Suomalaiset suhtautuvat netin brändeihin epäluuloisesti – puolet jopa välttelee

Vaikka some-palvelut ovat jatkaneet räjähdysmäistä kasvuaan, osa kuluttajista välttelee brändejä netissä, kertoo Kantar TNS:n tuore maailmanlaajuinen tutkimus, jossa haastateltiin yli 70 000 kuluttajaa. Globaalisti kuluttajista 26 % yrittää tietoisesti välttää yritysten ja brändien mainontaa tai postauksia somessa.

Suomessa 49 % kuluttajista sanoo välttelevänsä aktiivisesti brändisisältöjä netissä. Ruotsissa ja Tanskassa brändejä vierastaa vielä useampi, 57 % kuluttajista.

Brändit joutuvat ponnistelemaan saadakseen kuluttajat sitoutumaan itseensä. Moni kokee, että brändien läsnäolo somessa on häiritsevän aktiivista. Jopa 34 prosentilla on tunne, että nettimainonta ”seuraa” heitä jatkuvasti. Suomessa ja Tanskassa ollaan keskiarvossa, Norjassa tunne on matalampi ja Ruotsissa taas selvästi korkeampi.

Kantar TNS:n tutkimus identifioi edelläkävijöiden ja tunnettujen henkilöiden vaikutuksen kuluttajien brändimielipiteisiin. Kaksi viidestä 16-24-vuotiaasta sanoo luottavansa enemmän kommentointiin brändeistä netissä kuin ”virallisiin” lähteisiin, kuten sanomalehtiin, yritysten nettisivuihin tai tv-mainoksiin. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa osuus on selvästi pienempi.

Snapchatin ja Instagramin käyttö kasvaa vauhdilla kaikissa ikäryhmissä.

Instagramin ja Snapchatin suosio on viimeisten kahden vuoden aikana noussut huimasti, kun kuluttajat etsivät aitoja, henkilökohtaisia ja hetkessä kiinni olevia sisältöjä. Maailmanlaajuisesti noin neljännes (23 %) netinkäyttäjistä on Snapchatissä. Tämä on melkoinen loikka kahdessa vuodessa, sillä vuonna 2014 luku oli 12 %. Instagramin suosio on myös kasvanut jyrkästi – maailmanlaajuisesti käyttäjien määrä on noussut kahdessa vuodessa 24 prosentista 42 prosenttiin. Myös Suomessa Instagramin ja Snapchatin käyttö on yleistynyt hurjasti, vaikka etenkin Snapchat on vielä selvästi vähemmän käytetty kuin globaalisti tai muissa Pohjoismaissa.

Nuoret ovat somessa edelläkävijöitä. Lähes puolet Snapchatin kuukausikäyttäjistä maailmanlaajuisesti on 16-24-vuotiaita. Suomessa nuoret dominoivat Snapchatia vielä globaalia keskiarvoa selvemmin. Some-palveluiden käyttäjien keski-ikä on kuitenkin vahvassa kasvussa, kun yhä useampi iäkkäämpi omaksuu palvelut. Esimerkiksi Instagramia käyttää jo yksi viidestä 55-65-vuotiaasta netin käyttäjästä globaalisti – huomattava kasvu viime vuodesta. Suomessa 20 % 55-65-vuotiaista käyttää Instagramia.

Kantar TNS toimii yli 80 maassa ja on yksi suurimmista markkinatutkimusyrityksistä maailmassa. Asiasta tiedotti TNS Gallup.

”Osapuolet vakuuttivat, että he osaavat sopia omat riitansa” – Sipilä: Hallituksella ei tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen sopimustilanteeseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Pääministeri Juha Sipilä eduskunnassa tänään.

Työmarkkinajärjestöt tapasivat hallitusta tänään talousneuvoston kokouksessa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi eduskunnassa lyhyesti päivän työmarkkinataapaamisen antia.

– Käytiin tilanne läpi ja erityisesti esitin huoleni Suomen mallista ja siitä, miten se syksyllä käytännössä toimii, Sipilä sanoi kello 14 aikaan iltapäivällä.

Sipilän mukaan osapuolet vakuuttivat, että he osaavat ”sopia omat riitansa, ja hallitusta ei siihen väliin tarvita”.

– Se jää nyt sitten nähtäväksi, että miten tuo malli sitten käytännössä toimii tai miksi se muotoutuu. Syksyn tes-kierrokselle se sitten lopullisesti nähdään, hän täydensi.

Sipilän mukaan hallituksella ei ole tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen väliseen sopimustilanteeseen.

– Uskon, että siinä osapuolilta löytyy yhteinen tahtotila ratkoa asiat.

No tämähän on hyvä uutinen: Kela palkkaa lisää väkeä toimeentulotukia käsittelemään

Kuva: Kari Hulkko

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Tehtävän arvioitiin vaativan noin 750 henkilötyövuoden työpanoksen. Alkuvuosi on osoittanut, että henkilökuntaa tarvitaan lisää.

