2.11.2016 07:27 ・ Päivitetty: 2.11.2016 07:27
STTK vastaa EVAlle lakkovertailuista: “Kapeakatseista”
Työtaistelujen määrän sijasta on keskusteltava työtuomioistuimessa laittomiksi todettujen työtaisteluiden syistä.
– Jos syihin puututaan, selvää on, että myös laittomat työtaistelut vähenevät, STTK:n johtaja Katarina Murto uskoo.
Merkittävä osa laittomista työtaisteluista liittyy yhteistoimintamenettelyihin ja erityisesti työvoiman vähentämiseen.
– Kun työvoimaa aiotaan vähentää, henkilöstö reagoi ennen kaikkea tapaan, jolla työnantaja hoitaa prosessin. Esimerkiksi kun taloudellisesti kovaa tulosta tekevä yritys vähentää väkeä, henkilöstö voi kokea sen erittäin epäoikeudenmukaiseksi. Tämän takia voi tapahtua hyvin lyhytkestoisia ulosmarsseja tai muita mielenilmaisuja. Ne ovat henkilöstön reagointia huonoon johtamiseen ja aidon yhteistoiminnan laiminlyöntiin sekä haluttomuuteen etsiä irtisanomisten sijasta henkilöstön kanssa muita ratkaisuvaihtoehtoja, Murto toteaa.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tänään julkaiseman analyysin mukaan paikalliset ammattijärjestöt ovat laittomilla lakoilla tavoitelleet kannattavissa yrityksissä suurempia korotuksia, ja vuosina 2000–2015 Suomessa oli yli 1600 laitonta lakkoa, Ruotsissa 31. Analyysissä esitetään, että vuositasolla 80–100 prosenttia lakoista on ollut Suomessa laittomia.
STTK:n barometrin perusteella luottamuspula ja heikko tiedonsaanti ovat henkilöstön edustajien mukaan merkittävä ongelma työpaikoilla.
– Työnantajien väitteet laittomien työtaisteluiden vuoksi menetetyn työpanoksen ja aiheuttamien kustannusten vaikutuksista ovat täysin ylimitoitettuja. Esimerkiksi sairauspoissaoloihin verrattuna työtaisteluissa menetetään työpäiviä häviävän vähän (0,03 %). Merkittävä osa laittomista työtaisteluista voitaisiin välttää paremmalla yhteistoiminnalla, henkilöstöpolitiikalla ja johtamisella.
Lisää aiheesta
Murron mielestä on kapeakatseista vertailla Suomen ja Ruotsin laittomia työtaisteluja. Ruotsissa niin sanottu myötämääräämislaki antaa työntekijöille tulkintaetuoikeuden tietyissä erimielisissä asioissa. Ikääntyneillä on Ruotsissa Suomea parempi irtisanomissuoja ja ruotsalainen neuvottelukulttuuri on ylipäätään suomalaista avoimempaa.
– Suomessa työnantajien pitäisi ymmärtää, että sanktiot eivät poista syitä eivätkä edistä luottamusta, joka on esimerkiksi paikallisen sopimisen edistämisessä välttämätöntä. Meidän tulee löytää Ruotsin tapaan keinoja, joilla yhteistoimintaa, luottamusta ja parempaa neuvottelukulttuuria edistetään.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.