Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2017 Puolustusvoimien Viestikoekeskusta koskevan artikkelin, jossa oli käytetty lehden saamia salassapidettäviksi leimattuja asiakirjoja.

Viranomaisilla on ollut käsitys mahdollisesta tietovuotajasta jo pitkään. Tapausta on tutkittu virkasalaisuuden rikkomisena. Jäljille päästiin muun muassa jutussa esitettyjen asiakirjojen ja tietojen perusteella. Jutussa esitettiin tietoja, joita vain harvoilla on ollut mahdollista käsitellä.

Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Janne Järvinen ei tiistaina ottanut mitään kantaa tutkintaan tai vahvistanut STT:n tietoja. Viime lokakuussa Järvinen kertoi, että poliisilla on juttukokonaisuudessa muutamia epäiltyjä, mutta ei tuolloinkaan ottanut kantaa siihen, kumpaan haaraan epäillyt liittyvät tai montako heitä on.

Juttu liittyi tiedustelulainsäädäntöön

Helsingin Sanomien artikkelin tarkoitus oli lehden päätoimittajan Kaius Niemen mukaan kertoa sotilastiedustelusta ja sen suhteesta tuolloin valmisteilla olleeseen tiedustelulainsäädäntöön. Viranomaisille lisää valtuuksia antavat sotilas- ja siviilitiedustelulait tulivat voimaan kesäkuun alussa tänä vuonna.

Heti artikkelin julkaisun jälkeen Pääesikunta teki tutkintapyynnön keskusrikospoliisille artikkelista. Jutussa on kahden toimittajan nimet, ja KRP tutkii uutisointia epäiltynä turvallisuussalaisuuden paljastamisena, joka on maanpetosrikos.

Puolustusvoimien nykyinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri luonnehti viime kuussa Lännen Medialle, että HS:n julkaisemat tiedot olivat vahingollisia Suomen turvallisuudelle. Haastattelussa hän totesi, että uutisointi muun muassa paljasti, mitä Puolustusvoimat pystyy seuraamaan ja millä taajuusalueilla.

Toimittajan mukaan viranomaiset yrittivät murtaa lähdesuojan

Viestikoekeskus-jutun julkaisun jälkeen poliisi teki kotietsinnän toisen toimittajan kotiin tämän soitettua hätäkeskukseen. Toimittaja soitti apua, koska oli vasaroinut tietokonettaan ja se oli alkanut savuta. Sekä Helsingin käräjäoikeus että Helsingin hovioikeus ovat katsoneet, että poliisin tutkinnanjohtajalla oli oikeus määrätä kotietsintä toimittajan kotiin ja takavarikoida tämän työvälineitä. Perusteena oli, että vasaroinnin myötä tutkinnanjohtajalla oli syytä olettaa, että toimittaja olisi tuhoamassa epäiltyyn rikosasiaan liittyviä todisteita.

Toimittajan mukaan tietokoneella ei ollut kyseiseen uutisointiin liittyvää materiaalia, vaan hän tuhosi tietokonettaan turvatakseen muihin projekteihinsa liittyvän lähdesuojan.

HS:n toimittaja vei kotietsinnän korkeimman oikeuden (KKO) arvioitavaksi. KKO järjestää asiassa käsittelyn 20. elokuuta. Helsingin Sanomien toimittajan asianajaja Kai Kotiranta on koko tutkinnan ajan arvostellut kovasanaisesti poliisin toimia ja tuonut esille huolen toimittajan lähdesuojan murtamisyrityksestä.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN