Suomalaiset ahkeria tekemään Googlelle poistopyyntöjä kiusallisesta henkilöhistoriasta – hakujätti suostuu toteuttamaan alle puolet

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Oikeus tulla unohdetuksi nettihauissa on suhteellinen asia. Suomalaiset ovat käyttäneet ahkerasti oikeutta pyytää internetjätti Googlea poistamaan itseään koskevia verkkohaun tuloksia, mutta Google on suostunut alle puoleen pyynnöistä.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan tätä ei pidä tulkita niin, että Google olisi nihkeä toteuttamaan EU-tuomioistuimen kolmen vuoden takaista päätöstä.

– Ideana on, että eri maiden puroista syntyy se tulkintakäytäntö. Tällä hetkellä on luonnollista, että haetaan vielä puolin ja toisin oikeaa tulkintaa, Aarnio sanoo STT:lle.

EU-tuomioistuin päätti toukokuussa 2014, että ihmisellä on EU:n tietosuojalain nojalla ”oikeus tulla unohdetuksi” eli pyytää Googlea poistamaan vanhentuneita tai virheellisiä tietoja Euroopassa näkyvistä hakutuloksistaan.

Tyypillisesti kansalainen vaatii poistettavaksi tietoja tekemästään rikoksesta tai jostakin nuoruuden töppäyksestä.

Tietosuojavaltuutetun toimistoon tulee viikoittain yhteydenottoja ihmisiltä, joiden pyyntöön Google ei ole suostunut.

Tällä hetkellä Aarnion toimistossa Google-tapauksia on jonossa noin sata, päätös on tehty vasta reilussa tusinassa.

– Näyttää, että tämä tuli tarpeeseen. Meillä alkaa suurin osa virheenoikaisuasioista olla Google-asioita.

Google voi kieltäytyä pyynnöstä vain, jos se on julkisen edun mukaista.

Kaikkiaan vajaat 8 000 suomalaista on tehnyt Googlelle poistopyynnön. Niissä on pyydetty poistamaan hakutuloksista reilut 26 000 URL-osoitetta. Suomalaisten pyynnöistä Google on tilastojensa mukaan toteuttanut 42,8 prosenttia.

EU:n laajuinen lukema on lähes sama: 43,2 prosenttia. Yli puolet pyynnöistä on siis hylätty.

EU-tuomioistuimen mukaan Google voi kieltäytyä pyynnöstä vain, jos se on julkisen edun mukaista. Google on saattanut kieltäytyä, jos kyseessä on esimerkiksi ollut vakava rikos. Ranskassa Google kieltäytyi poistamasta hauistaan tietoja lapsipornografian hallussapidosta tuomitun papin tuomiosta.

Myös poliittisessa virassa olevien tai liike-elämässä toimivien on ollut vaikea saada itseensä kohdistuvaa kritiikkiä poistetuksi hakutuloksista, vaikka tapauksesta olisi jo aikaa. Tämä on Aarnion mukaan normaalia juridiikkaa.

Useissa tapauksissa liikutaan kuitenkin melko harmaalla alueella. ”Julkisen edun” tulkitsemisessa eri maiden tietosuojavaltuutetut ja tuomioistuimet luovat oikeuskäytäntöä.

– Me olemme käyttäneet osviittana esimerkiksi rikosrekisterin tallennusaikoja, Aarnio kertoo.

Tähän mennessä Suomessa tehdyistä päätöksistä melko useassa tietosuojavaltuutettu on kallistunut valittajan puolelle ja edellyttänyt Googlea poistamaan tietoja.

Näitä tapauksia onkin useampia käsittelyssä hallinto-oikeudessa.
Googlelta ei kommentoitu asiaa STT:lle.

Monilla kansalaisilla on vääriä käsityksiä siitä, mitä oikeus tulla unohdetuksi merkitsee.

Aarnion mukaan monilla kansalaisilla on vääriä käsityksiä siitä, mitä EU-tuomioistuimen linjaama oikeus tulla unohdetuksi merkitsee.

Jotkut luulevat, että ihmisillä olisi nyt automaattinen oikeus saada Google poistamaan itseensä liittyvää materiaalia, vaikka todellisuudessa jokainen pyyntö käsitellään tapauskohtaisesti.

– Monesti myös luullaan, että meillä on täällä jokin nappula, jolla poistetaan tavaraa netistä. Kyllä Google on se, joka sen tekee. Meillä on toimivalta vasta, kun Google kieltäytyy siitä, Aarnio selvittää.

Tietoisuus on kuitenkin parantumaan päin.

– Ihmiset osaavat yhä paremmin käyttää omia oikeuksiaan.

STT – Anssi Rulamo

Journalistiliitto linjaa: Rikostutkinta toimittajiin ulotettuna on arveluttavaa

Kuva: Jari Soini

– Kansalaisilla on oikeus tietää myös tiedusteluasioista, Suomen journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho linjaa Helsingin Sanomien kohu-uutista sotilastiedustelusta.

Hän toteaa tapahtumien ketjusta, että poliisin tekemä, toimittajan kotiin kohdistunut kotietsintä ei vaikuta eikä saa vaikuttaa millään tavalla journalistisen työn tekemiseen.

– Kotietsinnällä etsitään rikoksen tekijää eli sitä, joka on vuotanut lehdelle salaiseksi leimattuja asiakirjoja. Poliisi yrittää näin murtaa lähdesuojan.

Journalistiliiton mukaan asiaan liittyvä rikostutkinta artikkelin kirjoittaneisiin toimittajiin ulotettuna on arveluttava sananvapauden ja yhteiskunnan avoimuuden näkökulmasta.

