Politiikka
12.12.2021 20:56 ・ Päivitetty: 12.12.2021 20:56
STM:n Varhila MTV:lle: Hätäjarrun edellytykset ovat pääosin täyttyneet
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikön Kirsi Varhilan (kuvassa) mukaan hätäjarrun käyttöönottoa pohditaan ensi viikolla, mikäli sairaalakuormitus ja koronatartunnat eivät käänny laskuun, uutisoi MTV Uutiset.
Varhilan mukaan hätäjarrun käyttöönoton edellytykset ovat pääosin täyttyneet, sillä esimerkiksi perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat kriisiytymässä.
Tarkkoja kriteerejä hätäjarrumekanismin edellyttämälle ilmaantuvuudelle tai sairaanhoidon kuormitukselle ei kuitenkaan ole määritelty. Varhila ei osaa sanoa, kuinka paljon tartuntojen tai sairaalakuormituksen tulisi vähentyä nykyisestä, jotta kriteerit eivät täyttyisi.
Varhilan mukaan esimerkiksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) pohtii kuitenkin hätäjarrusta riippumatta rajoituksia, joilta ei voisi välttyä koronapassilla.
Pohjois-Suomen avin ylijohtaja Terttu Savolainen vahvistaa MTV:n mukaan, että alueen koronakoordinaatioryhmä pohtii tiistaina rajoituksia, joissa asiakastilat, kuten kuntosalit suljettaisiin kokonaan. Tuolloin rajoituksilta ei voisi välttyä koronapassilla.
Pohjola: Ainakin ensi viikko pitäisi seurata.
Koronapandemian valtakunnallisen hätäjarrun käyttöönoton aika ei ole ainakaan vielä, arvioi aiemmin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiajohtaja Pasi Pohjola.
- Ainakin ensi viikko pitäisi seurata, millainen vaikutus alueiden epidemiatilanteisiin on tiukennetuilla rajoituksilla, jotka ovat olleet käytössä Suomessa nyt reilun viikon, Pohjola kommentoi STT:lle sunnuntaina sähköpostitse.
Hätäjarruksi kutsutun mekanismin tarvetta on pohdittu, kun tartuntaluvut Suomessakin kasvavat ja ärhäkästi leviävä omikronmuunnos valtaa globaalisti alaa. Hätäjarrun käyttöönotto tarkoittaisi, että epidemiantorjunnassa siirryttäisiin takaisin valtakunnallisesti ohjattuihin laaja-alaisiin toimiin.
Kaukana ei kuitenkaan olla siitä, että kaikki hätäjarrun käyttöönoton kriteerit täyttyisivät.
- Muilta osin voidaan arvioida, että tämän hätäjarrun kriteerit täyttyvät, mutta (viikko sitten) käyttöön otettujen toimien vaikutukset pitää vielä arvioida. Niiden tavoitteena on ollut kääntää epidemiatilanne parempaan suuntaan.
Pohjolan mukaan pandemian hätäjarrun tarve on seurannassa Suomessa nyt jatkuvasti.
- Ja tietysti viikoittain STM:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilannekuvaraportissa käydään läpi epidemiatilanne, sekä valtakunnallisesti että alueittain. Näitä peilataan alueilla aloitettuihin rajoitustoimiin.
Pohjola kommentoi hätäjarrun mahdollista tarvetta aiemmin Ylelle.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi joulukuun alussa STM:n aloittavan hätäjarrun vaikutusarviointien tekemisen siltä varalta, että se jouduttaisiin ottamaan käyttöön tautitilanteen pahetessa.
Marin: Pyrimme varmistamaan, että emme joutuisi käymään keskustelua hätäjarrusta.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi hätäjarrun tarvetta Aamulehdelle lauantaina. Hänen mukaansa hallituksella ei ollut sellaista arviota, että Suomi olisi jarrun käyttöönottoa edellyttävässä tilanteessa.
- Kun ihmiset saavat kolmannet rokotteet, heidän suojansa paranee huomattavasti. Tätäkin kautta pyrimme varmistamaan, että emme joutuisi käymään keskustelua hätäjarrusta.
STM päivitti perjantaina koronaviruksen kansallisen testaus- ja jäljitysstrategiansa. Tuolloin kerrottiin, että lähipäivinä ratkaistaan, miten terveydenhuollon resurssit saadaan riittämään ja koronarokotukset jatkumaan samaan aikaan kun testausta lisätään.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.