Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Sture Fjäder jyrähtää: Kyllä näiden lukujen pitäisi saada päättäjät heräämään

iStock
- Jollei nuorison koulutusta saada kuntoon, kilpailukykymme romahtaa, varoittaa Akava.

Akavan mielestä jokaisella suomalaisella tulee tulevaisuudessa olla vähintään toisen asteen tutkinto. Tämä on yksi Akavan tärkeimpiä kunta- ja maakuntavaalitavoitteista. Sivistys nousee Akavan tavoitteissa kuntien tärkeimmäksi tehtäväksi.

– Tulevaisuuden kunnan perustehtävä on koulutus ja sivistys laajasti tarkasteltuna. Jos kaikilla suomalaisilla olisi vähintään toisen asteen tutkinto, pääsemme syrjäytymisen ehkäisyssä pitkälle. Koulutus on avain työllisyyden ja tuottavuuden kasvuun sekä sivistyksen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen, linjaa puheenjohtaja Sture Fjäder.

Tilastokeskuksen viime viikolla julkaiseman koulutustilaston mukaan 20–29-vuotiaista nuorista aikuisista jopa 17 prosentilta puuttui perusasteen jälkeinen tutkinto vuonna 2015. Pelkkä peruskoulun päästötodistus oli miehistä 19:llä ja naisista 15 prosentilla. Myös OECD on huolestunut 20–29-vuotiaiden suomalaisnuorten koulutuksesta ja työllisyysasteesta.

– Nämä ovat enemmän kuin hälyttäviä lukuja. Suomen ongelma ei ole vain työttömyys, vaan myös nuorten koulutustasossa ja syrjäytymisen vastaisessa työssä on parannettavaa. Jos ongelman inhimillinen puoli ei saa päättäjiä heräämään, yleensä talousmittarit saavat. Näillä Tilastokeskuksen ja OECD:n mittareilla kilpailukykymme romahtaa, jos nuorten koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn ei tehdä pikaista korjausliikettä, Fjäder toteaa.

Akavan TNS Gallupilla teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan 63 prosenttia akavalaisista lisäisi koulutuksen osuutta kuntien kokonaismenoista. Kaikista vastaajista samaa mieltä oli 58 prosenttia.
Akavan tavoitteena on myös lisätä varhaiskasvatuksessa olevien lasten suhteellista määrää.

– Tämä on tärkeää lasten varhaiskasvatuksen toteutumisen ja naisten työllisyysasteen kannalta. Varhaiskasvatuspalvelut on nostettava kuntavaalikeskusteluun, koska tässä asiassa kunnat eivät voi ajatella lyhytnäköisesti suoria kustannuksia. Kyse on todella merkittävästä yhteiskunnallisesta kysymyksestä, muistuttaa kehityspäällikkö Kristiina Kokko.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE