x

Stora Enso sulkee tehtaan Heinolassa – 47 irtisanotaan

Kuva: Lehtikuva

Metsäyhtiö Stora Enso sulkee aaltopahvitehtaansa Heinolassa ja keskittää pakkaustuotannon Lahteen. Yhtiö vähentää yt-neuvotteluiden jälkeen 47 työntekijää.

Yhtiö arvioi ennen neuvotteluja vähennystarpeen olevan noin 60 työntekijää.

Samalla Stora Enso investoi Lahden-tehtaaseen noin 19 miljoonaa euroa koneiden ja muun infrastruktuurin muodossa. Projektin on määrä valmistua 2018 maaliskuuhun mennessä.

Päätös sulkea aaltopahvitehdas ei yhtiön mukaan vaikuta Heinolassa fluting-kartonkia valmistavan tehtaan tilanteeseen. Aaltopahvipakkausten tuotantoa Kristiinankaupungin tehtaalla jatketaan.

BMW:n ex-pomon outo avautuminen HS:ssä: ”Minun täytyy pystyä katsomaan miestä ylöspäin ja tietää kaapin paikka”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kuvassa BMW:n moottoripyörän mittaristoa.

Suurilla maailmanlaajuisilla autonvalmistajilla on tähän mennessä ollut vain yksi naistoimitusjohtaja. Hän on yhdysvaltalaisen General Motorsin Mary Barra, kertoo Helsingin Sanomat.

Lehti on haastatellut Mia Miettistä, joka on toiminut Suomen BMW:n toimitusjohtajana.

Maaliskuun puolivälissä Miettinen siirtyi  BMW:ltä rallialan yh­tiön Tommi Mäkinen Racing Oy:n varatoimitusjohtajaksi.

Miettinen vakuuttaa haastattelussa, että nainen voi edetä miesvaltaisella alalla siinä missä mieskin.

– Ei se ole sukupuolikysymys, vaan persoonakysymys. Mielestäni Suomi on ihan tasa-arvoinen maa siinä mittakaavassa kuin sen pitääkin olla, hän sanoo lehdelle.

Miettinen sanoo, ettei ole huomannut urallaan minkäänlaista väheksyntää sen takia, että hän on nainen hyvin miesvaltaisella autoalalla.

– Toisaalta minulla on aika rankka huumorintaju, eli en minä ehkä osaisi varmaan oikein tunnistaakaan sovinismia, kun olen koko ikäni miesten keskellä kasvanut.

HS muistuttaa, että autoala ei ole poikkeus naisjohtajien aliedustuksessa. Keskuskauppakamarin mukaan suomalaisten pörssiyritysten liiketoimintajohdossa oli 2016 naisia vain kymmenen prosenttia.

Mia Miettinen vastustaa kiintiöitä yritysten johtoon ja hallituksiin.

– Tämähän on sellainen puheenaihe, jossa poliitikon – tai yritysjohtajan – pitää olla hirveän varovainen. Sanoisin, että jokainen suomalainen nainen, joka haluaa päästä pitkälle, niin ei sille ole esteitä. Ei se ole sukupuolikysymys.

Miettisen mukaan kyse on myös valinnoista – hän itse on päättänyt, ettei hanki lapsia.

– Minun täytyy pystyä katsomaan miestä ylöspäin, henkisesti ja fyysisesti. Se on minulle tärkeää. Minun täytyy tietää kaapin paikka, hän sanoo yllättäen.

Keskustelua aiheesta

Päiväkoteihin ja kouluihin halutaan kotimaista ruokaa, vaikka hankintahinta nousisi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kuntien kotimaisilla elintarvikehankinnoilla vahva tuki: Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa kotimaista ruokaa kuntien keittiöihin

Suomalaisista 90 % haluaa, että kunnan, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen, elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa.

Seitsemän prosenttia ei suosisi kotimaista ja kantaansa ei osaa kertoa 3 % vastaajista, selviää Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n Taloustutkimuksella tammikuussa teettämästä kyselytutkimuksesta.

–  Tämä on vahva viesti kuntapäättäjille: suomalaiset haluavat, että kunnan keittiöissä tarjotaan kotimaista ruokaa. Kuntapäättäjät ja hankinnoista vastaavat virkamiehet eivät saa enää piiloutua EU:n tai hankintalain taakse. Keinot kotimaisten elintarvikkeiden lisäämiseen ovat olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo.

Kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy puhelinhaastatteluina 16.–17.1.2017 ja 23.–24.1.2017. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1005 henkilöä, jotka edustavat Suomen 15–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ± 3,2 prosenttiyksikköä.

Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin: ”Pitäisikö kunnan, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen, elintarvikehankinnoissa mielestänne suosia kotimaisia tuotteita, vaikka se nostaisi hankintahintaa?”.

Keskustelua aiheesta

Twitter kysyy ammattikäyttäjiltään: Olisitko valmis maksamaan 4,60 euroa kuussa

Kuva: Lehtikuva

Sosiaalisen median viestipalvelu Twitter vahvistaa harkitsevansa maksullisen palvelun luomista. Tarkoitus olisi antaa ammattimaisille käyttäjille paremmat työvälineet.

Yhtiö kehittää uutta versiota TweetDeck-sovelluksestaan, jota voi käyttää useampien tilien hallintaan. Joillekin palvelun käyttäjille on tällä viikolla lähetetty kysely asiasta.

Vastaajilta kysytään, olisivatko he valmiita maksamaan kehittyneemmästä palvelusta esimerkiksi 4,99 dollaria (noin 4,60 euroa) kuukaudessa.

Twitter ei ole kertaakaan olemassaolonsa aikana yltänyt voitolliseen tulokseen. Käyttäjien määrä on jämähtänyt 300 miljoonaan, selvästi pienemmäksi kuin Facebookilla tai Instagramilla. Palvelun myynnistä ulkopuoliselle ostajalle on spekuloitu ahkerasti.

Keskustelua aiheesta

Satavuotias Osuuskunta Tradeka parantaa juoksuaan – lahjoittaa 2,5 miljoonaa

Kuva: Kari Hulkko
Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro voi olla tyytyväinen viime vuoteen. Osuuskunnan hotelli- ja ravintolabisnes tahkoaa tulosta.

Keskiviikkona 22.3.2017 Tampereella kokoontunut Osuuskunta Tradekan edustajisto vahvisti Osuuskunta Tradeka -konsernin vuoden 2016 tilinpäätöksen. Vuonna 2016 konsernin tilikauden tulos oli 18,1 miljoonaa euroa, jossa parannusta edelliseen vuoteen oli 10,9 miljoonaa euroa.

Konsernin liikevaihto oli 489,4 miljoonaa euroa, mikä on 6,2 % edellisvuotta enemmän.

Tulos parani edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti Restel-konsernin tulosparannuksen ansiosta. Myös sijoitustoiminnassaan Tradeka ylsi hyvään 7,1 % tuottoon. Osuuskunta Tradekan rahoitusasema ja omavaraisuusaste olivat edelleen erittäin hyvällä tasolla.

– Kulunut vuosi antaa Osuuskunta Tradekalle hienot eväät viettää 100-vuotisjuhlavuottaan sekä suunnata katseet edessä oleviin vuosikymmeniin. Tradekan tulos jatkoi myönteistä kehitystään ja Osuuskunta eteni strategisissa hankkeissaan, toteaa Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro.

Yleishyödyllisiin lahjoituksiin 2,5 miljoonaa euroa

Edustajiston kokouksessa päätettiin myös Osuuskunta Tradekan lahjoituksista yleishyödylliseen toimintaan, johon edustajiston päätöksen mukaisesti käytetään tänä vuonna 2,5 miljoonaa euroa. Lahjoituksen saivat muun muassa Ensi- ja turvakotien liitto sekä Parasta Lapsille ry.

– Tavoitteenamme on helpottaa vaikeassa elämäntilanteessa olevien lapsiperheiden arkea sekä tuottaa lapsille iloa ja mukavia kokemuksia”, sanoo Osuuskunta Tradekan vastuullisuusjohtaja Satu Niemelä. Lahjoituksista 1,5 miljoonaa euroa jaettiin nyt. Lopuista lahjoituskohteista päätetään myöhemmin tänä vuonna.

Joitko viime vuonna viinaa? – 75 prosenttia rahoistasi kilahti valtion kirstuun

Alkon tilikauden voitto oli viime vuonna lähes 40 miljoonaa euroa, mikä oli aavistuksen edellisvuotta vähemmän. Liikevaihto nousi hieman melkein 1,2 miljardiin.

Alkon litramyynti oli 93,5 miljoonaa litraa ja laski edellisvuodesta puoli miljoonaa litraa. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna myynti oli lähes 16 miljoonaa litraa.

Alkon toimitusjohtajan Hille Korhosen mielestä liikevaihdon nousu ja litramyynnin lasku kertovat siitä, että Suomessa juodaan entistä laadukkaampia juomia.

Alko avasi nettikaupan yritysasiakkaiden käyttöön viime elokuussa ja kuluttaja-asiakkaille marraskuussa. Korhosen mukaan verkkokauppa on ylittänyt odotukset.

– Verkkokauppa oli joulukuussa suurin myymälämme, mikä kertoo siitä, että tälle palvelulle on selvästi ollut tarve. Kehitämme verkkokauppaa ja siinä olevia palveluita edelleen ja osallistamme asiakkaita sen kehittämiseen, Korhonen kertoo tiedotteessa.

Alkon hallitus esittää, että tilikauden voitosta maksetaan osinkoa 30 miljoonaa euroa. Osinko tilitetään Suomen valtiolle.

AVAINSANAT