Valtuuskunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps.) kysyi hallitustenvälisen Etyjin puheenjohtajalta, Slovakian ulkoministeri Miroslav Lajcákilta tämän näkemystä vierastaistelijoiden muodostamasta turvallisuusuhasta, mistä yleiskokous ilmaisi myös huolensa päätöslauselmassaan.

Lajcák nosti vastauksessaan terrorismin torjunnan yhdeksi Slovakian puheenjohtajuuskauden prioriteetteja. Siitä keskusteltiin korkean tason konferenssissa Bratislavassa maalikuussa.

– Keskustelua on, edistystä ei. Näin on valitettavasti todettava, Lajcák totesi.

Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) (kuvassa) korosti puheenvuorossaan kansanedustajien vastuuta pitkittyneiden konfliktien ratkaisussa.

– Erityisen hyvä oli kuulla, että molemmissa maissa tunnistetaan tarve konkreettisiin toimiin kansalaisten mielialojen valmistelemiseksi rauhaan. Kansanedustajat ovat tässä avainroolissa.

Armenia ja Azerbaidžan ovat kiistelleet ja sotineet Azerbaidžanin rajojen sisäpuolella sijaitsevan armenialaisenemmistöiden alueen hallinnasta Neuvostoliiton romahtamisesta lähtien, ja konflikti kyti jo 1900-luvun alussa.

Koskinen korosti, että Vuoristo-Karabahin konfliktia käsittelevän Etyjin Minskin-ryhmän jäsenenä Suomi tukee kaikkia pyrkimyksiä rauhaan.

– Rauhanvälitys on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa ja toivomme, että sekä Etyj että sen parlamentaarinen yleiskokous vahvistavat rauhanvälitystyötään. Suomen painopisteitä rauhanvälityksessä ovat syrjimättömyys, paikallinen omistajuus, naisten asema, kansalaisyhteiskunta sekä kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu.

Pia Kauma (kok.) käytti rauhanvälityksen esimerkkinä Ahvenanmaata, joka sata vuotta sitten oli hyvää vauhtia luisumassa kohti pitkittynyttä konfliktia Suomen ja Ruotsin kiistellessä sen hallinnasta.

Ratkaisu neuvoteltiin silloisen Kansainliiton johdolla 1921. Suomi sai alueen itselleen, ja Ruotsi demilitarisoinnin kautta takuut siitä, ettei Ahvenanmaa ole sille turvallisuusuhka, ja ahvenanmaalaiset saivat itsehallinnon ja kansainvälisen yhteisön takuut ruotsin kielen ja ahvenanmaalaisen kulttuurin säilymisestä.

– Ahvenanmaalaiset eivät olisi halunneet itsehallintoa, eikä yksikään kiistan kolmesta osapuolesta ollut lainkaan tyytyväinen ratkaisuun. Mutta lopulta Ahvenanmaasta on tullut menestystarina, Kauma huomautti.

Hän painotti, ettei Ahvenanmaa kelpaa suoraanmalliksi Etyjin alueen nykyisten konfliktien ratkaisuun, mutta hän toivoi sen esimerkin toimivan innostuksen ja inspiraation lähteenä.

– Se, miten Ahvenanmaan aluekiista aikoinaan ratkaistiin, on osaltaan ollut luomassa Itämeren alueelle rauhaa ja vakautta. Suomen ja suomalaiset se on saanut lujasti uskomaan rauhanvälityksen mahdollisuuksiin.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu.

Etyjin parlamentaarinen yleiskokous oli koolla Luxemburgissa 4.–8. heinäkuuta. Mukana oli yli 50 Etyjin osallistujamaan kansanedustajaa.