Tästä lakipaketista ei ole puhuttu julkisuudessa riittävästi.

Aho korostaa, että laki turvaa yhteiskunnallisesti olennaisen tiedon julkitulon. Toimittajalla on lain mukaan oikeus suojata lähteitään ja olla paljastamatta vuotajia. Hän painottaa, että yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkistaminen on toimittajan ammatillinen velvollisuus.

Helsingin Sanomien artikkeli liittyy eduskuntaan tulossa olevaan esitykseen uudesta tiedustelulaista, jolla lisätään viranomaisten mahdollisuuksia tehdä siviili- ja sotilastiedustelua.

– Tästä lakipaketista ei ole puhuttu julkisuudessa riittävästi, Aho huomauttaa.

– Suomi tarvitsee nämä lait, mutta niiden sisältö on arvioitava tarkkaan, koska ne puuttuvat kansalaisten perusoikeuksiin ja muun muassa journalistien mahdollisuuksiin tehdä työtään.

Aho pitää harmillisena sitä, että asian ydin jäi Helsingin Sanomien artikkelissa salaisten asiakirjatietojen julkistamisen varjoon, minkä myös lehden vastaava päätoimittaja 17. joulukuuta julkaisemassaan avoimessa kirjeessä toteaa.

Kotietsintä HS:n toimittajan kotiin nousi otsikoihin myös Venäjällä

Kuva: Lehtikuva

Venäläismedia on jatkanut Suomen tiedustelu-uutisoinnin seuraamista. Venäjällä useat tiedotusvälineet ovat raportoineet Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin eilen tehdystä etsinnästä.

Esimerkiksi valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti on huomioinut Helsingin Sanomien päätoimittajan Kaius Niemen kommentin kotietsinnän poikkeuksellisuudesta.
Aihepiiri oli laajalti esillä venäläismediassa jo viikonloppuna. Esimerkiksi uutistoimisto Tass siteerasi silloin mediatietoja, joiden mukaan Puolustusvoimien tiedustelukeskuksessa oltiin ”kiinnostuneita kaikesta, mikä oli kytköksissä Venäjään”.

STT

 

KRP lisäsi HS-uutisointiin uuden rikosnimikkeen: virkasalaisuuden rikkominen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Helsingin Sanomien tiedustelulakiuutisen tutkinnassa epäiltynä rikosnimikkeenä on turvallisuussalaisuuden paljastamisen lisäksi virkasalaisuuden rikkominen, keskusrikospoliisi tiedottaa.

Tutkinta alkoi, kun Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön Helsingin Sanomien salaisiin asiakirjoihin perustuneesta uutisesta.

Poliisi teki erityisen kotietsinnän HS:n toimittajan asuntoon eilen. Esitutkinta määrättiin KRP:n mukaan, koska poliisilla oli syytä epäillä, että rakennuksen kellarissa oli aiemmin iltapäivällä pyritty tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa.

 

Tipaton tammikuu lähestyy uhkaavasti – ”Sitä pitävät ne, jotka eivät sitä tarvitse”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

EHYT ry:n TNS Gallupilla* teettämästä kyselystä selviää, että Tipaton tammikuu houkuttaa varsinkin kohtuukäyttäjiä. Haastattelututkimuksessa niistä, jotka kertoivat yleensä juovansa alkoholia kerran kuussa tai harvemmin, 24 prosenttia oli viettänyt tipatonta. 2-4 kertaa kuukaudessa juovista tipatonta vietti 8 prosenttia.

Vuonna 2017 alkoholia käyttävistä henkilöistä kaikkiaan 16 prosenttia ilmoitti viettäneensä Tipattoman tammikuun.

– Luku on sama, kuin tammikuussa 2016. Näyttääkin, että tipattoman suosio säilyy vuodesta toiseen, EHYT ry:n viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen sanoo.

Vain yksi prosentti tipattoman aloittaneista lopetti kesken, ja kaikkiaan 58 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä jatkoi vielä helmikuun puolelle.

Terveyteen liittyvät syyt ovat kyselyn mukaan tärkein yksittäinen peruste ryhtyä viettämään tipatonta. Monella kyseessä on myös perinne – joka neljäs tipattomalla ollut kertoi kehittäneensä siitä itselleen tradition tai tavan. Tipaton on koko lailla yhtä suosittu miesten ja naisten keskuudessa.

Vuonna 2018 Tipattoman tammikuun teemana on ”vähästä kertyy paljon”. Teeman kautta keskusteluun nostetaan tissuttelu: esimerkiksi lasillinen viiniä päivässä on vuoden aikana jo 52 pullollista viiniä. Sosiaalisessa mediassa voi osallistua Tipaton-haasteeseen ja seurata keskustelua: #aikapaljon #tipaton

EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

 

Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 6. – 16.2.2017 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 973 kpl.

Petosrikokset ovat tuplaantuneet 2010-luvulla

Epäillyt petosrikokset ovat tuplaantuneet vuodesta 2010 vuoteen 2016, selviää rikoksentorjuntaneuvoston rikoksentorjuntakatsauksesta. Erityisesti epäillyt maksuvälinepetokset ja ikääntyneisiin kohdistuneet epäillyt petokset ovat kasvaneet voimakkaasti. Suurin osa poliisin tietoon tulleiden petosrikosten uhreista oli viime vuonna kuitenkin työikäisiä eli 18–64-vuotiaita.

Neuvoston asettama asiantuntijatyöryhmä arvioi, että suuri osa etenkin lievistä petoksista jää viranomaisilta piiloon.