Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Uutiset

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on “voimassa” ensi vuonnakin

Tampereella lapset saavat nauttia ja oppia letkeistä leikeistä silloinkin, kun iskä tai äiskä ei jaksa.

Tampereen kaupunginvaltuusto kertaili maanantaisessa budjettikokouksessaan, 14. marraskuuta, vuosi sitten käymäänsä keskustelua subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta.

Isänpäivääkin viettäneet valtuutetut heräsivät karuun arkeen sunnuntaina iltapäivällä. Vastoin odotuksia oli jälleen varauduttava kädenvääntöön.

Asiasta myös äänestettiin. Esityksen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta tekivät perussuomalaiset. Kannattavia puheenvuoroja tuli – sieltä sun täältä.

Uusi varhaiskasvatuslaki antaa kunnille mahdollisuuden rajata päivähoidon 20 tuntiin viikossa, jos toinen vanhemmista on kotona. Se osuu pitkälti työttömyyden ja sen seurauksien kanssa taisteleviin koteihin.

Tampereella subjektiivinen päivähoito-oikeus on kuitenkin voimassa ensi vuonnakin – selkein äänin: 45-19. Kolme valtuutettua äänesti tyhjää.

Kunnallispolitiikka vaatii laaja pohjaa

Päivän mittaan käydyissä nelosten, valtaapitävien valtuustoryhmien neuvotteluissa lienee tehty sopimus. Sen mukaan subjektiivinen päivähoito-oikeus jatkuisi, vaikka jotkut mainittujen ryhmien jäsenistä äänestäisivätkin sitä vastaan. Valtakoaliitioon kuluvat Kokoomuksen ja RKP:n, sosialidemokraattien, Vihreiden ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät.

Mainitut ryhmät olivat kaiketi päättäneet osoittaa, ketkä Tamperetta johtavat. Se selvisi, kun äänestykset budjettiin liittyvistä lisäyksistä, muutoksista, toiveista ja muista vastaavista käynnistyivät.

Etenkin ratikkakokouksessa verta nenästään kaivaneet oppositioryhmät, perussuomalaiset etunenässä, saivat, mitä pyysivät. Menetetyt yöunet veivät myös kauniit unet.

Ilmeisesti valtaapitävät ryhmät olivat sopineet samalla tavalla myös kiinteistöverosta päätettäessä. Ryhmien puheenjohtajat pitivät huolen siitä, että molemmat asiat hyväksyttäisiin tai menisivät eteenpäin alkuperäisen budjettiesityksen mukaisesti äänestyksistä huolimatta.

Edellytykset nykyisten valtaryhmien yhteistyön jatkumiselle ovat kevään kunnallisvaalienkin jälkeen hyvät.

Viikonloppuna tapahtui

Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta vallitsi nelosten joukossa yksimielisyys aina viime viikonloppuun saakka. Silloin selvisi, että perussuomalaiset tulevat esittämään sen rajoittamista. Perussuomalaisten kelkkaan hyppäsi joitakin valtuuston valtaapitävien ryhmien jäseniä. Mutta kuten sanottu, opposition ja heidän äänensä eivät riittänyt oikeuden kaatamiseen.

Ennen kokouksen kulkua selittäneen yhteisymmärryksen  syntyä Johanna Loukaskorpi (sd.) totesi, että jos subjektiivinen päivähoito-oikeus kumotaan, koko budjettisopimuksella voi pyyhkiä pöytää.

Tiedot yrityksistä kaataa kyseinen oikeus yllätti kaupungin valtaa pitävistä ryhmistä kolme nejäsosaa: sosialidemokraatit, Vihreät ja Vasemmistoliiton. Mainittujen ryhmien edustajat käyttivät asian puolesta useita voimakkaita puheenvuoroja.

Vain positiivisia vaikutuksia

Jukka Gustafsson (sd.) viittasi Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) tutkimuksiin, joissa varhaiskasvatuksen vaikutuksia on tutkittu ja tutkitettu. Gustafsson totesi, että tutkimustulosten mukaan ne nuoret tai lapset, jotka ovat olleet varhaiskasvatuksen piirissä, pärjäävät myöhemmissä opinnoissaan paremmin kuin ne, jotka ovat jääneet ilman kyseisen kasvatuksen antia.

Anne Liimola (sd.) puolestaan ihmetteli, miksi jälleen on noussut halu sormeilla varhaiskasvatusta. Liimolakin viittasi tutkimustuloksiin. Niiden mukaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisella ei saada aikaan säästöjä. Oikeuden sormeilu Tampereella on sitäkin ihmeellisempää, kun varhaiskasvatus kaupungissa on pysynyt hyvin budjetissaan.

Aila Dûndar-Järvinen (sd.) toivoi, että lapsiperheet jätettäisiin rauhaan niin, ettei joka syksy tarvitsisi vääntää kättä samasta asiasta.

Kyse lasten oikeuksista

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki  tiivisti  kaikkien varhaiskasvatuksen puolesta puhuneiden tuntemukset.

– Tasavertainen sivistys ja koulutus kaikille lapsille on ollut vuosikymmenet suomalainen ylpeys. Lisäksi kaikille tasavertainen varhaiskasvatus on ollut osa suomalaisen sivistyksen ketjua. Se, että lapsi joutuu päiväkodissa eriarvoiseen asemaan vanhempien sosioekonomisen aseman vuoksi, muuttaa yhteiskuntaamme yhä enemmän eriarvoiseen luokkayhteiskuntaan tilanteessa, jossa eriarvoistumista tulisi ennemminkin ehkäistä.

Varhaiskasvatusta puolustaneet korostivat, että subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa on kyse ennaltaehkäisevästä työstä ja lasten oikeuksista.

Aiheeseen liittyen sosialidemokraattien esityksestä budjettiin tehtiin tekstilisäys, jonka mukaan kaupunki varautuu päivittämään ajatuksensa varhaiskasvatuksesta opetusministeriön vastaavan suunnitelman mukaiseksi.

Uusi suunnitelma otettaisiin käyttöön, kun uusi syksy on tulossa ja ensi kesän lämpö on muuttumassa jälleen kohti räntää – 1. elokuuta 2017.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE