tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Suomalaiset ahkeria tekemään Googlelle poistopyyntöjä kiusallisesta henkilöhistoriasta – hakujätti suostuu toteuttamaan alle puolet

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Oikeus tulla unohdetuksi nettihauissa on suhteellinen asia. Suomalaiset ovat käyttäneet ahkerasti oikeutta pyytää internetjätti Googlea poistamaan itseään koskevia verkkohaun tuloksia, mutta Google on suostunut alle puoleen pyynnöistä.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan tätä ei pidä tulkita niin, että Google olisi nihkeä toteuttamaan EU-tuomioistuimen kolmen vuoden takaista päätöstä.

– Ideana on, että eri maiden puroista syntyy se tulkintakäytäntö. Tällä hetkellä on luonnollista, että haetaan vielä puolin ja toisin oikeaa tulkintaa, Aarnio sanoo STT:lle.

EU-tuomioistuin päätti toukokuussa 2014, että ihmisellä on EU:n tietosuojalain nojalla ”oikeus tulla unohdetuksi” eli pyytää Googlea poistamaan vanhentuneita tai virheellisiä tietoja Euroopassa näkyvistä hakutuloksistaan.

Tyypillisesti kansalainen vaatii poistettavaksi tietoja tekemästään rikoksesta tai jostakin nuoruuden töppäyksestä.

Tietosuojavaltuutetun toimistoon tulee viikoittain yhteydenottoja ihmisiltä, joiden pyyntöön Google ei ole suostunut.

Tällä hetkellä Aarnion toimistossa Google-tapauksia on jonossa noin sata, päätös on tehty vasta reilussa tusinassa.

– Näyttää, että tämä tuli tarpeeseen. Meillä alkaa suurin osa virheenoikaisuasioista olla Google-asioita.

Google voi kieltäytyä pyynnöstä vain, jos se on julkisen edun mukaista.

Kaikkiaan vajaat 8 000 suomalaista on tehnyt Googlelle poistopyynnön. Niissä on pyydetty poistamaan hakutuloksista reilut 26 000 URL-osoitetta. Suomalaisten pyynnöistä Google on tilastojensa mukaan toteuttanut 42,8 prosenttia.

EU:n laajuinen lukema on lähes sama: 43,2 prosenttia. Yli puolet pyynnöistä on siis hylätty.

EU-tuomioistuimen mukaan Google voi kieltäytyä pyynnöstä vain, jos se on julkisen edun mukaista. Google on saattanut kieltäytyä, jos kyseessä on esimerkiksi ollut vakava rikos. Ranskassa Google kieltäytyi poistamasta hauistaan tietoja lapsipornografian hallussapidosta tuomitun papin tuomiosta.

Myös poliittisessa virassa olevien tai liike-elämässä toimivien on ollut vaikea saada itseensä kohdistuvaa kritiikkiä poistetuksi hakutuloksista, vaikka tapauksesta olisi jo aikaa. Tämä on Aarnion mukaan normaalia juridiikkaa.

Useissa tapauksissa liikutaan kuitenkin melko harmaalla alueella. ”Julkisen edun” tulkitsemisessa eri maiden tietosuojavaltuutetut ja tuomioistuimet luovat oikeuskäytäntöä.

– Me olemme käyttäneet osviittana esimerkiksi rikosrekisterin tallennusaikoja, Aarnio kertoo.

Tähän mennessä Suomessa tehdyistä päätöksistä melko useassa tietosuojavaltuutettu on kallistunut valittajan puolelle ja edellyttänyt Googlea poistamaan tietoja.

Näitä tapauksia onkin useampia käsittelyssä hallinto-oikeudessa.
Googlelta ei kommentoitu asiaa STT:lle.

Monilla kansalaisilla on vääriä käsityksiä siitä, mitä oikeus tulla unohdetuksi merkitsee.

Aarnion mukaan monilla kansalaisilla on vääriä käsityksiä siitä, mitä EU-tuomioistuimen linjaama oikeus tulla unohdetuksi merkitsee.

Jotkut luulevat, että ihmisillä olisi nyt automaattinen oikeus saada Google poistamaan itseensä liittyvää materiaalia, vaikka todellisuudessa jokainen pyyntö käsitellään tapauskohtaisesti.

– Monesti myös luullaan, että meillä on täällä jokin nappula, jolla poistetaan tavaraa netistä. Kyllä Google on se, joka sen tekee. Meillä on toimivalta vasta, kun Google kieltäytyy siitä, Aarnio selvittää.

Tietoisuus on kuitenkin parantumaan päin.

– Ihmiset osaavat yhä paremmin käyttää omia oikeuksiaan.

STT – Anssi Rulamo

Turun uhreista enää kaksi sairaalassa – pääepäilty siirretään vuodeosastolle turvatoimien saattelemana

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Turun puukkoiskun uhreista enää kaksi on sairaalahoidossa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

– Nämä kaksi uhria ovat edelleen teho-osastohoidossa. Vammojen laadun takia tehohoidon tarve jatkuu yhä, mutta heidän tilansa on vakaa, kertoo Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen.

Myös iskun pääepäilty on edelleen tehohoidossa. Virolaisen mukaan hänet kuitenkin siirretään vuodeosastolle todennäköisesti jo tämän päivän aikana.

Sairaalan turvatoimia on lisätty muun muassa lisäämällä vartijoiden määrää potilashoidon ja työrauhan turvaamiseksi. Turvatoimille on tarvetta, sillä sairaalaan on tullut epämääräisiä uhkauksia puhelimitse, Virolainen kertoo.

Virolaisen mukaan tehostettuihin turvatoimiin on tarvetta niin kauan, kun epäilty on talossa.

– Suojelemme potilasta muilta ja häneltä itseltään.

Poliisi vaatii myös neljää muuta epäiltyä vangittaviksi Turun puukotuksista

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Poliisi vaatii myös muita neljää epäiltyä vangittavaksi Turun epäillystä terroriteosta. Käsittelyt järjestetään Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa huomenna.

Pääepäiltyä Abderrahman Mechkahia vaaditaan vangittavaksi kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä. Epäilty on huomisessa vangitsemisistunnossa mukana videoyhteyden välityksellä sairaalasta.

Lisäksi neljää muuta epäillään osallisuudesta terroristisessa tarkoituksessa tehtyihin murhiin ja murhan yrityksiin. Miehet kiistävät osallisuutensa tekoihin.

Poliisi on kuullut myös uhreja ja silminnäkijöitä, joiden kuuleminen kestää kaikkiaan useita päiviä. Lisäksi tapahtumiin liittyen tehdään muun muassa laajaa teknistä tutkintaa ja kansainvälistä yhteistyötä.

Poliisi tiedottaa seuraavan kerran vangitsemiskäsittelyjen jälkeen, ellei asiassa sitä ennen ilmene muuta merkittävää.

Poliisi kiittää tiedotteessa kansalaisia saapuneista havainnoista ja vihjeistä ja pyytää edelleen kansalaisten havaintoja teosta.

Supo: Viranomaiset saivat alkuvuodesta vihjeen Turun puukotuksista epäillystä henkilöstä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Viranomaiset saivat jo alkuvuodesta vihjeen Turun puukotuksista epäillystä henkilöstä, tiedottaa Suojelupoliisi maanantaina. Vihje tuli Lounais-Suomen poliisille, joka toimitti tiedon Suojelupoliisin käyttöön.

Vihjeen mukaan Turun teosta epäilty vaikuttaa radikalisoituneelta ja on kiinnostunut ääriajattelusta. Vihjeeseen ei liittynyt tietoa isku-uhasta, kertoo Supo.

Supon mukaan vastaavia vihjeitä on viranomaisille tullut parin viime vuoden kuluessa yli tuhat. Kaikki vihjeet pyritään Supon mukaan tarkistamaan, mutta niiden läpikäynti edellyttää voimakasta priorisointia.

”Etusijalla ovat vihjeet, joihin liittyy tietoa konkreettisesta uhasta.”

Turun teosta epäilty henkilö ei ole ollut Suojelupoliisin terrorismintorjunnan kohdehenkilö. Suojelupoliisilla on noin 350 terrorismintorjunnan kohdehenkilöä, jotka ovat toimintansa, yhteyksiensä tai radikalisoitumisensa takia Suojelupoliisin erityisen tiedonhankinnan kohteita.

Kohdehenkilöiden määrä on noussut muutamassa vuodessa yli 80 prosenttia. Suojelupoliisi kohdistaa suurimman osan terrorismintorjunnan resursseista kohdehenkilöiden valvontaan ja tiedonhankintaan heistä.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Turkulaisissa kouluissa ja päiväkodeissa tarjolla vahvistettua tukea perjantaisen puukotusiskun vuoksi

Kuva: Lehtikuva

Turun kouluissa ja päiväkodeissa on tällä viikolla tarjolla vahvistettua tukea perjantaisen puukotusiskun vuoksi. Turun kaupungin mukaan koulujen terveydenhoitajat, kuraattorit ja koulupsykologit keskittyvät oppilaiden tukemiseen. Lisäapua tarjotaan myös lähipaikkakuntien kouluissa.

Myös Suomen Punaisen Ristin (SPR) psykologi tai kriisityöntekijä ovat tarvittaessa turkulaisopettajien käytettävissä. Opettajien toivotaan käyvän asiaa läpi ensimmäisillä tunneilla lasten ja nuorten iän mukaan.

Henkisen tuen antaminen puukotusiskun takia alkoi Turussa heti perjantaina. Työhön on valjastettu SPR:n lisäksi muun muassa Kriisipuhelimen, Turun kaupungin ja Tyksin väkeä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Turun puukottaja taltutettiin yhdellä laukauksella – näin monta kertaa suomalainen poliisi ampui 10 vuodessa

Kuva: Lehtikuva

Turun puukotusten pääepäilty, marokkolainen 18-vuotias mies ehti puukottaa kymmentä ennen kuin hänen etenemisensä estettiin. Poliisi pysäytti miehen yhdellä laukauksella reiteen vain minuutteja hälytyksestä. Kaksi uhreista kuoli vammoihinsa. Turun iskua tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä rikoksina: kahtena murhana ja kahdeksana murhan yrityksenä.

Poliisin voimankäytöstä julkaistiin selvitys lokakuussa 2016. Selvityshankkeen teki komisario Henri Rikander. Tutkimuksesta selviää, että suomalaisen poliisin aseenkäyttöä on tilastoitu vuodesta 2003 lähtien. Aseenkäytöksi lasketaan sekä aseella uhkaaminen että laukaukset.

Vuosina 2003–2013 aseenkäyttötilanteita oli yhteensä 385, joissa laukauksia ammuttiin 122. Vuositasolla aseenkäyttötilanteiden määrä on vaihdellut 26:sta 44:ään. Viimeksi kuluneiden noin kymmenen vuoden aikana poliisin ampumaan luotiin on menehtynyt seitsemän henkilöä. Viimeisin tapaus oli lokakuussa 2016.

Poliisin voimakeinoja voivat olla fyysinen voimankäyttö (esimerkiksi maahanvienti) tai erilaisilla voimankäyttövälineillä (mm. etälamautin, poliisikoira) tehdyt toimenpiteet. Ampuma-aseen käyttö on äärimmäisintä voimankäyttöä.

Seurannan perusteella poliisin voimankäyttö on Suomessa maltillista. Rikanderin mukaan voimankäytön vertailu kansainvälisesti on vaikeaa, koska voimakeinojen luokittelussa ja seurannassa on suuria eroja. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ei kerätä Suomen seurantaa vastaavia tietoja.

Poliisilla on yli miljoona tehtävää vuosittain. Tavallisimmin suomalainen kohtaa poliisin jonkin lupa-asian yhteydessä (28 prosenttia) tai liikennevalvonnan tai -onnettomuuden yhteydessä (15 prosenttia). Vuonna 2015 poliisi teki vajaat satatuhatta kiinniottoa. Voimakeinoja käytettiin keskimäärin 2 prosentissa.

Jokaisesta voimakeinojen käytöstä tehdään merkintä hätäkeskustietojärjestelmään. Kattavan voimankäyttöä koskevan tilastotiedon saamiseksi Poliisiammattikorkeakoulussa toteutettiin syksyllä 2015 selvityshanke. Hankkeen tuloksena luotiin uusi valtakunnallinen tiedonkeruujärjestelmä poliisilaitosten, Polamkin ja Poliisihallituksen käyttöön.

Poliisilain mukaan poliisilla on oikeus käyttää ”tarpeellisia voimakeinoja” virkatehtävää suorittaessaan:

  • vastarinnan murtamiseksi
  • henkilön paikalta poistamiseksi
  • kiinniottamisen toimittamiseksi
  • vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi
  • esteen poistamiseksi
  • välittömästi uhkaavan rikoksen estämiseksi
  • välittömästi uhkaavan muun vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi.

Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus ja käytettävissä olevat voimavarat. Voimankäyttöön turvaudutaan silloin, kun puhe ei auta ja tehtävä kuitenkin on saatava suoritetuksi. Ampuma-asetta voidaan käyttää vain silloin, kun kyseessä on välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttäminen eikä lievempää keinoa ole käytettävissä.

– Luettelointia siitä, minkälaisissa tilanteissa poliisi saa ampua henkilöä kohti, ei ole. Jokaisessa tapauksessa arvioidaan erikseen lievin tehokkain keino tilanteen ratkaisemiseksi, Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön opettaja Tomi Kataja sanoi Iltalehdelle vuonna 2013.