Suomalaiset viranomaiset eivät tunnu ymmärtävän, miksi kiistanalaisen ikätestin perusteella aikuiseksi ja virheellisesti terveeksi todettu Mojtaba Hassan ei haluaisi asua Afganistanissa

Kuva: Jari Soini

Mojtaba Hassanin matka Afganistanista Suomeen kesti yli vuoden. Matkan tarkkaa kestoa hän ei osaa arvioida, koska tauot venyivät välillä kuukausien mittaisiksi. Hän pysähtyi monta kertaa tienaamaan rahaa, jolla maksaa salakuljettajille.

Lopulta maaliskuussa 2015 Mojtaba pääsi Ruotsista Suomeen lähtevään laivaan. Hän oli kielitaidoton ja alaikäinen, ja sai lipun ostamisessa apua maanmieheltään.

Kun laiva saapui Suomeen ja viranomaiset ottivat hänet kiinni, Mojtaba sanoi sen mitä oli suunnitellut, äitinsä nimen. Nimi syötettiin suomalaiseen tietojärjestelmään ja ruudulle ilmestyi Afganistanista kotoisin oleva Suomen kansalainen.

– Poliisi näytti minulle äidin kuvaa ja kysyi onko hän tässä, Mojtaba kertoo ja ilahtuu edelleen parin vuoden takaisesta muistosta.

Mojtaba näki äitinsä ensi kertaa vuosiin ja sai asua perheensä luona Helsingin Itäkeskuksessa.

Suomeen jääminen edellytti turvapaikkahakemusta ja Maahanmuuttoviraston, Migrin, päätöstä.

Pakolaisneuvonta ry:n juristin Hanna Laarin mukaan Afganistan on Suomeen saapuvalle turvapaikanhakijalle vaikea lähtömaa. Vaikka Afganistan on todettu epävakaaksi, suurin osa sieltä tulleista on saanut Suomessa kielteisen päätöksen. Kielteistä päätöstä on usein perusteltu mahdollisuudella maan sisäiseen pakoon, vaikka sitä pitäisi YK:n pakolaisvaltuutetun mukaan käyttää vain poikkeustapauksissa.

Suomalaisviranomaisten suosikkipaikka on Afganistanin pääkaupunki Kabul.

– Migrin mukaan hakijoilla on yleensä mahdollisuus paeta Kabuliin, vaikka sinne kohdistuu tällä hetkellä valtava paine, kun Pakistanista, Iranista ja Euroopasta käännytetyt sadat tuhannet ihmiset ja maan sisäiset pakolaiset suuntaavat sinne, Laari sanoo.

Kun Kabuliin paetaan myös Afganistanin levottomista maakunnista, uudet tulijat ilman kunnollisia verkostoja ovat vaarassa ajautua asumaan pääkaupungin slummeihin.

Ikäarvio on usein tuuripeliä

Kesällä 2015 Mojtaba arvioi Maahanmuuttoviraston puhuttelussa iäkseen noin 15 vuotta. Ikä oli olennainen, koska alaikäistä ei käännytettäisi pois perheen luota. Äiti, Mojtaban sisarukset ja isäpuoli olivat asuneet Suomessa jo vuodesta 2009 ja olivat Suomen kansalaisia. Afganistanissa ei ollut enää perhettä. Isoäiti, jonka kanssa alaikäinen Mojtaba oli asunut Tamazonin kylässä, oli kuollut.

Syntyviä lapsia ei Tamazonissa kirjata sähköiseen väestötietojärjestelmään, koska sellaista ei ole koko Afganistanissa. Merkittävä osa väestöstä ei osaa lukea eikä kirjoittaa.

Onko sinulla koskaan ollut mitään käsitystä syntymävuodestasi tai -kuukaudestasi, Mojtabalta kysytään Maahanmuuttoviraston puhuttelussa.

Mojtaba vastaa myönteisesti. Hänen ystävänsä, naapurinpoika oli äidin ja isoäidin mukaan melkein samanikäinen.

– Joko hän on minua kaksi kuukautta vanhempi tai päinvastoin, Mojtaba sanoo.

Joitakin kuukausia ennen puhuttelua naapurin poika oli Mojtaban mukaan ilmoittanut hänen olevan 15-vuotias.

Mojtabin iästä on osoituksena myös afganistanilainen syntymätodistus, taskera. Sen mukaan hän olisi täyttänyt 17 vuotta maaliskuussa 2015. Mutta Mojtaba ei tätä tiedä, eikä todistus ole mukana turvapaikkapuhuttelussa. Se saadaan Suomeen vasta myöhemmin.

Suomalaiselle viranomaiselle ikä on tieteellinen kysymys, jota ei kysellä äideiltä eikä naapurinpojilta.

Huhtikuun 17. päivä tehdyssä oikeuslääketieteellisessä arvioinnissa tutkitaan Maahanmuuttoviraston pyynnöstä muun muassa Mojtaban kämmenluiden luutumisastetta. Hänen todetaan olevan ”todennäköisesti vähintään 18-vuotias”, juuri yli lakiin kirjatun täysi-ikäisyyden rajan.

Afganistanilainen todistus ei ritä

Maahanmuuttoviraston ikätutkimus on vain tieteellinen arvio, joka voi heittää kaksi vuotta suuntaan tai toiseen. Taskeraan kirjattu syntymäaika siirretään maaliskuulta edellisen vuoden joulukuulle. Mojtabasta tulee vuoden vanhempi, täysi-ikäinen, jolla ei ole enää lain mukaan perheenjäseniä Suomessa.

Maahanmuuttovirasto on aiemmin selvittänyt myös DNA:n. Mojtaban, hänen äitinsä ja pienten sisarustensa sukulaisuudesta ei sen perusteella ole epäilystäkään.

Miksi Mojtaba ei tullut Suomeen muun perheensä mukana jo vuosia sitten? Hän ei itse osaa sanoa, mutta Maahanmuuttoviraston selvityksen mukaan perheenkokoajana toiminut Mojtaban velipuoli ei kirjannut häntä hakemukseen, koska veli ja Mojtaba eivät ole biologisia sukulaisia. Äiti olisi halunnut poikansa Suomeen jo aikaisemmin, mutta viranomaisprosessi oli hänelle lähes luku- ja kirjoitustaidottomana liian monimutkainen.

”Täysi-ikäinen, terve ja työkykyinen mies”, viranomaiset kirjaavat myöhemmin papereihinsa.

Migri sanoi, että olet täysi-ikäinen etkä tarvitse perhettä.

Mojtaba ei Maahanmuuttoviraston puhuttelussa kerro terveysongelmistaan, onhan hän saamassa oman käsityksensä mukaan luvan jäädä Suomeen perheensä alaikäisenä lapsena. Virkailijan merkintöjen mukaan hän liikuttuu toistuvasti puhuessaan perheestään ja ikävästään.

Jääminen Afganistaniin on ollut Mojtaballe hyvin ahdistava kokemus, samoin pitkäksi venähtänyt ja yksinäinen matka Suomeen.

Hän mainitsee puhuttelussa mieluummin tappavansa itsensä, kuin palaavansa Afganistaniin.

Virasto tekee päätöksensä nopeutetussa menettelyssä. Mojtabaa ei ole Afganistanissa vainottu, hänellä ei ole terveysongelmia. Tapaus on selvä joulukuussa 2015.

– Migri sanoi, että olet täysi-ikäinen etkä tarvitse perhettä. Voit mennä takaisin Afganistaniin, hän toteaa runsaat puolitoista vuotta kielteisen päätöksen jälkeen.

Mojtaba on edelleen äitinsä ja perheensä luona Suomessa. Tapauksen käsittely on yhä kesken.

Jokainen tarina on erilainen

Mojtaban tarina poikkeaa monien muiden Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden kertomuksesta. Hän on voinut valita avustajansa. Toisin kuin hänen, turvapaikanhakijoiden on syksystä 2016 alkaen pitänyt ensin kääntyä oikeusaputoimiston puoleen, kun heidän asiansa on ollut Maahanmuuttoviraston käsittelyssä. Asiantuntemus turvapaikka-asioissa vaihtelee Laarin mukaan oikeusaputoimistoissa eri puolilla Suomea.

