– Suurin osa hakemuksista on niin tasokkaita, että äkkiseltään pystyisin ottamaan 200 heti töihin, Herrala kertoo.

Matkassa on kuitenkin mutka, sillä Herrala on sitoutunut jo aiemmin ottamaan töihin ryhmän ukrainalaisia kausityöntekijöitä.

– Emme uskalla täyttää ukrainalaisten kaikkia työpaikkoja ennen kuin tiedämme, tulevatko he vai eivätkö he tule, Herrala sanoo.

Ulkomaalaisen kausityövoiman tulo Suomeen on estynyt koronaviruksen vuoksi. Hallitus on kuitenkin päättänyt, että Suomi ottaa vastaan noin 1 500 huoltovarmuuden kannalta kriittistä maatalouden kausityöntekijää. Suurimman osan odotetaan tulevan Ukrainasta.

Keväällä kausityöntekijöitä tarvitaan istutuksissa. Myöhemmin kesällä ja syksyllä on paljon työvoimaa vaativan sadonkorjuun vuoro. Kausityöntekijöitä pitäisi saada 15 000 lisää jo päätetyn 1 500 päälle.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoo, että yksittäisiä ulkomaisia kausityöntekijöitä on jo tullut Suomeen.

Tarkkaa lukumäärää ministeriöllä ei kuitenkaan ole. Kausityöntekijöitä on tarkoitus hakea Suomeen lentokoneilla.

– Lennot ovat valmistelussa. Toivon mukaan ensimmäinen saataisiin maahan tällä viikolla, Husu-Kallio odottaa.

Toiminnanjohtaja Miika Ilomäki Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta painottaa, että päätöksillä on kiire. Hänen mukaansa pitää saada tieto siitä, onko työvoimaa saatavilla vai ei, jotta tiedetään minkä verran voi laittaa panostuksia satoon.

– Uhkana on, että jos kevättöihin ei ole tarpeeksi työvoimaa saatavilla, ei satoakaan ole sitten kerättävissä, Ilomäki sanoo.

Hänen mukaansa viljelijät ovat laittaneet menemään tarjoukset sitovista työsopimuksista eteenpäin, eli periaatteessa he ovat näin sitoutuneet palkkaamaan kausityöntekijät ulkomailta.

Ulkomaisia kausityöntekijöitä on käytetty jo viimeiset 30 vuotta. Heitä pidetään sitoutuneina työhönsä.

– Monilla tiloilla samat ihmiset tulevat Suomeen vuodesta toiseen, ja he sitoutuvat työhön koko satokaudeksi, Ilomäki kertoo.

Myös Husu-Kallio arvioi, että työnantajat ovat tottuneet saamaan hyviä työntekijöitä muista maista.

– Kyse on valtaosin samasta porukasta, joka on ollut täällä aikaisemminkin. Eli he ovat vanhoja hyviä työntekijöitä, Husu-Kallio sanoo.

Herrala kertoo, ettei Joenrannan Mansikkapaikka saanut 1 500 ulkomaisen kausityöntekijän kiintiöstä yhtään työntekijää. Käteen jäi nolla.

– Joudumme aloittamaan työt pelkästään Suomi-henkilökunnalla toukokuussa, Herrala sanoo.

Hän luottaa siihen, että tila selviää poikkeuskesästä. Kantasuomalaisista, maahanmuuttajista ja Suomessa oleskelevista voidaan rakentaa tiimi, jolla kesä pystytään viemään läpi.

– Tästä selvitään, jos halutaan selvitä, Herrala vakuuttaa.

Hän ei hyväksy “kotisohvalta huutelua” alan palkkatasosta. Hänen mukaansa töihin hakeneet eivät ole nähneet epäsuhtaa palkkojen ja töiden välillä.

Herrala huomauttaa, että myös viljelijöiden puolella on turhaa uhriutumista. Poikkeuskesänä tekijät on mahdollista löytää mistä tahansa, jos niin tahdotaan. Henkilöstöhallintoon on vain satsattava aivan kuten muissakin yrityksissä.

Kaikille maksetaan kansalaisuudesta riippumatta sama palkka. Alalla on yleissitova työehtosopimus, jonka Teollisuusliitto ja Maaseudun työnantajaliitto ovat yhdessä sopineet. Perustuntipalkka on 8,71 euroa.

Husu-Kallio arvioi, että ulkomaisen kausityövoiman puutteesta ei voi yksiniittisesti vetää johtopäätöksiä heidän merkityksestään Suomen huoltovarmuuden kannalta.

– En menisi niin pitkälle, että olisin huolestuneena katsonut asiaa huoltovarmuuden kannalta. Se on kuitenkin hyvä muistutus siitä, että miten tärkeätä tämä työvoima on, Husu-Kallio sanoo.

Ala on työvoimavaltaista eli käsiä ja jalkoja ja ihmisiä tarvitaan konkreettisesti. Työ on raskasta eivätkä olosuhteet ole aina kaikkein helpoimmat, Husu-Kallio muistuttaa.

STT–Antti Autio