Lukijaristeily2017

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ”voimassa” ensi vuonnakin

Tampereella lapset saavat nauttia ja oppia letkeistä leikeistä silloinkin, kun iskä tai äiskä ei jaksa.

Tampereen kaupunginvaltuusto kertaili maanantaisessa budjettikokouksessaan, 14. marraskuuta, vuosi sitten käymäänsä keskustelua subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta.

Isänpäivääkin viettäneet valtuutetut heräsivät karuun arkeen sunnuntaina iltapäivällä. Vastoin odotuksia oli jälleen varauduttava kädenvääntöön.

Asiasta myös äänestettiin. Esityksen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta tekivät perussuomalaiset. Kannattavia puheenvuoroja tuli – sieltä sun täältä.

Uusi varhaiskasvatuslaki antaa kunnille mahdollisuuden rajata päivähoidon 20 tuntiin viikossa, jos toinen vanhemmista on kotona. Se osuu pitkälti työttömyyden ja sen seurauksien kanssa taisteleviin koteihin.

Tampereella subjektiivinen päivähoito-oikeus on kuitenkin voimassa ensi vuonnakin – selkein äänin: 45-19. Kolme valtuutettua äänesti tyhjää.

Kunnallispolitiikka vaatii laaja pohjaa

Päivän mittaan käydyissä nelosten, valtaapitävien valtuustoryhmien neuvotteluissa lienee tehty sopimus. Sen mukaan subjektiivinen päivähoito-oikeus jatkuisi, vaikka jotkut mainittujen ryhmien jäsenistä äänestäisivätkin sitä vastaan. Valtakoaliitioon kuluvat Kokoomuksen ja RKP:n, sosialidemokraattien, Vihreiden ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät.

Mainitut ryhmät olivat kaiketi päättäneet osoittaa, ketkä Tamperetta johtavat. Se selvisi, kun äänestykset budjettiin liittyvistä lisäyksistä, muutoksista, toiveista ja muista vastaavista käynnistyivät.

Etenkin ratikkakokouksessa verta nenästään kaivaneet oppositioryhmät, perussuomalaiset etunenässä, saivat, mitä pyysivät. Menetetyt yöunet veivät myös kauniit unet.

Ilmeisesti valtaapitävät ryhmät olivat sopineet samalla tavalla myös kiinteistöverosta päätettäessä. Ryhmien puheenjohtajat pitivät huolen siitä, että molemmat asiat hyväksyttäisiin tai menisivät eteenpäin alkuperäisen budjettiesityksen mukaisesti äänestyksistä huolimatta.

Edellytykset nykyisten valtaryhmien yhteistyön jatkumiselle ovat kevään kunnallisvaalienkin jälkeen hyvät.

Viikonloppuna tapahtui

Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta vallitsi nelosten joukossa yksimielisyys aina viime viikonloppuun saakka. Silloin selvisi, että perussuomalaiset tulevat esittämään sen rajoittamista. Perussuomalaisten kelkkaan hyppäsi joitakin valtuuston valtaapitävien ryhmien jäseniä. Mutta kuten sanottu, opposition ja heidän äänensä eivät riittänyt oikeuden kaatamiseen.

Ennen kokouksen kulkua selittäneen yhteisymmärryksen  syntyä Johanna Loukaskorpi (sd.) totesi, että jos subjektiivinen päivähoito-oikeus kumotaan, koko budjettisopimuksella voi pyyhkiä pöytää.

Tiedot yrityksistä kaataa kyseinen oikeus yllätti kaupungin valtaa pitävistä ryhmistä kolme nejäsosaa: sosialidemokraatit, Vihreät ja Vasemmistoliiton. Mainittujen ryhmien edustajat käyttivät asian puolesta useita voimakkaita puheenvuoroja.

Vain positiivisia vaikutuksia

Jukka Gustafsson (sd.) viittasi Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) tutkimuksiin, joissa varhaiskasvatuksen vaikutuksia on tutkittu ja tutkitettu. Gustafsson totesi, että tutkimustulosten mukaan ne nuoret tai lapset, jotka ovat olleet varhaiskasvatuksen piirissä, pärjäävät myöhemmissä opinnoissaan paremmin kuin ne, jotka ovat jääneet ilman kyseisen kasvatuksen antia.

Anne Liimola (sd.) puolestaan ihmetteli, miksi jälleen on noussut halu sormeilla varhaiskasvatusta. Liimolakin viittasi tutkimustuloksiin. Niiden mukaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisella ei saada aikaan säästöjä. Oikeuden sormeilu Tampereella on sitäkin ihmeellisempää, kun varhaiskasvatus kaupungissa on pysynyt hyvin budjetissaan.

Aila Dûndar-Järvinen (sd.) toivoi, että lapsiperheet jätettäisiin rauhaan niin, ettei joka syksy tarvitsisi vääntää kättä samasta asiasta.

Kyse lasten oikeuksista

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki  tiivisti  kaikkien varhaiskasvatuksen puolesta puhuneiden tuntemukset.

– Tasavertainen sivistys ja koulutus kaikille lapsille on ollut vuosikymmenet suomalainen ylpeys. Lisäksi kaikille tasavertainen varhaiskasvatus on ollut osa suomalaisen sivistyksen ketjua. Se, että lapsi joutuu päiväkodissa eriarvoiseen asemaan vanhempien sosioekonomisen aseman vuoksi, muuttaa yhteiskuntaamme yhä enemmän eriarvoiseen luokkayhteiskuntaan tilanteessa, jossa eriarvoistumista tulisi ennemminkin ehkäistä.

Varhaiskasvatusta puolustaneet korostivat, että subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa on kyse ennaltaehkäisevästä työstä ja lasten oikeuksista.

Aiheeseen liittyen sosialidemokraattien esityksestä budjettiin tehtiin tekstilisäys, jonka mukaan kaupunki varautuu päivittämään ajatuksensa varhaiskasvatuksesta opetusministeriön vastaavan suunnitelman mukaiseksi.

Uusi suunnitelma otettaisiin käyttöön, kun uusi syksy on tulossa ja ensi kesän lämpö on muuttumassa jälleen kohti räntää – 1. elokuuta 2017.

Keskustelua aiheesta

Antti Rinne: Ilmastonmuutos saattaa lisätä pakolaisten määrää

Antti Rinne (oik) ja Lauri Lyly saivat vastata moniin kysymyksiin ennen ja jälkeen puheenvuorojensa.

Tampereella maanantaina 22. toukokuuta vierailleen SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan ilmastonmuutos saattaa karkottaa kotoaan kuivuudesta kärsivillä alueilla asuvia ihmisiä. Rinne alusti Tampereen työväentalolla pidetyssä tilaisuudessa Suomen tulevaisuudesta.

Samassa tilaisuudessa SDP:n pormestariehdokas Lauri Lyly arvioi Tampereen tulevaisuutta. Rinne ja Lyly puhuivat täydelle salille, johon oli saapunut reilusti yli sata kuulijaa.

Rinteen mukaan maailmassa on kaikkiaan 60 miljooaa pakolaista, joista pari miljoonaa Euroopassa. Euroopassa olevien pakolaisten määrä ei ole katastrofaalisen suuri, mutta silti pakolaiset ovat saaneet Euroopan sekaisin.

Suomeen pakolaisia ”ryöpsähti” vuonna 2015 noin 32 000.

– Meidän on nähtävä inhimillinen hätä ja annettava maahanmuuttajille mahdollisuus rakentaa suomalaista yhteiskuntaa, Rinne sanoi.

Rinteen mukaan ilmaston muutos lisää suurella todennäköisyydellä pakolaisten määrää.

– Niistäkin ihmisistä meidän on huolehdittava.

Rinne kertoi, että häneltä on kysytty, miksei Suomi huolehdi ensin omista vähäosaisistaan. Hänen mukaansa Suomella on mahdollisuus huolehtia molemmista ihmisryhmistä.

– Se vaatii vain poliittista tahtoa.

Sotilaat vievät Suomea Natoon

Suomen toinen haaste liittyy Rinteen mukaan Itämeren kiristyneeseen sotilaalliseen tilanteeseen.

– Meidän ei pidä tämän vuoksi hötkyillä, vaikka jotkut yrittävät tällä varjolla viedä Suomen Natoon. Sotilaallisilla harjoituksilla Suomea ikään kuin hivutetaan sotilasliiton jäseneksi. Tänä vuonna on noin kymmenen sotaharjoitusta. Tämä ei käy. Asiat vaativat selkeätä läpivalaisua.

Rinne arvioi myös USA:n presidentin Donald Trumpin politiikan vaikutuksia Suomeen.

– Jos USA käpertyy itseensä ja Trumpin toimin vapaakauppa hyytyy, se vaikuttaa Suomeen. Seurauksena on tiukat paikat muun muassa siten, että vapaakaupan hyytyessä emme pääse hyödyntämään globalisaatiota oikein. Vapaakaupan hiipuminen vaikeuttaa köyhien asemaa.

Myös Brexit jättää omat jälkensä. Englannin ero vaikuttaa esimerkiksi Euroopan ja Unioni asemaan. Sen vaikutukset ovat myös taloudellisia. Yhden taloudellisestikin suuren maan poisjäänti Unionista heijastuu muun muassa kustannusten jakoon Unionissa.

Velka kasvanut kaikesta huolimatta

Rinne sivusi myös maan hallituksen politiikkaa. Vaalien jälkeiset hallituksen toimet ovat yllättäneet. Hallitus on perustellut työttömiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja lapsiperheisiin kohdistaneita leikkauksiaan velan oton pienentämisellä.

– Lainaa on kuitenkin otettu runsaasti. Lisäksi leikkauksin vähävaraisilta otetut varat on jaettu rikkaille veron kevennyksinä. Puhutaan miljardiluokan summasta. Esimerkiksi apteekkarit ovat saaneet suuria verohelpotuksia, kun samanaikaisesti on leikattu ihmisten lääkekorvauksia. Näille toimille hallitus ei vaaleissa hakenut eikä saanut mandaattia, Rinne sanoi.

Myös sote-uudistus ja siihen liittyvä valinnanvapaus merkitsevät uusia rasitteita vähävaraisille. Ennen pitkää kustannukset kasvavat ja rahat niihin otetaan köyhiltä palvelumaksuja korottamalla.

– Kyseessä on suurin puhallus, mitä Suomessa on koskaan tehty.

Työttömyys on ykkösasia

SDP:n pormestariehdokas Lauri Lyly arvioi Tampereen tulevaisuutta esittelemällä pormestariohjelmansa suuria linjoja. Ohjelman ykkösasia on työttömyyden pienentäminen. Tampereella on 17 000 työtöntä ja työttömyysaste 15 prosenttia.

Kaupunki ei voi uusia työpaikkoja yksin taikoa, vaan se vaatii yhteistyötä kaupungin yrittäjien kanssa. Apuna on tarkoitus käyttää myös Tampereen vetovoimaa. Vaikka kaupunki on Suomessa tunnettu, maan rajojen ulkopuolella sen tunnettavuutta on syytä kasvattaa.

Lyly korosti, että sen jälkeen kun sote-uudistus on toteutunut, ja sote-palvelut siirtyneet maakunnalle, Tampereen on toisenlainen kaupunki ainakin työnantajana. 15 000 kaupungin työntekijästä noin 7 000 siirtyy maakunnan palvelukseen.

Uudistuksen jälkeen kaupungin päätehtäväksi jää koulutus varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Se merkitsee, että kaupunki muuttuu suureksi kasvatusorganisaatioksi.

– Työtä tarjoavat myös kaavoitus, kaupungin infrasta huolehtiminen, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, kaupungin talous ja siihen oleellisesti liittyvät elinvoimakysymykset, Lyly sanoi.

Kaikki mukana vieläkin

Lylyn mukaan pormestariohjelmasta neuvoteltaessa kaikki poliittiset ryhmät ovat yksimielisesti etsineet ratkaisuja kaupungin ongelmiin.

– Lähtäkohtana on ollut, että kun mennään asiat edellä, kyllä sopu luottamusmiespaikoistakin syntyy. Jos joku ryhmä jää pois valtapoliittisista syistä, sille ei voi mitään, Lyly totesi.

Lylyn mukaan talouden kuntoon saaminen on tärkeää myös palveluiden kannalta. Kun talous on kunnossa, palveluitakin voidaan tarjota.

– Rikkaat ihmiset eivät välttämättä tarvitse julkisia palveluita, mutta tavalliset ihmiset tarvitsevat.

Lyly esittelee pormestariohjelmansa tiistaina 23. toukokuuta.

Keskustelua aiheesta

Pormestariohjelma julki ensi viikon alussa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lauri Lylyn johdolla neuvoteltu pormestarisopimus julkistetaan ensi viikon alussa..

Tampereen pormestariohjelmaa laatineiden kolmen työryhmän tuotokset ovat valmiit. Ryhmien työn tuloksia käsiteltiin tiistaina. Seuraavassa vaiheessa työryhmien aikaansaannokset kootaan yhteen pormestariohjelman luonnokseksi. Luonnos pyritään jakamaan valtuustoryhmille keskiviikkona 17. toukokuuta.

Valtuustoryhmillä on keskiviikko ja torstai aikaa käsitellä luonnosta. Suuria muutoksia sen sisältöön ei liene tulossa.

Lyly odottaa valtuustoryhmien kommentteja luonnoksesta perjantaiaamuna. Perjantain aikana pidetään pormestariohjelmasta myös valtuustoryhmien yhteinen neuvottelu, jossa käsitellään ohjelmaan tulevia mahdollisia muutosesityksiä.

Perjantaina on tarkoitus sopia pormestariohjelman lopullisesta sisällöstä niin, että se voidaan julkistaa viimeistään tiistaina 23. toukokuuta.

Pormestariohjelman allekirjoitus ajoittunee heti kesäkuun alkuun, jolloin puolueille jää parisen viikkoa aikaa sulatella ja pohtia ohjelmaa. Sopiva allekirjoituspäivä lienee perjantai 2. kesäkuuta.

Vielläkin kaikki mukana

Neuvotteluja vetävän, SDP:n pormestariehdokkaan Lauri Lylyn mukaan ryhmät ovat työskennelleet hyvässä hengessä ja erittäin yksituumaisesti. Kaikki valtuustoryhmät ovat edelleen mukana pormestariohjelman työstämisessä.

– Tärkeimmistä asioista ei ole erimielisyyttä. Ne ovat työllisyyden parantaminen ja talouden tasapainottaminen, tamperelaisten sujuvat palvelut ja Tampereen vetovoimaisuudesta huolehtiminen, Lyly sanoo.

Heti kuntavaalien tuloksen selvittyä useammat tahot arvioivat nykyisen valtakoalition jatkavan yhteistyötään Tampereella. Se vahvistunee ainakin porvarilliseen valtuustoryhmään sulautuneilla kristillisdemokraateilla. Myös keskustalaisten on arveltu liittyvän joukkoon.

Valtuuston pienryhmien veikataan lopulta jäävän oppositioon. Pienryhmät ovat pysyneet neuvotteluissa mukana muun muassa siksi, että ryhmät yrittävät näin maksimoida paikkansa kaupungin luottamuselimissä.

Keskustelua aiheesta

Työnsä päättänyt Tampereen kaupunginvaltuusto halusi Ruotulan golf-kentälle asuntoja

Demariryhmä kukitti valtuustotyön jättäneet Heini Lehtokankaan, Tarja Jokisen, Jarmo Rantasen ja Seppo Salmisen.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi viimeisessä kokouksessaan kantakaupungin yleiskaavan. Kaava sai valtuutetuilta paljon kiitosta ja yksimielisen siunauksen lukuunottamatta Ruotulan golf-kenttäalueen tulevaa käyttöä.

Sosialidemokraatit esittivät kenttäalueesta toivomusponnen, jonka mukaan ”Ruotulan golf-kentän maa-alueen jatkosuunnittelussa lähtökohtana on golf-kentän siirtäminen pois alueelta, ja alueen kaavoittaminen asumiskäyttöön Kaupin luontoarvot huomioiden.”

Golf-kenttä sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Lisäksi ratikan reitin jatkaminen Keskussairaalalta Ruotulan alueelle ja aina Linnainmaalle asti antaa hyvät mahdollisuudet alueen liikenneyhteyksien kehittämiselle ja liittämiselle kaupungin keskustaan.

Ilpo Sirniön (sd) esittämä toivomusponsi hyväksyttiin äänin 43-22, yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

Kentän vuokra-aika jatkuu reilut 10 vuotta, minkä jälkeen sen valmistelu asuntojen rakentamiseksi voi käynnistyä. Sunnittelu toki voi alkaa aikaisemmin. Kentäalueelle mahtuu asuntoja tuhansille asukkaille. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi nykyisen Hervannan asukasmäärän tarpeisiin.

Golf-kentän siirtämistä vastusti voimakkaimmin Kokoomus. Kentän puolesta pidetyissä puheenvuoroissa kenttäalue katsottiin muun muassa liian kosteaksi paikaksi asuntojen rakentamiseen.

Alueen rakentamista vastustettiin myös kentän pitkillä perinteillä ja sen katsottiin olevan vahva vetovoimatekijä Tampereelle.

Harri Airaksinen (kok) kertoi maailmalla kaupungin keskustassa sijaitsevan golf-kentän olevan harvinaisuus.

Kaupungin talouskin puhutti

Myös Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016 puhuttivat kaupunginvaltuustoa.

Arviointikertomuksen mukaan kaupungin talous ei ole edelleenkään tasapainossa. Talouden tasapainottaminen on lautakunnan mukaan yksi heikoimmin onnistuneista strategisista tavoitteista toukokuun lopussa päättyvällä valtuustokaudella.

Kaupungin lainamäärä on lautakunnan mukaan aiemmin pysynyt maltillisena merkittävästä investointimäärästä huolimatta, mutta vuonna 2016 sekä kaupungin että koko kaupunkikonsernin lainamäärä kasvoi voimakkaasti.

Tampereen kaupungin vuoden 2016 tilikauden tulos on 8,1 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempi. Tilinpäätös on 21,3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tilikauden alijäämä 17,0 miljoonaa euroa. Nettomenojen 1,9 prosentin kasvu oli kaupungin talousmiesten mielestä hyvin maltillista.

Nettomenojen kasvun hillinnässä on viime vuosina onnistuttu talousmiesten mukaan kiitettävästi. Verotulojen ja valtionosuuksien vaisun kehityksen vuoksi viime vuoden tulos painui selvästi alijäämäiseksi.

Tarkastuslautakunnan mukaan kaupunki ei saavuttanut tavoitettaan pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentämisessäkään. Se toteaa kertomuksessaan, että työllisyyttä edistävien toimien kokonaisuus on monitoimijajärjestelmä, jota mikään yksittäinen taho ei johda.

Työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin osallistuu paitsi kaupunki, myös sen omistamat tytäryhteisöt ja valtionkin toimijat. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan toimintoja tulisi kehittää ja selkeyttää siten, että kokonaisuutta johtaisi yksi strateginen toimija.

Asia oli toki tiedossa

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) totesi, että kaupungin taloudellinen tilanne on ollut toki tiedossa. Silti kaupungissa on toteutettu ja toteutetaan merkittäviä hankkeita aina rantatunnelista ratikkaan ja uusista asuinalueista Kansi ja Areena -hankkeeseen. Lisäksi kaupungissa on tehty merkittävä toimintamallin uudistus.

Ikosen mukaan kaupungin nettomenot on kaikesta huolimatta saatu kuriin. Talouden ongelmat ovat seurausta valtionosuuksien ja verotulojen pienenemisestä. Ilman tätä kehityskulkua kaupungin tulos olisi ylijäämäinen.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmikin totesi, että uutta alijäämää ei ole tehty, mutta sen sijaan saatu aikaan paljon hyvää. Salmenkin mielestä kaupungin talouden ahdinkoon syynä on tulopohjan pettäminen.

– Emme kuitenkaan ole leikanneet kaupunkilaisten palveluista, emmekä kiristäneet verotusta. Alijäämä on näin ollen ollut harkittu ratkaisu. Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin talous on kuitenkin tasapainottettava.

Salmen mukaan kiinnittämällä huomiota lasten huostaanoton, sairauspoissaolojen ja ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen kaupungilla on mahdollisuus 100 miljoonan euron säästöihin.

Sääntöjä ja ohjeita

Kaupunginvaltuuston kokouksen esityslistalla oli maanantaina myös Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohje. Se pitää sisällään kaupunkikonsernin ohjausta, valvomista ja johtamista koskevia ”pykäliä”.

Konserniohjeesta käytiin pitkähkö keskustelu ja ohjeeseen tehtiin myös kolme muutosehdotusta, joista yksi hyväksyttiin.

Sen sijaan kaupungin omistajaohjauksen periaatteet valtuusto jätti pöydälle. Tämä johtui siitä, että valtuusto haluaa tarkastaa pari erilaisia mielipiteitä herättänyttä kohtaa.

Omistajaohjauksen periaatteista päättää uusi valtuusto.

Keskustelua aiheesta

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi Areenayhtiön osakassopimuksen

Tämä maisema muuttuu parhaassa tapauksessa muutamassa vuodessa paljon. Kansi ja Areena rakennetaan molemmin puolin Sorin siltaa.

Tampereen kaupunki ja hankkeen sijoittajaryhmä julkistivat 11. toukokuuta 2017 Areenayhtiön osakassopimuksen. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti osakassopimuksen 15. toukokuuta.

Hankkeen pääosakas on SRV:n, LähiTapiola-ryhmän ja OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöjen yksityinen sijoittajaryhmä ja vähemmistöosakkaana Tampereen kaupunki. Kaupungin rooli Areenayhtiössä täyttää kaupunginvaltuuston asettamat edellytykset vähemmistöosakkuudesta ja sijoittajien tasaveroisesta asemasta. Lähtökohtana on, että kaupunki saa sijoituksensa takaisin tuottoineen.

Tavoitteena on, että rakentaminen voi alkaa vielä 2017 syksyllä, jolloin ensimmäinen vaihe Sorinsillan eteläpuolella valmistuisi 2020 vuoden loppuun mennessä. Hankkeen käynnistymisen ehtona on areenayhtiön investointipäätös loppujen toteutusedellytysten, muun muassa valtionosuuden varmistumisen jälkeen.

Koko Kansi ja areena -hankkeen kokonaisarvo on yli 500 miljoonaa euroa, josta Areenan ja harjoitushallin osuus on noin 100 miljoonaa euroa.

Keskustelua aiheesta

Onkiniemen tehdaskiinteistöä ei voi käyttää

Onkiniemen tehdaskiinteistön käyttöä ei voida jatkaa. Sen sijaa voimala on käytettävissä siivouksen ja remontin jälkeen.

Onkiniemen asbestikartoituksen loppuraportit tehdaskiinteistön ja voimalarakennuksen osalta ovat valmistuneet. Tehdaskiinteistön käyttöä ei voida jatkaa. Sen sijaan voimalarakennuksen käyttö voi asbestipuhdistuksen ja korjaustoimien jälkeen tämänhetkisen tiedon mukaan jatkua toistaiseksi.

Kartoituksen kohteena oli Onkiniemenkatu 2:ssa sijaitsevat rakennukset, jotka ovat alun perin toimineet Suomen Trikoon tehtaana ja lämpövoimalana. Tehdastoiminta loppui vuonna 1992. Tiloja on vuokrattu kulttuurin, taiteen, vapaa-ajan ja yritysten käyttöön.

Tehdasrakennuksessa on huonokuntoisia magnesiamassalattioita noin 9000 neliötä. Lisäksi asbestia on rakennuksen putkieristeissä. Kiinteistön käytön jatkaminen edellyttäisi tehdaskiinteistön peruskorjausta ja asbestitöitä.

Voimalarakennuksessa asbestilähteet ovat olleet yksittäisiä, eikä rakennuksessa ole magnesiamassalattioita. Voimalan käyttö voi jatkua asbestisiivouksen ja korjaustoimenpiteiden jälkeen toistaiseksi. Tampereen Tilakeskus sopii siivouksesta ja korjaustoimista jokaisen vuokralaisen kanssa erikseen. Tiloissa toimii muun muassa Tampereen työväenopisto.

Keskustelua aiheesta