Kelan toimistoissa käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna asiointimäärä on kasvanut noin 57 %. Kelaan tulee tällä hetkellä myös poikkeuksellisen paljon puheluita: noin 20 000 päivässä. Puheluiden määrä on kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.

– Kasvaneesta asiakasmäärästä johtuva ruuhka on aiheuttanut asiakkaille kohtuutonta haittaa. Jotta pystyisimme palvelemaan asiakkaita mahdollisimman hyvin, tarvitsemme vielä lisätyövoimaa aiemmin rekrytoidun henkilöstön lisäksi. Rekrytoinnit on jo aloitettu eri puolilla Suomea, asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki kertoo.

Lisärekrytointien lisäksi tilanteeseen on pystytty vastaamaan myös muilla keinoin: Kelassa tehtävää työtä on porrastettu uudella tavalla, ja ylitöitä on tehty runsaasti.

Asiakasmäärän kasvu pyrittiin ennakoimaan niin hyvin kuin oli mahdollista. Kelaan palkattiin loppuvuodesta 2016 satoja uusia työntekijöitä perustoimeentulotuen etuuskäsittelyyn, asiakaspalveluun ja esimiestehtäviin. Kiinnostus Kelan toimeentulotehtäviä kohtaan oli silloin suurta. Hakemuksia saapui yhteensä 6 719.

 

 

”En näe mitään syytä pitkittää sopimista” – PAMin Selin: Nimet paperiin heti!

Kuva: Lehtikuva
Ann Selin.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on toimittanut tänään työnantajaliitoille esityksen keskusjärjestösopimusten siirtämisestä työehtosopimusten osaksi.

PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoo nyt työnantajien toimivan, kuten ovat puhuneet.

– Työnantajat ovat korostaneet, että EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimusten siirtäminen työehtosopimuksiin on vain tekninen toimenpide. Toivomme nyt, että he myös lunastavat lupauksensa ja tekevät sopimukset kanssamme jatkuvan neuvottelun periaatteella, toteaa Selin

PAM esittää työnantajille, että keskusjärjestösopimukset sovitaan tässä vaiheessa sellaisenaan osaksi työehtosopimuksia. Sisältöjen muokkaaminen työehtosopimusteksteiksi tapahtuu myöhemmin osana sopimusten selkokielisyystyötä.

Selin toivoo, että sopimuksiin saataisiin nimet lähipäivinä.

– En näe mitään syytä pitkittää sopimista. Mielestäni sopimusten allekirjoittaminen voidaan tehdä vaikka välittömästi, korostaa Selin.

”Aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta” – SDP:n Viitanen kirjoitti napakan ”vastineen” Harkimolle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitanen.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen on ottanut Iltalehden yleisönosastolla tiistaina julkaistussa kirjoituksessa kantaa kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimon lakialoitteeseen.

Harkimon aloite koskee ammatti- ja työnantajayhdistysten tilinpäätösten julkisuutta. Hän haluaa tilinpäätökset kokonaan julkisiksi, että yhdistysten toiminnan yleishyödyllisyyttä voitaisiin ”arvioida avoimesti”.

Harkimon mukaan aloitteen on allekirjoittanut 106 kansanedustajaa. SDP:n edustajat eivät allekirjoittaneet aloitetta. Harkimo on tehnyt tästä numeron. Iltalehden blogissaan hän nimitti sosialidemokraatteja ”pelokkaiksi jänöjusseiksi”.

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ja verojaostan jäsen Pia Viitanen nousi verkolle ja iski vastapalloon IL:n yleisönosastolla näin:

– Harkimon aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta. Aloite kertoo pahasti puutteellisesta nykylainsäädännön tuntemuksesta, Viitanen kirjoittaa.

”Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei.”

Viitanen viittaa vuonna 2015 säädettyyn kirjanpitolain muutokseen, joka velvoittaa kaikkia taloudellisesti merkittäviä yhteisöjä toimittamaan tilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Tämä koskee kaikkia yhdistyksiä ja säätiöitä.

– On vaikea nähdä perusteita sille, että avoimuusvelvoite olisi erilainen työmarkinajärjestöille kuin mitä se on vastaavan suuruissa muissa taloudellista valtaa käyttävissä yhdistyksissä tai säätiöissä.

Viitasen mukaan Harkimon silmät yltävät lähinnä palkansaajajärjestöjen tarkkailuun, vaikka ”häntä lähempänä löytyy jo taloudellisesti merkittäviä urheilujärjestöjä ja säätiöitä”.

– Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei, Viitanen päättää kirjoituksensa IL:ssä.

Harry ”Hjallis” Harkimo. (Kuva. Lehtikuva)

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.