Suosituksissa ohjeistetaan muun muassa yösijan järjestämisestä hätämajoituksena. Tilapäisen asumisen järjestämistä saattaa tarvita myös ilman oleskeluoikeutta Suomessa oleva ihminen. Tällöin huolenpitoon voi kuulua myös ruoasta, vaatteista ja välttämättömistä lääkkeistä huolehtiminen.

Turvapaikanhakijan oleskelu Suomessa muuttuu laittomaksi, kun kielteinen turvapaikkapäätös on tullut lainvoimaiseksi tai on tehty täytäntöönpanokelpoinen päätös maasta poistamiseksi.

Varsinaisia vastaanottopalveluja aikuiselle ulkomaalaiselle, joka ei palaa vapaaehtoisesti, voidaan antaa pääsäännön mukaan vielä 30 päivää.

Sosiaalineuvos Viveca Arrhenius kertoo, että suositukset perustuvat nykylainsäädäntöön. Uutta on, että kuntien pitää selvittää sosiaali- ja terveyspalveluihin hakeutuvan ihmisen oleskeluoikeus Suomessa. Tämä tehdään käytännössä silloin, kun ihmisellä ei ole sosiaaliturvatunnusta.

Kunnat saavat henkilön tilanteesta tietoa Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön tilannekeskuksesta esimerkiksi soittamalla. Esimerkiksi vastaanottopalveluiden piirissä olevalla ihmisellä ei ole sotua, mutta silloin tällä on henkilökortti tai tilannekeskuksesta osataan kertoa henkilöstä.

Arrheniuksen mukaan ihmiselle, joka näyttäisi olevan maassa laittomasti, tulee selittää, että tällä on oikeus saada kiireellistä sairaanhoitoa tai kiireellisiä sosiaalipalveluja.

– Sen jälkeen vielä työntekijöiden tulee ohjata hänet vapaaehtoisen paluun ohjelmaan, joka on Maahanmuuttovirastossa.

Suosituksilla pyritään Arrheniuksen mukaan kokonaisvaltaiseen otteeseen, jossa kunnilla on tieto, mihin pitää olla yhteydessä, jos jotain kysymystä halutaan selvittää.