Stubbin mukaan sopimus ruokkii Venäjän sotakoneistoa. Hän sanoi kuitenkin kannattavansa Trumpin ilmoittamaa energiatulitaukoa.

- Mutta olemme samaa mieltä presidentti Trumpin ilmoittamasta energiatulitauosta. Olemme vahvasti sitä mieltä, että Venäjän ei tulisi iskeä Ukrainan energiainfrastruktuuriin. On selvää, että Ukraina ei siinä tilanteessa iskisi Venäjän öljynjalostamoihin, hän jatkoi.

Stubb kommentoi asiaa keskiviikkona yhteisessä tiedotustilaisuudessa Viron uuden presidentin Ülle Madisen kanssa, joka oli ensivierailulla Suomessa. Madise oli odotetusti Stubbin kanssa samoilla linjoilla dieselsopimuksesta.

- Kaikki mikä vahvistaa hyökkääjää ja heikentää Ukrainaa ei ole ainoastaan valitettavaa vaan todella huono asia, Madise tiivisti.

Stubb sanoi, että työn kohti tulitaukoa ja rauhansopimusta tulee jatkua. Suomi yrittää tehdä työtä sekä Ukrainan että Yhdysvaltojen kanssa.

Stubb kertoi puhuneensa viikonlopun aikana kuusi kertaa puhelimessa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa ja ainakin kolme kertaa Yhdysvaltain hallinnon edustajien kanssa sekä olleensa yhteydessä myös Naton pääsihteeriin Mark Rutteen ja useisiin muihin johtajiin.

STUBBIN virolaiskollegalla oli Venäjän rauhanhaluista, tai paremminkin haluttomuudesta, selvä käsitys.

- Venäjä neuvottelee vain, jos se tuntee, ettei voi voittaa taistelukentällä ja tajuaa, ettei aika ole sen puolella, Madise sanoi.

Stubb kommentoi myös tietoja, joiden mukaan Elon Muskin johtaman SpaceX:n satellittiverkon Starlinkin toimintaa olisi hidastettu Ukrainassa.

- Starlink on yksityinen yritys. Viestini on, että jos haluamme estää venäläisiä tappamasta siviilejä, kuten he tekevät nyt, täytyy Ukrainan voida iskeä ballististen ohjusten laukaisualustoihin.

Stubb sanoi, ettei hänellä itsellään ole tietoa, että Yhdysvallat olisi lopettanut tiedustelutiedon jakamista Ukrainan kanssa.

- Työstämme asiaa. Tilanne ei ole yksinkertainen, mutta uskon vakaasti transatlanttiseen kumppanuuteen.

Yhdysvaltain lähettämistä ristiriitaisista viesteistä huolimatta molemmat presidentin vakuuttivat edelleen uskovansa lujasti Naton peruskirjan artikla viiteen eli yhteisen puolustuksen velvoitteeseen.

STUBBIN mukaan ei pidä sekoittaa Venäjän muodostaman uhkan tasoa niihin eri skenaarioihin, joiden varalle lännessä varaudutaan. Hänen mukaansa pahimpaan pitää varautua, vaikka tällä hetkellä suoraa sotilaallista uhkaa ei Venäjän taholta ole.

Erilaista hybriditoimintaa ja Suomen testaamista on sen sijaan Stubbin mukaan varmasti luvassa. Venäjä on nostanut toimintansa riskitasoa, eikä esimerkiksi kaikkia mahdollisia sabotaaseja voida ennalta estää, hän lisäsi.

Viron oikeuskanslerina aiemmin toiminut Madise vannoi presidentin virkavalansa Tallinnassa maanantaina. Hänet valittiin presidentiksi Viron parlamentin, riigikogun, äänestyksessä syyskuussa.

Stubb toivotti kollegansa lämpimästi tervetulleeksi perustuslakiasiantuntijana, joka arvostaa oikeusvaltiota sekä kansainvälistä oikeutta ja instituutioita.

- Juuri sitä maailma tarvitsee tällä hetkellä, Stubb sanoi.

Madise puolestaan kiitteli Stubbia kokeneemmalta kollegalta saaduista neuvoista.

Presidentin kausi on Virossa viisivuotinen, ja presidentiksi valittu voidaan valita kerran uudelleen. Viron edellinen presidentti Alar Karis ei pyrkinyt toiselle kaudelle.

Presidentillä on Virossa vähemmän valtaa kuin Suomessa. Valtionpäämiehenä hänen tärkein tehtävänsä on edustaa Viroa kansainvälisissä suhteissa.

Nina Törnudd, Niilo Simojoki / STT

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 14.35 tiedotustilaisuuden annilla ja Madisen taustoilla.