Politiikka
26.9.2018 07:48 ・ Päivitetty: 26.9.2018 07:48
STTK ärähtää “ulkopuolisille”: “Yleissitovuutta ei ole mitään syytä romuttaa tai purkaa”
– Sopimusjärjestelmään kohdistuva kritiikki työmarkkinajärjestöjen ulkopuolisilta tahoilta osoittaa valitettavan usein ymmärtämättömyyttä järjestelmää ja piittaamattomuutta työntekijöiden vähimmäisturvaa kohtaan, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi.
STTK on selvittänyt näkemyksiä siihen, että palkoista neuvoteltaisiin enemmän paikallisella tasolla vain työntekijän ja työnantajan välillä. 23 prosenttia vastaajista ei usko saavansa palkankorotusta tällöin lainkaan.
Kymmenen prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimuksia matalammat korotukset. Vain 19 prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimusten kanssa yhtä suuret palkankorotukset. 19 prosenttia ei osannut vastata.
– Ansiokehityksen, tuloerojen hillitsemisen ja palkkojen polkemisen kannalta työehtosopimuksilla ja yleissitovuudella on tärkeä merkitys työelämässä, yhteiskunnallisena arvona ja palkansaajien vähimmäisehtojen turvaajana, Murto muistuttaa.
Hän korostaa, että ne takaavat sopimusten piirissä oleville työntekijöille vähimmäisehdot riippumatta siitä, onko työntekijä – tai työnantaja – järjestäytynyt vai ei.
– Tämä tarkoittaa paitsi palkkoja, useimmiten esimerkiksi myös lakia parempia lomaoikeuksia, sairaus- sekä äitiys- ja isyysvapaan palkkoja sekä lomarahoja.
“Heikosti menestyviä yrityksiä ei ole syytä tekohengittää työehtoja heikentämällä.”
Lisää aiheesta
STTK painottaa, että yleissitovuus luo kaiken kaikkiaan vakautta työmarkkinoille ja ehkäisee vääristynyttä kilpailua yritysten välillä. Vähimmäisehdot lisäävät kansantalouden tuottavuutta karsimalla heikkoja yrityksiä ja estävät palkkojen ja muiden ehtojen alenemisen alle vähimmäistason.
– Heikosti menestyviä yrityksiä ei ole syytä tekohengittää työehtoja heikentämällä. Kasvun kannusteet yrityksissä pitää löytää esimerkiksi liiketoimintaa, markkinointia, investointeja ja tuotteita kehittämällä.
Paikallinen sopiminen on jo pitkään ollut luonteva osa sopimusjärjestelmää.
– Se ei silti automaattisesti tuo autuutta. Sopiminen vaatii osapuolten välistä luottamusta, osaamista, neuvottelutaitoja, ymmärrystä, tarvetta ja molemminpuolista hyötyä työntekijöille ja yritykselle. Harva työntekijä haluaa sopia alle vähimmäisehtojen, Murto summaa.
Hänen mukaansa vähimmäisehtoja paremmin voi kuitenkin aina sopia riippumatta siitä, onko työntekijä tai työnantaja järjestäytynyt.
“Sopimusjärjestelmää on syytä kehittää yhteiskunnan ja työelämän muutosten myötä.”
Työehtosopimuksissa on kyse nimenomaan työehtojen ja palkkojen vähimmäistasosta, jonka toimialakohtaiset sopijaosapuolet ovat yhdessä sopineet. Alimmat taulukkopalkat työehtosopimuksissa ovat noin 1 500–1 600 euroa kuukaudessa.
– Onko yhteiskuntamme arvojen mukaista käydä keskustelua siitä, että yrityksen kilpailukyvyn ja kasvun vauhdittamiseksi palkkoja voisi alentaa sopimus- ja yleissitovuusjärjestelmää purkamalla? Olisiko sen sijaan tarpeen kääntää katse yrityksiin ja edellyttää, että yritykset kantavat yritysvastuunsa ja riskin siitä, että ne pärjäävät globaalissa kilpailussa muutoin kuin vähimmäisehtoja heikentämällä, Murto pohtii.
Vahva ja vakaa yleissitovuus ja työehtosopimusjärjestelmä ovat hänen mukaansa suomalaisen sopimusyhteiskunnan rikkaus.
– Sopimusjärjestelmää on syytä kehittää yhteiskunnan ja työelämän muutosten myötä. Mitään syytä sitä ei ole romuttaa tai purkaa.
Ajatushautomo Libera on tehnyt EU-komissiolle kantelun Suomen työehtosopimusten yleissitovuudesta. Laajaan yleissitovuuteen perustuva työehtosopimusjärjestelmä aiheuttaa ajatushautomon mukaan Suomen kansantaloudelle poikkeuksellista haittaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.