Politiikka
17.9.2021 13:30 ・ Päivitetty: 17.9.2021 13:45
Sture Fjäder pettyi: ”Akava piti eläkejärjestelmien yhdistämistä tärkeänä ja kannatti hankkeen etenemistä”
Kunnallisen ja yksityisen eläkejärjestelmän yhdistämistä selvittäneen kolmikantaisen työryhmän työssä ei ole löydetty yhteistä näkemystä siitä, miten eläkejärjestelmien yhdistäminen voisi tapahtua kustannusneutraalisti. Akava on pettynyt, ettei yksimielisyyttä löydetty.
Eläkejärjestelmien yhdistämistä on valmisteltu usean vuoden ajan työryhmässä, jonka sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtiovarainministeriö asettivat elokuussa 2019.
Akava kertaa tiedotteessa, että eläkejärjestelmien yhdistäminen olisi siirtänyt kunta-alan henkilöstön työeläkevakuuttamisen yksityiseen eläkejärjestelmään ja kilpailun piiriin olisi tullut uusi työeläkevakuutusyhtiö. Julkinen eläkelaitos olisi jatkanut muun julkisen sektorin eläketurvan ja tiettyjen erityistilanteiden hoitamista.
– Akava piti eläkejärjestelmien yhdistämistä tärkeänä ja kannatti hankkeen etenemistä. On valitettavaa, ettei löytynyt yhteistä näkemystä kustannusneutraalista tavasta järjestelmien yhdistämiselle. Akava oli valmis jatkamaan valmistelua työryhmässä esillä olleen esityksen pohjalta, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo tiedotteessa.
Eläkejärjestelmien yhdistäminen olisi Akavan mukaan mahdollistanut laajemman rahoituspohjan ansiosta paremman mahdollisuuden sopeutua tulevaisuuden haasteisiin molemmissa järjestelmissä ja poistanut maksutulomuutokseen kohdistuvia riskejä, joita aiheutuu työntekijöiden siirtymisestä sektoreiden välillä. Se olisi myös helpottanut kunnallisten palveluiden rakennejärjestelyjä ja vähentänyt liikkuvuuden esteitä. Työn hinta olisi yhdistämisen kautta yhtenäistynyt pitkällä aikavälillä, Akava listaa.
– Akava kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä hyvästä ja perusteellisesta valmistelutyöstä. Lisäksi on hyvä muistuttaa, että molempien eläkejärjestelmien rahoitus on yhä turvattu, Fjäder sanoo.
Ministeriö kertoo perjantaina julkaistussa tiedotteessa, että työryhmällä on ollut myös useita alatyöryhmiä, jotka ovat selvittäneet yhdistämiseen liittyvää juridiikkaa, rahoituskysymyksiä ja rahoituksen teknisiä kysymyksiä sekä etuuksiin, julkiseen talouteen ja kilpailuun liittyviin kysymyksiä.
Lisää aiheesta
Ministeriön mukaan valmistelussa tärkeitä päämääriä ovat olleet kustannusneutraalius ja riskienhallinta sekä kokonaisriskien minimoiminen ja kokonaiskustannusten hallinta.
”Vaikeimmaksi asiaksi on osoittautunut yhdistämisen kustannusneutraaliuden toteuttaminen. Jottei yksityisen sektorin eläkemaksu yhdistämisen myötä nousisi, tulisi kunnallisesta eläkejärjestelmästä eläkevastuiden lisäksi siirtää noin 15 miljardin euron erä yksityisen sektorin eläkejärjestelmään. Syynä on pääosin kuntasektorilla työskentelevien keskimääräistä pidempi elinikä. Tämän neutralointimaksun maksamisen suorittamistavasta on tehty työn aikana monenlaisia malleja, mutta sellaista ratkaisua ei ole löydetty, jonka kaikki mukana olleet tahot olisivat hyväksyneet”, ministeriö kertoo tiedotteessa.
Työryhmässä ovat olleet edustettuina Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat KT, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Akava sekä asiantuntijajäseninä Eläketurvakeskus, Työeläkevakuuttajat TELA ry, Keva, yksityisten alojen työeläkeyhtiöt ja Suomen Kuntaliitto.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.