fekl on vaatinut neuvottelujen aloittamista uudelleen “puhtaalta pöydältä”.

EU-neuvottelijoilla toistaiseksi yksimielinen tuki

Neuvotteluja EU-maiden puolesta käy Euroopan komissio, jolla on toistaiseksi jäsenmaiden yksimielinen tuki takanaan. EU:n perussopimuksissa ei ole määrätty, miten vapaakauppaneuvottelut keskeytetään.

TTIP-neuvotteluissa EU-juristien tulkinta on, että keskeyttäminen tai neuvottelumandaatin muuttaminen edellyttää jäsenmaiden yksimielistä päätöstä. Komissio voi myös itse vetää johtopäätöksensä, jos se katsoo, että riittävää tukea ei enää ole.

Käytännössä tänään pidettävässä kokouksessa ei voi päättää neuvottelujen keskeyttämisestä, sillä päätös vaatii komission esityksen.
Viime kesän huippukokouksen alla komissio pyysi EU-maita vahvistamaan, kannattavatko ne edelleen neuvottelujen jatkamista. Valtiojohtajat hyväksyivät tuolloin neuvottelujen jatkon yksimielisesti.

Viime kuukausina soraäänet ovat kuitenkin voimistuneet. Ranskassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa vastarintaa lisäävät lähestyvät vaalit.
Suomea tänään pidettävässä kokouksessa edustaa ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok.). Hän on suhtautunut optimistisesti neuvottelujen jatkumiseen.

Annu Marjanen,Bryssel/Bratislava

AVAINSANAT