Suhdannekäänteen voima yllätti ennustajat – ”Tämän vuoden kasvu voi yltää jo julkistettuja ennusteita vauhdikkaammaksi”

Suomen talouskasvu ylitti odotukset.

Talouden vauhdittunut kasvu on yllättänyt tänä vuonna ennustelaitokset. Talouden laaja-alaisen kasvun myötä valtiovarainministeriö ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vetivät tiistaina ennusteitaan selvästi ylöspäin. Ne povasivat Suomelle tälle vuodelle vajaan kolmen prosentin ja ensi vuodelle noin kahden prosentin kasvua.

Palkansaajien tutkimuslaitoksesta huomautettiin tiistaina Twitterissä, että bruttokansantuotteen kuukausi-indikaattorin keskikasvu tammi-heinäkuussa oli 3,8 prosenttia. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnaksen mukaan Suomen talouden tämän vuoden kasvu voi yltää jo julkistettuja ennusteita vauhdikkaammaksi.

– Ennustajilla saattaa olla vähän varovaisuutta, kun on totuttu niin vaatimattomiin kasvulukuihin. On kynnys ennustaa Suomelle euroalueen keskimääräistä paljon vahvempaa kasvua.

Ilmakunnaksen mukaan on mahdollista, että menneet vuodet ovat opettaneet ennustajat varovaisuuteen. Palkansaajien tutkimuslaitos julkistaa oman talousennusteensa keskiviikkona.

 

”Toivon järkevää ja tolkullista ratkaisua”

Samaan aikaan kun talousennusteita vedetään ylöspäin, syksyn liittokierros on vauhdittumassa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan on mahdollista, että kaikkien nopeimman kasvun vaihe on ajoittunut tämän vuoden alkupuolelle. Vihriälä nostaa kasvuyllätyksen syiksi muun muassa maailmantalouden ja kotitaloudet. Maailmantalouden ja euroalueen kasvu on ollut aiemmin ennakoitua vauhdikkaampaa.

Lisäksi kotitalouksien kulutuksen kasvu on perustunut velkaantumisen kasvuun, ja kotitalouksien säästämisaste on ollut poikkeuksellisesti negatiivinen.

– Arviona on ollut, että jossakin vaiheessa sen pitää normalisoitua joka tapauksessa, nyt normalisoituminen näyttää lykkääntyvän, Vihriälä sanoo.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pitää ilahduttavana, että Suomen talous kasvaa paitsi tänä vuonna myös kahtena seuraavana vuonna mukavasti.

Se tarkoittaa, ettei kyse ole mistään kasvupyrähdyksestä, Orpo sanoi STT:lle.
Orpo toivoo kuitenkin liittokierrokselta edelleen palkkamalttia, jotta kohentunut kilpailukyky pysyy yllä. Sopiviin palkankorotusprosentteihin hän ei ota kantaa.

– Toivon järkevää ja tolkullista ratkaisua, Orpo sanoi.

Julkisen talouden huolet eivät ole kaikonneet

Nykyinen kasvu on Suomen talouden nykyrahkeisiin vauhdikasta. Vihriälän mukaan Suomen talous on kuitenkin tuotantopotentiaalinsa alapuolella ja työllisyys voi edelleen parantua niin, ettei törmätä rakennetyöttömyyteen.

– Emme pysty ylläpitämään kolmen prosentin kasvua vuodesta toiseen. Tämä kansainvälinen noususuhdanne pitää voida maksimaalisesti hyödyntää ja samalla parantaa työvoiman tarjonnan ja tuottavuuskasvun edellytyksiä, Vihriälä sanoo.

Silloin Suomella olisi mahdollista jatkaa Vihriälän mukaan 1,5–2 prosentin kasvussa pidemmän aikaa ja sillä olisi vaikutusta myös julkisen talouden näkymiin. Julkisen talouden pidemmän aikavälin haasteet eivät ole kadonneet mihinkään. Valtiovarainministeriö saattoi todeta ennusteessaan velkasuhteen kääntyneen jo laskuun. Valtiovarainministeriö pääsi ennusteessaan kuitenkin tuttuun äänilajiin muistuttamalla, että ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu nopeana 2030-luvulle saakka ja julkisen talouden velkasuhde uhkaa kääntyä uudelleen kasvuun 2020-luvulla.

Olli Kuivaniemi, Heta Hassinen, Sanna Nikula, STT

 

 

AVAINSANAT

Panimoyhtiöltä kova luku pöytään: +11 %

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Panimoyhtiö Olvi paransi viime vuonna liikevoittoaan 45 miljoonaan euroon, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. Liikevaihto nousi 8 prosenttia 345 miljoonaan euroon.

Toimitusjohtaja Lasse Ahon mukaan Olvin myynti, liikevoitto ja tilikauden tulos kohosivat viime vuonna uuteen ennätykseen.

Hänen mukaansa myynti Suomessa kehittyi erittäin hyvin, mutta Baltiassa vuosi oli poikkeuksellinen mietoja alkoholijuomia koskevien valmisteverojen merkittävien korotusten vuoksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

HS: Suomalainen Marjut Santoni Euroopan investointipankin pääsihteeriksi

Kuva: Thinkstock

Suomalainen Marjut Santoni on nimitetty Euroopan investointipankin EIP:n pääsihteeriksi, kertoo Helsingin Sanomat. Hän on toiminut syksystä 2015 lähtien EIP:n apulaispääsihteerinä.

Pääsihteerinä Santonin tehtävänä on kehittää pankin strategiaa ja vastata muun muassa budjetoinnista.

EIP:n toimintaa luotsaa pankin hallituksen puheenjohtaja, jonka titteli on pääjohtaja. Entinen pääministeri Alexander Stubb on yksi EIP:n varapääjohtajista.

Investointipankkia on HS:n mukaan arvosteltu siitä, että johtotehtävissä on pelkkiä miehiä. Pääjohtaja ja kaikki varapääjohtajat ovat miehiä. Heinäkuussa EU:n yleinen tuomioistuin nuhteli EIP:tä naisten huonosta urakehityksestä.

”Tuoreet tiedot yllättivät” – Työllisyysaste noussut 70,9 prosenttiin

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Talouden vauhdikas kasvu näyttää entistä tukevammin tarttuneen myös työmarkkinoihin. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli tammikuussa 70,9 prosenttia.

Hallituksen tavoite on 72 prosentin työllisyysaste. Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan talouden vahva vire vetää työmarkkinoita kohti hallituksen 72 prosentin tavoitetta.

– Tammikuun tuoreet tiedot yllättivät positiivisesti ja työllisyys kipuaa kohti hallituksen tavoitetasoja juuri ennen eduskuntavaaleja keväällä 2019. Rajapyykin ylittäminen ei ole varmaa, mutta tällä hetkellä jopa todennäköistä, Brotherus sanoo kommentissaan.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli tammikuussa 238 000, mikä oli 4 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 8,5 prosenttia.

– Työttömyysaste ei ole laskenut suuremmin, mutta syy on hieman yllättäen myönteinen – yhä useampi työmarkkinoilta tippunut palaa nyt takaisin työnhakuun ja täten tilastoissa takaisin työttömiksi, Brotherus arvioi.

Keskustelua aiheesta

Avoimien työpaikkojen määrä tuntuvassa nousussa – kasvua jopa 22 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Työntekoa konepajayhtiö Metson venttiilitehtaalla Vantaalla.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi viime vuonna keskimäärin 41 600:aan toissa vuoden 33 900:sta, kertoo Tilastokeskus.

Kasvua kertyi 22 prosenttia. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä kasvoi erityisen voimakkaasti, sillä niitä oli 45 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna.

Loka-joulukuussa avoimien työpaikkojen määrä nousi 37 200:aan 26 400:sta. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä kohosi 54 prosenttia.

Vaikeasti täytettävät työpaikat ovat sellaisia, joihin ei löydy syystä tai toisesta koulutettua työvoimaa.

Myös osa-aikaisten ja määräaikaisten työpaikkojen lukumäärä nousi viime vuonna ja vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna eniten Etelä-Suomessa.

Inflaatio kiihtyi Suomessa mutta on edelleen kaukana tavoitteesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemia seteleitä Suomen Pankki 1918 -näyttelyn avajaistilaisuudessa Helsingissä.

Kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 0,8 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Joulukuussa inflaatio oli 0,5 prosenttia.

Kuluttajahintoja nostivat tammikuussa eniten savukkeiden, ajoneuvoveron ja vuokrien hintojen kallistuminen. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli lasten päivähoidon, matkapuhelinten, omakotitalojen ja käytettyjen autojen kuluttajahinnoissa.

Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kohosi tammikuussa 1,3 prosenttia.

Euroalueen inflaatio hidastui hieman oltuaan joulukuussa 1,4 prosenttia. Euroopan keskuspankin tavoite on hieman alle 2 prosenttia.

Suomen vastaava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi nousi 0,9 prosenttia. Yhdenmukaistettuun indeksiin ei huomioida eräitä hintoja, jotka sisältyvät Suomen omaan inflaatiolukemaan.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.

Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa lähes 470 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti.