Rauman telakalla rakennetaan lähivuosina Merivoimille neljä monitoimikorvettia. Alusten valvonta- ja asejärjestelmät hankitaan ulkomailta joko ruotsalaiselta Saabilta, Lockheed Martinilta Kanadasta tai saksalaiselta Atlas Elektronikilta.
Suomen rannikko, jossa on paljon saaria ja röpelöinen merenpohja on otollinen piilopaikka sukellusveneille.

Saksalaisyrityksen myynnistä vastaava johtaja Robert van de Pieterman tietää mistä naruista vetää, kun hän kuvailee, miten tärkeää sukellusveneen paikantaminen on.

– Ne voivat helposti piiloutua meren pohjaan saarten tai kivien taakse ja pysyä siellä päiviä tai jopa viikkoja. Sieltä käsin ne voivat kuunnella viestintää, Pieterman sanoo.

Merivoimien tiedustelun salaisinta tietoa on tieto laivojen äänistä. Jokainen sukellusvene tai laiva potkureineen pitää omanlaistaan meteliä, jonka tunnistaminen on meripuolustuksen olennainen osa.

Suomi on vuosien varrella kerännyt tätä tietoa, jonka Merivoimat syöttää aikanaan myös neljän uuden sota-aluksen tietojärjestelmiin.

Atlas Elektronikin tehtailla Bremenissä yrityksen työntekijä havainnollistaa, miten ääniaallot siirtyvät aluksessa istuvan miehistön päätteille. Järjestelmä analysoi vedessä olevien sensoreiden ja kaikuluotainten keräämän informaation ja antaa käsityksen siitä, mitä aluksia ympäristössä on.

Yritys ei yleensä avaa tehtaansa ovia toimittajille, mutta tekee poikkeuksen nyt, kun Suomen hankintapäätös on lähenemässä. Kymmenes ja tällä tietoa viimeinen neuvottelukierros käydään ensi viikolla. Vielä ei tiedetä, mikä yritys on vahvimmilla.

Atlas Elektronikin omistaa saksalainen teollisuusjätti ThyssenKrupp.

Toiveita pakko karsia

Tehtaalta löytyy lämpösäädeltyjä kammioita, elektromagneettinen huone, jossa testataan laitteiden elektronisen sodankäynnin kestävyyttä ja useita laitteita, joilla testataan osien iskun ja paineen kestävyyttä. Suomalaistoimittajille antamallaan kierroksella yhtiö haluaa ehkä myös näyttää, mikä järjestelmässä maksaa.

Pieterman kuvaa Suomen budjettia haastavaksi, mutta kuten muidenkin kilpailussa mukana olevien yritysten, myös Atlas Elektronikin tehtävänä on sovittaa tarjouksensa budjettiin.

– Me emme priorisoi, vaan asiakas. He ovat sanoneet, että kaikki on tärkeää.

Valvonnan ja tilannekuvan muodostamisen ohella laivoilla on pintatorjuntaohjuksia, ne voivat laskea merimiinoja ja torjua sukellusveneitä. Aluksille on tulossa myös ilmatorjuntaohjuksia.

Pieterman kertoo, että neuvottelukierrosten aikana Puolustusvoimien logistiikkalaitos on joutunut huomaamaan, että aivan kaikkia toiveita ei voi täyttää.

Sukellusveneiden hankinta kiinnostaa eurooppalaisvaltiota aiempaa enemmän, arvioi puolustusalan yhtiö Atlas Elektronikin talousjohtaja Alexander Kocherscheidt.

Sukellusveneiden laitteistoja ja torpedoja valmistavassa yrityksessä arvioidaan, että sukellusveneiden kysynnän kasvu on selvä trendi.

Useampi maa harkitsee uuden sukellusveneen hankintaa. Saksa ja Norja ovat päätöksenteossa jo pitkällä, minkä lisäksi keskustelua käydään ainakin Hollannissa ja Puolassa.

– Tämä näyttää selvästi trendiltä, Kocherscheidt arvioi muutamalle suomalaistoimittajalle yrityksen pääkonttorissa Bremenissä.

Puolustusalan seuraava iso kehitysaskel ovat miehittämättömät vedenalaiset alukset. Jo nyt miinojen tuhoamiseen käytetään automatisoituja, uivia laitteita, myös Suomessa.

– Isoissa sukellusveneissä tulee varmasti aina olemaan miehistöä. Mutta miehittämättömät alukset kiinnostavat merivoimia useissa maissa.

Länsimaat ovat olleet huolissaan Venäjän sukellusvenetoiminnasta. Myös sotilasliitto Nato on kiinnittänyt huomiota siihen, että Venäjän aktiivisuus Pohjois-Atlantilla on lisääntynyt tuntuvasti.

Toimittaja: STT / Anniina Luotonen