Stubb Ylelle: Katupartioiden kieltäminen hallituksen keskusteluihin

Kuva: Lehtikuva

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sanoo Ylelle, että rasistiset katupartiot on tuomittava ja kiellettävä.

– Meillä on viranomaiset, jotka pitävät huolen siitä, että vihapuhetta ei kerta kaikkiaan tässä maassa hyväksytä. Tässä asiasta vastaava sisäministeri Petteri Orpo (kok.) on ollut yksisellitteisen selkeä, Stubb sanoo.

Stubbin mukaan hallitus voi kieltää katupartiot. Stubb sanoo hallituksen kokoontuvan pohtimaan asiaan liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Koska Suomessa ilmaisu- ja kokoontumisvapaus kuuluvat perusoikeuksiin, voi asiassa tulla vastaan lainsäädännöllisiä pulmia.

Stubbin mukaan hallitus keskustelee asiasta ja tarkastelee, ”missä oikeudellinen rajapinta on”.

Björn Wahlroos iskee jälleen: ”Uusi perustuslaki on osoittautunut monella tavalla epäonnistuneeksi”

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Talousvaikuttaja Björn Wahlroosin mielestä perustuslakivaliokunnan työskentelytapaa tulisi kehittää muodollisemmaksi ja enemmän oikeudenkäyntiä muistuttavaksi. Wahlroosin mielestä valiokunnalle pitäisi ainakin merkittävimmissä asioissa esittää kaksi kilpailevaa kantaa, joiden tueksi esitetyt argumentit olisivat julkisia.

Hän esittää tuoreessa Hiljainen vallankumous -pamfletissaan myös, että perustuslakivaliokunnan omaa valmistelua tulisi vahvistaa siten, että se olisi vähemmän riippuvainen ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on viime vuosina ollut näkyvästi esillä muun muassa sote-uudistuksen yhteydessä, kun uudistuksen eteneminen on tyssännyt useampaan otteeseen perustuslakikysymyksiin.

Wahlroos sanoo pamfletissa, että uusi perustuslaki on merkittävästi heikentänyt presidentin ja maan hallituksen asemaa suhteessa lakia säätävään ja tuomitsevaan valtaan. Hän arvioi, että muuttunut vallanjako näyttää muodostuneen uuden perustuslain tärkeimmäksi seuraukseksi.

Wahlroos on aiemminkin rusikoinut kovin sanoin nykyperustuslakia.

– On sääli, että Euroopan nuorimpiin kuuluva valtio Suomi vuonna 1999 katkaisi perustuslaillisen perinteensä päättämällä kumota hyvin toimivan 80-vuotiaan hallitusmuotonsa. Erityisen ikäväksi tämän päätöksen tekee se, että korvaava konstituutio, uusi perustuslakimme, on osoittautunut monella tavalla epäonnistuneeksi, Wahlroos kirjoittaa pamfletissa.

Presidentin valtaoikeuksien vahvistamista olisi syytä vakavasti harkita.

Wahlroos esittää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan Hiljainen vallankumous -pamfletissa kymmenen perustuslain kehitysehdotusta, jotka liittyvät peruslakivaliokunnan kokoonpanoon, työskentelytapaan ja valmisteluorganisaatioon.

Wahlroos ehdottaa myös perustuslain tuomioistuinperusteista jälkivalvontaa. Lakien, muiden määräysten ja viranomaispäätösten perustuslaillisuuden arviointi pitäisi antaa erilliselle perustuslakituomioistuimelle tai korkeimmalle oikeudelle. Jos oikeus ottaisi asian käsiteltäväkseen, sillä olisi mahdollisuus todeta laki tai määräys jälkikäteen perustuslain vastaiseksi ja siten mitättömäksi.

Pamfletissa Wahlroos tarjoilee ehdotuksia isolla pensselillä, sillä hän esittää myös eduskuntavaalijärjestelmän muuttamista siten, että se suosisi vaalit voittaneita suurempia puolueita.

Wahlroosin mielestä myös presidentin valtaoikeuksien vahvistamista olisi syytä vakavasti harkita.

– Kyseeseen tulee ensisijaisesti presidentin johtavan aseman palauttaminen ulkopolitiikassa, Wahlroos kirjoittaa.

STT–OLLI KUIVANIEMI

Suomi jäi vieläkin mitalisijoista ulos – se vaatisi takuueläkkeen nostamista noin 1 000 euroon

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut kansainvälisessä vertailussa viidenneksi. Suomi kiilasi kuudenneksi sijoittuneen Ruotsin eteen, mutta jäi Norjan taakse. Tanskan eläkejärjestelmä oli maailman paras jo kuudetta kertaa peräkkäin.

Suomella ei näytä olevan mahdollisuuksia kärkisijoille ainakaan lähivuosina, mutta Melbourne Mercer Global Pension Index -nimisessä vertailussa Suomen asema on muutoin vakaa.

– Suomi on hiukan mitalisijojen ulkopuolella. Ei ole syytä olettaa, etteikö vertailussa pärjättäisi suunnilleen samoilla asemilla lähivuosina, kuvailee johtaja Mikko Kautto (kuvassa) Eläketurvakeskuksesta.

Suomen menestystä vertailussa heikentävät esimerkiksi lisääntynyt julkinen velka sekä suomalaisten alhainen säästämisinto. Kansainvälisessä vertailussa ehdotetaan muun muassa, että Suomi nostaisi pienituloisten eläkeläisten minimieläketurvaa, parantaisi ikääntyvien työllisyysastetta sekä lisäisi eläkevarojen rahastointia.

Esimerkiksi ykkössijalle päässyttä Tanskaa ja kakkoseksi tullutta Hollantia suosii vertailussa niiden eläkejärjestelmiin sisältyvä periaate, että ihmiset säästävät omaa eläkettään varten jo etukäteen työuransa aikana.

Suomen eläkejärjestelmä puolestaan perustuu siihen, että töissä käyvät maksavat suurilta osin eläkkeellä olevien eläkkeet. Etukäteen säästettyjen eläkevarojen osuus on vertailun kärkimaita pienempi.

– (Tässä kansainvälisessä) vertailussa nähdään myönteisenä, että ihmiset säästäisivät mahdollisimman paljon (itse) tulevan vanhuutensa varalle. Yksi lähtökohta on se, että säästämisen pitäisi olla tuottohakuista etukäteissäästämistä, Kautto sanoo.

Voimakas korotus olisi hankala ja kallis.

Kauton mukaan on vaikea kuvitella, että työssä olevat velvoitettaisiin Suomessa maksamaan nykyistä enemmän tulevia omia eläkkeitään, koska heidän maksettavinaan ovat pitkälti nykyisten eläkeläisten eläkkeet.

Suomessa eläkkeen suuruutta määrittelevät paljon työuran kesto ja työtulot. Yli 3 000 euron keskipalkkoihin verrattuna pienituloisten eläkeläisten takuueläke on suhteellisen matala, noin 760 euroa.

Eläkejärjestelmien kärkimaiden eli Tanskan ja Hollannin saavuttaminen vertailussa vaatisi Suomelta takuueläkkeen nostamista noin 1 000 euron tasolle, arvioidaan Eläketurvakeskuksesta. Tällainen voimakas korotus olisi kuitenkin hankalaa ja kallista, johtaja Kautto arvioi.

Suuret takuueläkkeiden korotukset vaatisivat voimakkaita menolisäyksiä tai merkittäviä uudistuksia eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmiin.

– Työeläkkeen tuoman eläketurvan merkitys muuttuisi, jos kaikille maksettaisiin korkea eläke verovaroista. Siirtyisimme ikään kuin eläkkeensaajan kansalaispalkka -tyyppiseen ajatteluun, Kautto kuvailee.

STT–MATIAS ÅBERG

Jokelan koulusurma herätti – nuorten mielen ongelmiin tartuttu, mutta laatu ja tarjonta heittelee

Kuva: Lehtikuva / Trond H. Trosdahl

Nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus ja sinne pääsy on helpottunut kymmenessä vuodessa, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Palveluiden laatu ja tarjonta kuitenkin vaihtelevat kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin. Toisaalta erikoissairaanhoitoon, eli esimerkiksi psykiatrin pakeille pääsyn ei koeta helpottuneen.

– Vaikka ongelmaan on pyritty tarttumaan, en usko, että tilanne on tästä näkökulmasta nuorten mielenterveyspalveluissa kymmenessä vuodessa kovin paljon parantunut, yli 40 vuotta nuorten mielenterveyspalveluiden parissa toiminut kriisipsykologi ja Helsingin yliopiston dosentti Salli Saari sanoo.

Tuusulan Jokelassa kymmenen vuotta sitten tapahtuneiden koulusurmien jälkeen asetettiin tutkintalautakunta, joka antoi 13 suositusta vastaavien tapauksien estämiseksi. Tutkintaryhmässä mukana olleen onnettomuustutkintakeskuksen johtavan tutkijan Kai Valosen mukaan yksi parannuskohde nousi kuitenkin ylitse muiden – nuorten mielenterveyspalvelut.

– Olin tiiviisti mukana lautakunnan työssä ja jos minulta kysytään, niin nostaisin nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisen tärkeimmäksi. Myös Kauhajoen tapaus tukee tätä.

Valonen oli mukana myös vastaavassa lautakunnassa Kauhajoen koulusurmien jälkeen.

Molempia koulusurmaajia oli kiusattu ja molemmilla oli lautakuntien mukaan mielenterveysongelmia, joiden takia he saivat lääkitystä. Esimerkiksi Jokelan koulusurmaajan vanhemmat olivat pyytäneet tälle lähetettä nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Jo aiemmin tälle oli määrätty masennuslääkkeitä, mutta hänelle ei laadittu hoitosuunnitelmaa. Kauhajoenkaan koulusurmaaja ei päässyt koskaan psykiatrin vastaanotolle.

– Molemmista on voitu vetää se johtopäätös, että jos alle parikymppinen mies on itsekin sitä mieltä että tarvitsee mielenterveyshoitoa, sinne pitää päästä, Valonen toteaa.

Ihmiset sairastuvat syvemmin jonottaessaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön luvuista selviää, että nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ovat lisääntyneet voimakkaasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös nuorisopsykiatriset sairaalahoitojaksot ovat lisääntyneet.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka kertoo, että nykyään akuuttia hoitoa saa todennäköisemmin kuin ennen. Vielä kymmenen vuotta sitten hoitoon saattoi olla puolen vuodenkin jono.

– Ihmiset sairastuivat syvemmin jonottaessaan. Nyt joillakin alueilla on satsattu akuuttiin avohoitoon, mikä itse asiassa säästää rahaakin, kun hoito ennaltaehkäisee tilanteen pahenemista, hän sanoo.

Myös lääkintöneuvos Helena Vorma sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että hoitoa on määrällisesti enemmän tarjolla ja hoitoon pääsy on parantunut. Isoin ongelma Vorman mukaan on se, että varhaisen vaiheen hoidossa ei ole usein riittävästi henkilöstöä.

– Kun henkilöstöä ei ole tarpeeksi, se lisää paineita lähettää lievissäkin tilanteessa potilas erikoissairaanhoitoon, joka tukkeutuu. Tällöin erikoissairaanhoitoa todella tarvitsevien on vaikeampi päästä hoitoon, Vorma kertoo.

Tilanne vaihtelee Vorman mukaan kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin. Hän muistuttaa, että väkivallantekojen syynä ei voida pelkästään pitää mielenterveysongelmia. Taustalla on usein päihdeongelmia, väkivallan kohteeksi joutumista ja muita vaikeuksia. Nuorilla korostuvat sosiaaliset vaikeudet ja syrjityksi tai leimatuksi tuleminen ja yksin jääminen. Taustatekijät ovat samoja, oli mielenterveysongelmaa tai ei.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

Touko Aalto: ”Minun on aika katsoa peiliin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kommentoi puolueensa laskevaa kannatusta huomauttamalla, että vihreiden kannatus on yhä huippulukemissa.

Aalto kertoo Facebookissa tavanneensa aamujunassa iäkkään pariskunnan.

”Tahdon välittää heidän viisaat sanansa teille. Ne toimivat myös vastauksena kaikille, jotka odottavat kommentteja Helsingin Sanomien tuoreisiin kannatuslukemiin.”

”Kun kysyin, mikä heidän mielestään olisi se isoin kasvun ja kehityksen paikka yhteiskunnassamme, vastaus tuli suoraan: Vaikeat päätökset sysätään liikaa aina jonkun muun hoidettavaksi ja vastuu jätetään sille jollekin muulle.”

”Tämä heijastuu myös suomalaiseen keskustelukulttuuriin. On vaikeaa esittää visiota ja kantaa vastuuta. Paljon helpompaa on hyökätä joitakin vastaan ja yrittää nostaa itsensä ylemmäs painamalla muita alas. Suomen tunnetuin päättäjä ja syntipukki on aina se joku muu. Jonkun muun pitäisi tehdä sitä ja tätä ja aina ikävät asiat ovat jonkun muun vika. Tämä joku muu on myös hyvin tuttu monien meistä arjessa.”

Aalto kirjoittaakin, että monella meistä on aika katsoa peiliin, myös hänellä, ja kysyä itseltään, mitä juuri minä voin tehdä ja mitä minun pitää tehdä.

”Sen sijaan, että kaikki juoksevat kulloisenkin kohun tai keskusteluavauksen perässä, olennaista on miettiä yhteiskuntaa kokonaisuutena ja pitää mielessä pidempi aikaväli. Jos oma pelistrategia on vain hyökätä toisia vastaan sen sijaan, että rakentaa omaa pitkän aikavälin kestävää kokonaisratkaisua, yhteiskunnallinen keskustelu on tempoilevaa teatteria. Se syö uskoa päättäjien kykyyn tehdä päätöksiä ja toteuttaa ne.”

Julian Assange haukkuu ”manipulatiiviset feministimiehet” lyttyyn: ”Petomaisia limanuljaskoita”

Kuva: afp/steffi loos

Ecuadorin suurlähetystössä Lontoossa piileskelevä vuotosivusto Wikileaksin perustaja Julian Assange hämmentää kirjoituksellaan pikaviestipalvelu Twitterissä.

Assange vetäytyi viisi vuotta Ecuadorin suurlähetystöön Lontoossa välttääkseen luovutuksen Ruotsiin, jossa häntä epäillään seksuaalirikoksista. Vaikka Ruotsin viranomaiset luopuivat tutkinnasta viime keväänä, Assange ei ole uskaltanut lähteä suurlähetystöstä.

Assange pelkää luovutusta Yhdysvaltoihin, missä häntä vastaan saatettaisiin nostaa raskaat syytteet tietovuotojen julkaisemisesta WikiLeaksin kautta.

Assange kirjoittaa naisille suunnatun viestinsä aluksi päästävänsä heidät miehisen salaisuuden sisään.

”Miehet tietävät, että jatkuvasti itsensä miesfeministeiksi julistavat ovat usein petomaisia limanuljaskoita. Muut miehet eivät inhoa heitä valtavasti yleensä siksi, että he ovat pettäneet sukupuolensa vaan heidän manipulatiivisten piirteidensä vuoksi.”

Mielipiteitä jakavan Assangen twiittiä on ajettu eteenpäin yli 14 000 kertaa ja sitä on kommentoitu lähes 5000 vastauksen verran.

46-vuotias Assange on syntyjään australialainen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta