Lindén huomautti heti alkuunsa omassa puheenvuorossaan, ettei aio lukea läpi mitään ”propadandistista julkilausumaa” vaan keskittyä kolmeen asiaan.

Hänen mielestään suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä on tällä hetkellä suuri paradoksi.

– Meillä on järjestelmä rikki, mutta samaan aikaan meillä on maailman paras sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö.

– On parempi ja helpompi ratkaista kaikki ne ongelmat, jotka yhdessä tiedostamme, sellaisessa mallissa, jossa toimijat ovat voimakkaampia ja niitä on vähemmän.

– On aivan mahdotonta ajatella, että voisimme millään järkevällä tavalla selvittää nämä haasteet mallissa, jossa 293 kuntaa keskenään kilpailee tästä henkilöresurssista.

Lindén korosti, että sote-henkilöstö tarvitsee uudessa tilanteessa lisää koulutusta, motivaation nostamista ja hyvää johtamista.

– Kaikkea tätä varten me tarvitsemme uudenlaisen järjestelmän. On aivan selvää, että järjestelmä itse ei tuo yhtään lisää uutta henkilöstöä, mutta vain uudella järjestelmällä me pystymme kohtaamaan nämä ongelmat.

Sote-palveluiden rahoituksesta on käyty kiivasta kädenvääntöä. Lindén huomautti, että raha ei tule Suomesta loppumaan.

– Jos tulee niukkuutta julkisesta rahasta, ihmisillä on kuitenkin hädän keskellä ehkä sitä omaakin rahaa, vaikka Suomessa tällä hetkellä ihmiset itse maksavat suoraan omasta taskustaan sosiaali- ja terveyspalveluista enemmän kuin yleensä missään vertailumaassa.

Lindén kuvasi, mikä on ideaalitilanne ruohonjuuritasolla, kun uusi sote-järjestelmä on toiminnassa:

– Ihminen saa heti yhteyden perusterveydenhuoltoon tai sote-keskukseen, ja siellä hoitaja ja lääkäri tai sosiaalityöntekijä työparina ratkovat hänen ongelmiaan. Heillä on siinä välittömässä yhteydessä apunaan erikoispalveluita, ja tällä tavalla ihmisten ongelmat saadaan nopeammin ratkaistua. Tämä kaikki vaatii uudenlaista mallia, jota me olemme nyt luomassa.