Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Sukupuolineutraali nimi on nyt mahdollista – “Kele” ja “McHenry” eivät kuitenkaan kelpaa

Uusi nimilaki astui voimaan vuodenvaihteessa. Kuvituskuva.

Vuodenvaihteessa voimaan tulleen nimilain uudistuksen myötä lapset voivat saada nykyisin sukunimiyhdistelmiä. Lisäksi lapsille voidaan antaa jopa neljä etunimeä.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Suoranaisesta muoti-ilmiöstä ei voi silti Pohjois-Suomen maistraatin henkikirjoittaja Ari Heikkisen mukaan puhua.

Toukokuun loppuun mennessä oli annettu sukunimi runsaalle 10 000 lapselle, joista 132 lapsella on sukunimiyhdistelmä, kuten molempien vanhempien sukunimet.

Kesäkuun alkuun mennessä oli puolestaan annettu nimi hieman yli 12 000 lapselle, joista neljä etunimeä oli saanut 106 lasta. Lisäksi 1 101 lapsella on yksi etunimi, 5 814 lapsella on kaksi etunimeä ja 5 044 lapsella on kolme etunimeä.

Lapsilla aikuisia tiukempaa

Vanhemmat voivat haluta nimetä lapsensa yksilöllisyyttä korostaen tai sukupuolineutraalisti.

– Jos kyseessä on nimi, josta ei ole lainkaan ennakkotapauksia, joudutaan sellaisen soveltuvuutta pohtimaan lasten kohdalla perusteellisesti. Aikuisten osalta olemme liberaalimpia. He voivat itse päättää, jos haluavat siitä (erikoisesta nimestään) riesan, Heikkinen sanoo.

Lisää aiheesta

Tänä vuonna hyväksytyt erikoisemmat lasten nimet ovat olleet itse keksittyjä tai kansainvälisiä nimiä. Uudistuksen jälkeen kiellettyiksi nimiksi ovat päätyneet muun muassa Kele ja McHenry.

Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava Seta kertoo sivuillaan olevansa tyytyväinen nimilain muutokseen sen osalta, että etunimen määrittely on nyt väljempää kuin aiemmin. Järjestön mukaan rajaukset sukunimen osalta eivät silti palvele kaikkia, sillä nimen tulee edelleen määräytyä juridisten eikä tosiasiallisten perhesuhteiden pohjalta.

Sukunimi viivalla tai ilman

Parisuhteen virallistamiseen liittyvässä sukunimen valinnassa on pysytelty konservatiivisina viimeisen noin puolen vuoden aikana eikä huomattavaa muutosta aiempaan ole tapahtunut, Heikkinen kertoo.

Suomessa sukunimilaki tuli ensin voimaan vuonna 1920 ja uudistettiin vuonna 1986. Tämänvuotisessa uudistuksessa oli tavoitteena huomioida Suomen kansainvälistymistä ja tasa-arvoisuutta eri perhemuotojen välillä.

Heikkisen mukaan nimilain muutos on helpottanut kansainvälisiä nimiliitoksia ja eri kansallisuuksien traditioita.

– Eri kansanryhmistä esimerkiksi somalit voivat antaa nyt suoremmin perinteensä mukaisesti molempien isän ja isoisän sukunimet lapselle, Heikkinen mainitsee.

Nykyisin myös kaikkien sukunimiyhdistelmien välissä voi käyttää viivaa tai olla käyttämättä sitä, kuten muista Euroopan maista esimerkiksi Espanjassa on tapana.

STT–ANNA PESONEN-SMITH

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE