Stubb tiukkana: Ministeriöille ei heru lisärahaa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Alexander Stubb pitää menolisäyksiä epärealistisina.

Ministeriöiden esittämät menolisäykset ovat epärealistia, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) arvioi. Ministeriöt ovat Stubbin mukaan ehdottaneet noin 300–400 miljoonan euron menolisäyksiä.

– Siihen meillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia, Stubb sanoi eduskunnassa.

Ministeriöiden väliset neuvottelut julkisen talouden suunnitelmasta ja valtiontalouden kehyspäätöksestä alkoivat keskiviikkona. Budjetin kehyksistä päätetään huhtikuun alussa.

– Valtiovarainministeri pitää huolen, että neljän miljardin sopeutukset toteutetaan ja kehyksissä pysytään, Stubb sanoi.

”Riskeistä ei ole kerrottu” – rata ei ole maantie – hallituksen vimma kilpailuttaa kaikki ihmetyttää

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero hämmästelee nykyisen hallituksen vimmaa antaa palveluja markkinoiden hoidettavaksi. Hänen mielestään esimerkiksi VR:n matkustajaliikenteen avaamisessa kilpailulle on monia riskejä, joista ei ole kerrottu.

– Miten aito kilpailu toteutetaan? Jos vain alueet tai yhteysvälit kilpailutetaan, siirrytään vain valtion monopolista eri yksityisten yhtiöiden monopoliin, Paatero korosti puhuessaan tänään Raideammattilaiset JHL ry:n valtuustossa Kotkassa.

Paatero muistutti, että rataväleillä ei käytännössä voi toimia yhtä aikaa monta eri yhtiötä kuten esimerkiksi maanteillä linja-autoliikenteessä.

Olisiko edessä VR:n kaluston sosialisointi?

– Monissa osin Suomea matkustajaliikenne on kannattamatonta, mutta sitä halutaan pitää yllä aluepoliittista ja ekologisista syistä. Mikäli liikenne avataan kilpailulle, loppuisi liikenne näiltä alueilta. Valtio joutuisi maksamaan sen toteuttamisesta yksityisille yhtiöille tai valtion yhtiön hoidettavaksi jäisi vain kannattamattomat yhteysvälit, hän varoitti.

Paateroa mietitytti myös, olisiko edessä VR:n kaluston sosialisointi, sillä Suomen rautateille ei ole sellaisenaan saatavilla sopivaa kalustoa.

– Jotenkinhan tämä luonnollinen lukko avoimien markkinoiden tieltä on purettava.

VR tulouttaa vuosittain osinkoja valtiolle vajaat 100 miljoonaa euroa.

– Ne ovat valtion kassaan puhdasta tuloa. Tulevaisuudessa olisi sama raha löydyttävä budjettiin jostakin muualta mikäli matkustajaliikenteestä ei tuloja VR:lle enää tule, Sirpa Paatero huomautti.

Milloin Sipilä lunastaa lupauksensa? – sisäilmaongelmat eivät häviä vatuloimalla

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Eduskunnassa parin vuoden ajan toiminut allergia- ja astmaverkosto on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen sisäilmaongelmista.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lupasi helmikuussa kyselytunnilla kutsuvansa kaikki puolueet pohtimaan, miten sisäilmaongelmat saataisiin ratkaistuksi vuoteen 2027 mennessä.

Verkosto kysyy lupauksen aikataulua, jotta ongelmia päästäisiin ratkomaan parlamentaarisesti.

Verkoston jäseninä on kansanedustajia eri puolueista. Sen tavoitteena on nostaa esiin astmaan ja allergioihin liittyviä asioita. Puheenjohtajana toimii Susanna Huovinen (sd.)

Kansanedustajat ovat huolissaan siitä, että sisäilmaongelmista keskusteltaessa ei ole riittävästi puhuttu ennaltaehkäisystä ja toimien yhdenmukaistamisesta.

Verkosto muistuttaa, että hyvä sisäilma on jokaisen perusoikeus. Silti huonosta sisäilmasta sairastuneita ja oireilevia on tuhansia. Päivittäin home- ja kosteusvaurioille altistuu jopa 600 000–800 000. Heistä noin 100 000–200 000 on lapsia ja nuoria.

– Suurin osa altistumisesta voitaisiin välttää, jos rakennukset huollettaisiin ajoissa ja korjaus- ja uudisrakentaminen hoidettaisiin asianmukaisesti.

Verkosto huomauttaa, että kyseessä on lisäksi mittava kansantaloudellinen ongelma, joka tuottaa terveysongelmia ja laskee elämänlaatua tuhansilla suomalaisilla. Sisäilmaongelmien arvioidaan maksavan yhteiskunnalle vuosittain 1,6 miljardia euroa erilaisina sairauskuluina ja tekemättömänä työnä.

Heidän riskinsä syrjäytyä työelämästä ja yhteiskunnasta on suuri.

Verkosto vaatiikin hallitusta käynnistämään sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaista tunnistamista koskevan hankkeen. Se lisäisi osaamista ja hyviä käytäntöjä sekä yhdenmukaisuutta koko maassa.

Allergia- ja astmaverkosto alleviivaa myös sitä, että tuhansien sisäilmasta sairastuneiden ihmisten elämänlaatu on heikentynyt jo nyt.

– Heidän riskinsä syrjäytyä työelämästä ja yhteiskunnasta on suuri.

Sairastuminen tuo usein välillisesti myös pitkäkestoisia taloudellisia ongelmia ja köyhyyttä.

– Tämän vuoksi olisikin pohdittava, millä tavoin varmistetaan huonolle sisäilmalle altistuneiden ja sairastuneiden sairausvakuutusetuudet ja mahdollisuus kuntoutukseen. Liian usein sairastuneiden asemaa luonnehtii sairauden ja terveyden epämääräinen välitila, josta aiheutuu monenlaisia ongelmia. Näiden ihmisten auttaminen yhdenmukaisesti ja tehokkaasti olisi koko yhteiskunnan etu, verkoston jäsenet korostavat.

Jopa 30% alhaisemmat palkat eivät käy – saaristoliikenteen lakko yhä lähempänä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Saariston maantielautoille ja yhteysaluksille ei ole vieläkään saatu työehtosopimusta, vaikka työkiistaan on haettu ratkaisua valtakunnansovittelijan Minna Helteen johdolla.

Neuvottelut jatkuvat tänään. Jos sovintoon ei päästä perjantaihin mennessä, Merimies-Unioni, Laivanpäällystöliitto ja Konepäällystöliitto aloittavat lakon perjantaina aamulla.

Työntekijäjärjestöt kuvailevat osapuolten näkemyksiä hyvin erilaisiksi maantielautoilla noudatettavista uusista palkkaus- ja työaikajärjestelyistä. Työnantaja tahtoo palkkataulukoita, joiden mukaan maantielauttojen uusien työntekijöiden ansiot olisivat 20–30 prosenttia alhaisemmat kuin nykyisten työntekijöiden.

Laivanpäällystöliitto, Konepäällystöliitto ja Merimies-Unioni ovat valmiita maltillisiin, asteittain toteutettaviin kustannussäästöihin ja yrittävät edistää sopimukseen pääsyä. Järjestöille ei kuitenkaan käy se, että työntekijöiden palkkoja leikataan kymmenillä prosenteilla.

Ammattiliitot ovat takavuosina hyväksyneet säästöjä yhteysalusten henkilöstömenoihin, koska silloin kilpailutilanne oli vaikea. Nyt työnantaja ajaa liittojen mukaan vastaavia säästöjä maantielautoille, vaikka varustamon toiminta on ollut jo usean vuoden kannattavaa.

Työnantajan sekava edustautuminen on hankaloittanut neuvotteluja.

Näkemysero on myös yhteysaluksilla tehtävän ylityön laskentaperusteista. Työntekijöiden edustajat lähtevät siitä, että ylityöt laskettaisiin samalla tavoin kuin alalla yleensä. Työnantaja puolestaan haluaa, että ylityön hinta yhteysaluksilla olisi huomattavasti alhaisempi kuin maantielautoilla ja kilpailijoilla.

Järjestöjä ihmetyttävät Suomen Lauttaliikenne -konsernin (Finnferries) tylyt palkanalennusvaatimukset, sillä ”valtionyhtiön tulos on voitollinen ja se on maksanut johdolle isoja bonuspalkkioita”.

Työntekijäjärjestöt kummeksuvat myös Palvelualojen työnantajat Paltan toimintaa. Palta teki aloitteen neuvotteluista, koska se halusi yhden toimialakohtaisen työehtosopimuksen. Nykyisin saariston yhteysaluksille sekä maantielautoille on kummallekin oma, erillinen työehtosopimus.

– Sittemmin Palta on vetäytynyt neuvotteluista. Työnantajaa edustaa nyt pelkästään Suomen Lauttaliikenne -konserni. Työnantajan sekava edustautuminen on hankaloittanut neuvotteluja, työntekijäliitot arvioivat.

Jos osapuolet eivät pääse neuvottelutulokseen ennen perjantaita 28. huhtikuuta, Suomen Lauttaliikenne Oy:n maantielautoilla sekä sen tytäryhtiön Saaristovarustamo Oy:n yhteysaluksilla alkaa työtaistelu perjantaina aamulla klo 6. Lakkoon menisi noin 170 työntekijää.

Lakko pysäyttäisi maantielautat ja yhteysalukset Turun saaristossa Paraisilta eteenpäin, Kotkan ulkosaaristossa sekä Hailuodossa. Vaijerilossit jäisivät lakon ulkopuolelle. Suomenlinnan lautat liikennöisivät normaaliin tapaan, samoin eräät yksityisten yritysten lautat. Mahdollisen työtaistelun aikana tapahtuvista hätä- ja pelastuskuljetuksista sovitaan erikseen.

Tämän päivän jännityshetket: Miten hallitus nostaa työllisyyttä, tuleeko lisää ministereitä?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Hallituksen ministerit jaksoivat vielä eilen hymyillä, kun puoliväliriihen neuvottelut alkoivat Kesärannassa.

Hallituksen kaksipäiväinen puoliväliriihi jatkuu tänään. Eilisen selkein päätös oli varovainen muutos apteekkien sääntelyyn. Vaikeammat työllisyystoimet hallitus jätti tiistaille ratkaistaviksi.

Hallitus yrittää kuroa umpeen kymmenen miljardin euron kestävyysvajeen. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallitus on päättänyt neljän miljardin säästöistä ja neljän miljardin uudistuksista, mutta työllisyystoimissa riittää vielä tekemistä.

Riihi jatkuu yhdeksältä aamulla, mitä ennen ministeriryhmät pitävät omia kokouksiaan aamulla, kerrotaan valtioneuvoston Twitter-tilillä.

Eilen maanantaina hallitus myös puski yllättäen ammatillista koulutusta koskevan laajan uudistuksen eteenpäin. Samalla se sopi ruotsin kielen valinnaisuutta koskevasta kokeilusta, jonka puolesta etenkin perussuomalaiset ovat rummuttaneet. Elokuussa 2018 alkavaksi kaavailtuun kokeiluun osallistuisi enintään 2 200 oppilasta, jotka saavat itse valita, opiskelevatko ruotsia vai jotain muuta kieltä.

Työllisyystoimien lisäksi hallitukselta odotetaan tänään ratkaisuja muihinkin eilen auki jääneisiin kysymyksiin. Sipilä esimerkiksi sanoi eilen, että jos ministereitä tällä hallituskaudella lisätään, se tapahtuu tänään tiistaina.

Turvallisuuteen ja erityisesti suojelupoliisille odotetaan lisärahaa lähialueilla tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen. Lisää rahaa on odotettavissa myös innovaatioihin ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan.

Rahoitusta haetaan yritystukien karsimisesta.

Skinnari: Keskusteluyhteys Yhdysvaltoihin on tärkeä Suomelle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Ville Skinnari matkustaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari matkustaa tällä viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa New Yorkiin, Washingtoniin ja Ottawaan. Matkan aiheina ovat erityisesti kansainvälisen oikeuden kehitys sekä perustuslaki- ja ihmisoikeuskysymykset.

– Yhdysvaltain politiikassa on tapahtunut paljon ja nopeasti viimeisten kuukausien aikana. Washingtonissa esille nousee Lähi-idän ja Pohjois-Korean tilanteen lisäksi Suomelle ja EU:lle tärkeä Venäjä-suhde. Suomelle on pienenä maana tärkeää muodostaa ja rakentaa keskusteluyhteyttä Yhdysvaltojen senaatin ja kongressin jäseniin sekä virkamieshallintoon. Se on oikeastaan ainoa mahdollisuus ymmärtää, mitä uuden presidentin taustalla todella tapahtuu, Skinnari sanoo.

Suomelle ajankohtaisista asioista perustuslakivaliokunta on keskeisessä roolissa muun muassa tiedustelulain mahdollisessa muutoksessa.

– Tietojärjestelmien ja tietosuojan merkitys on kasvanut koko maailmassa. Siksi tiedonkulun ja eri toimijoiden rajapintojen ymmärtäminen on tärkeää. Kuka todellisuudessa omistaa tiedon ja tietoturvayhtiöt? Miten estetään sen asiaton vuotaminen ulkopuolisille? Myös Suomessa tulisi ymmärtää tiedustelutiedon ja tietoturvaohjelmistojen omistamisen merkitys.

Miten Trumpin USA tulkitsee perustuslakia?

Skinnarin mukaan perustuslakivaliokunnan kannalta on kiinnostavaa kuulla, miten Trumpin valinnan jälkeen Yhdysvaltojen perustuslakia koskevia tapauksia on tulkittu korkeimmassa oikeudessa.

– Suomi tunnetaan maailmalla aktiivisena toimijana tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäjänä. USA:n korkeimman oikeuden tulkinnat viime aikoina kiinnostavat ja koskettavat välillisesti koko maailmaa ja myös Suomea, Skinnari arvioi.

Kanadassa eduskunnan perustuslakivaliokunta tapaa parlamentin ylähuoneen laki- ja perustuslakivaliokunnan jäseniä ja tutustuu korkeimman oikeuden lisäksi kielikysymyksiin sekä alkuperäiskansojen ihmisoikeuskysymyksiin.