Matkan varrella kielteisten päätösten, niihin haettujen täytäntöönpanokieltojen ja hallinto-oikeuteen osoitettujen valitusten myötä Mojtaban tapaus kiirii myös turvapaikanhakijoita avustavan vapaaehtoisringin korviin.

Verkostossa on jäseninä akateemisissa ammateissa olevia ihmisiä, tutkijoita ja professoreja. Suuresta osasta on parissa vuodessa tullut turvapaikkaprosessin ja sitä koskevan lainsäädännön asiantuntijoita.

Eräs heistä on uraa tutkijana tehnyt Sanna Valtonen, joka sai verkostolta viestin tämän vuoden maaliskuussa, meni Pasilan poliisitalolle ja tapasi ensi kertaa Mojtaban ja hänen äitinsä. He olivat hätääntyneitä ja varmoja, että poliisi ottaa Mojtaban kiinni ja palauttaa hänet Afganistaniin.

Valtosella itsellään on omia lapsia ja samanikäinen kummipoika kuin Mojtaba. Hän samastui äidin hätään voimakkaasti.

– Poliisin puhuttelu meni tosin hyvin ja teimme uuden turvapaikkahakemuksen. Kun kävin tauolla vilkuttamassa äidille, jota ei oltu päästetty ulkomaalaispoliisin tiloihin, en ikinä unohda hänen ilmettään. Lupasin hänelle, että jos se minusta on kiinni Mojtabaa ei viedä.

Työpaikka voi ratkaista luvan

Maahanmuuttovirasto käsitteli turvapaikkahakemuksen nopeutetussa menettelyssä, ja teki kielteisen päätöksen. Koska turvapaikkaprosessin tulos vaikutti epävarmalta, Valtonen päätti auttaa Mojtabaa työntekijän oleskeluluvan hakemisessa. Ensin tarvittiin työpaikka.

Valtonen puhui työnantajiksi omia tuttaviaan, helsinkiläisiä yksityishenkilöitä, joista osa on Valtosen kontaktien vuoksi korkeassa asemassa. Palautusuhan vuoksi työpaikalla oli kiire, joten Valtonen hyödynsi verkostonsa kokemuksia: työpaikan muodollisuudet räätälöitiin kasaan työvoimaviranomaisten neuvojen mukaan kolmessa päivässä. Samalla konseptilla on työllistetty sen jälkeen liki 20 turvapaikanhakijaa.

Alaksi valikoitui siivous, koska se ei pääkaupunkiseudulla kuulu ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien tarveharkinnan piiriin.

– Mojtaba on ensimmäinen, mutta olemme saaneet samalla systeemillä läpi jo kaksi työlupaa. Ne etenivät nopeammin, ehkä siksi, ettei niihin ollut liitetty turvapaikkahakemusta, Valtonen sanoo.

Ristiriitaisia päätöksiä

Mojtabaa avustava Pakolaisneuvonta ry:n juristi on auttanut häntä valittamaan Maahanmuuttoviraston päätöksistä. Ikäarvio on kyseenalaistettu. Myös psykiatrin lausunto Mojtaban terveydentilasta on toimitettu valituksen mukana hallinto-oikeudelle.
Suomalaisen psykiatrin diagnoosi on tyly. Mojtaba on vakavasti masentunut ja vaarassa tehdä itsemurhan.

Puhuttelussa on todettu, että Mojtaba on shiialainen hazara, joita sunnaislamin ääritulkintaa edustava taleban pitää harhaoppisina. YK:n pakolaisjärjestön mukaan hazarat kohtaavat Afganistanissa jatkuvaa sosiaalista syrjintää ja riistoa kuten laitonta verotusta, pakkotyötä ja fyysistä hyväksikäyttöä.

Se, että Mojtaba on hazara ei vielä riitä siihen, että hän saisi suojelua Suomesta. Psykiatrin lausunnon mukaan Mojtaballa on univaikeuksia. Hän näkee painajaisia, joissa hänet uhataan tappaa.

Hallinto-oikeus palauttaa Mojtaban tapauksen terveydentilaa koskevien selvitysten perusteella takaisin Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi. Aikaa kuluu. Maahanmuuttoviraston toiminta näyttää entistä erikoisemmalta.

Suomessa tämä on ollut vähän kuollut kirjain samalla tavalla kuin lapsen etu.

Migri toteaa, että Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa on tarjolla mahdollisuuksia psykoterapiaan ja lääkehoitoon eikä Mojtaba saa jäädä Suomeen. Toisen Mojtabaa vanhemman afgaanimiehen kohdalla Migri kuitenkin myöntää oleskeluluvan. Perusteena on psykiatrisen hoidon tila, joka on Afganistanissa Migrin arvion mukaan ”erittäin huono”. Oleskeluluvan saanut mies kärsii masennuksesta, Mojtaban masennus on vakava.

Migrin mukaan myös Mojtaban kotiseutu on turvallinen. Kotikylä sijaitsee maakuntien rajalla, joten viranomaiset tulkitsevat hänen asuvan Dajkundissa, eivät viereissä Uruzganissa, jossa Mojtaba ja hänen perheensä kertoo asuneensa.

Maakuntarajaus on merkittävä. Hallinto-oikeus totesi toisen afgaanimiehen kohdalla vuonna 2016 kaikkien Uruzganin piirikuntien olevan joko talebanien hallussa tai talibanin taistelevan niiden hallinnasta.

”Hallinto-oikeus katsoo, että valittajan kotialueella on käynnissä sisäinen aseellinen selkkaus”, oikeus totesi ja palautti miehen tapauksen takaisin Maahanmuuttovirastoon.

Pakolaisoikeuden mukaan epäselvät tilanteet pitäisi ratkaista hakijan eduksi. Mojtabaa avustavan Hanna Laarin mukaan tämä ei Suomessa usein toteudu.

– Suomessa tämä on ollut vähän kuollut kirjain samalla tavalla kuin lapsen etu, Laari sanoo.

Myöhemmin myös Maahanmuuttoviraston käyttämä oikeuslääketieteellinen ikätesti on kyseenalaistettu, esimerkiksi vedoten siihen, että aineisto, johon Mojtaban luuston kehitystä verrattiin oli suurelta osin peräisin 1950-luvun Yhdysvalloista.

Muun muassa eduskunnan hallintovaliokunta on asiantuntijakuulemisten jälkeen todennut testin olevan luotettava vain alaikäisinä tulleille, jotka todetaan testissä 20-vuotiaiksi tai sitä vanhemmiksi. Epäselvissä tapauksissa tulosta pitäisi tulkita testattavan eduksi. Jos näin olisi toimittu, Mojtabaa olisi kohdeltu alaikäisenä hakijana ja olisi saanut myönteisen päätöksen.

Olisi hyvä, että tuomaritkin kohtaisivat turvapaikanhakijoita.

Syksyllä 2017 Mojtaban tapaus on jälleen käsiteltävänä hallinto-oikeudessa, joka on toistaiseksi kieltänyt hänen käännyttämisensä. Samaan aikaa hänelle haetaan työperäistä oleskelulupaa.

Käsittelyrumban aikana Mojtaba on käynyt koulua, joka häneltä jäi parin vuoden opintojen jälkeen kesken Afganistanissa. Olot olivat siellä opiskeluun liian turvattomat. Hän puhuu suomea jo melko hyvin. Apuna ovat olleet pienemmät sisarukset, joista toinen saapui Suomeen vauvana.

Valtosen näkemyksen mukaan oikeusturva ei Suomessa toteudu turvapaikanhakijoiden kohdalla.

Ilmapiiri ohjaa prosessia

Maahanmuuttoviraston linjaukset vaikuttavat aika sattumanvaraisilta myös Hanna Laarin mukaan. Taustalla voi olla vuonna 2015 moninkertaistunut työmäärä ja järjestelmän ruuhkautuminen. Syynsä voi olla myös poliittisen ilmapiirin kiristymisellä.

Hanna Laarin mukaan nykyinen ilmapiiri näyttäisi heijastuvan välillä myös tuomioistuinten päätöksissä.

– Olisi hyvä, että tuomaritkin kohtaisivat turvapaikanhakijoita. Kokonaisvaltainen ymmärrys saattaa jäädä uupumaan – etenkin, jos avustaja ei ole panostanut valituksen laatimiseen. Olen sen omassa työssänikin huomannut, että kun ihmisen tapaa, tapaus saattaakin tuon jälkeen näyttää erilaiselta kuin vain papereiden perusteella.

Demokraatin haltuunsa saamat maahanmuuttoviranomaisten ratkaisut eivät ole oikeusturvan kannalta ristiriidattomia, mutta ne paljastavat kulttuurieroja. Suomalainen viranomainen selvittää kaiken mahdollisen DNA:sta Mojtaban kotikylässä puhuttuun darin murteeseen ja luetteloi hänen taskussaan olleen paperinpalan, jolle on kirjoitettu käsin shiialaisen virren sanat.

Turvapaikkapuhutteluun on kirjattu kuinka Mojtaba kertoo olleensa Afganistanissa käytännössä orpo. Silti viranomaiset eivät tunnu ymmärtävän miksi kiistanalaisen ikätestin perusteella aikuiseksi ja virheellisesti terveeksi todettu Mojtaba ei haluaisi asua Afganistanissa tuhansien kilometrien päässä ainoista perheenjäsenistään syrjityn vähemmistön edustajana. Ei vaikka se ymmärtämiseen ei tarvita luku- tai kirjoitustaitoa.

AVAINSANAT

Presidenttiehdokkaiden suorat tv-tentit alkavat tänä iltana

Kuva: Jari Soini
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Presidenttiehdokkaat kohtaavat illalla ensimmäisessä suorassa televisiotentissä MTV:llä.

Mukana on myös kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen, joka ilmoitti viime viikolla saaneensa tarvittavat kannattajakortit täyteen. Kortteja ei ole vielä käyty läpi, joten Väyrysen ehdokkuus on toistaiseksi vahvistamatta. Ehdokkaita on kahdeksan.
MTV:n tentti alkaa kello 20.

Tätä ennen muut presidenttiehdokkaat ovat kohdanneet jo useammassakin vaalikeskustelussa, joita ovat järjestäneet muun muassa mediat ja järjestöt.

Seuraava tv-keskustelu on jo huomenna, jolloin he kohtaavat Ylen vaalitentissä.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta. Jos toinen kierros tarvitaan, se järjestetään sunnuntaina 11. helmikuuta.

”Kyseisen hankkeen osalta ei ole mahdollista edetä jatkoselvitysten kanssa” – sosialidemokraatit painottivat moskeijapäätöksessä rahoituksen epäselvyyksiä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Eveliina Heinäluoma.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti olla varaamatta hakijoille aluetta moskeija ja monitoimikeskus –hankkeen jatkoselvittelyä varten tiistain 12.12. kokouksessaan.

Lautakunta oli esityksessään yksimielinen. Lautakunnan käsittelyn jälkeen varsinaisen päätöksen asiasta tekee kaupunginhallitus.

Sosialidemokraattien ryhmä painotti päätöksessä hankkeen rahoitukseen liittyviä epäselvyyksiä.

– Kun ottaa huomioon nyt käsittelyssä olevan hankkeen laajuuden ja edelleen avoinna olevat kysymykset liittyen muun muassa rahoituksen alkuperään ja mahdollisiin ehtoihin, näen ettei kyseisen hankkeen osalta ole mahdollista edetä jatkoselvitysten kanssa, lautakunnan jäsen Eveliina Heinäluoma painottaa.

Hankkeen alkuvaiheen rahoituksen on kerrottu tulevan Bahrainista. Varsinainen rakentamiseen liittyvä rahoitus ja sen lähteet ovat kuitenkin vielä täysi auki.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 110-140 miljoonaa euroa ja vuosittaiset käyttökustannukset oin 6-7 miljoonaa euroa. Hanke on asiantuntijoiden mukaan huomattavasti kalliimpi kuin muut pohjoismaiset moskeijat.

– Kaikkia uskontokuntia ja katsomusryhmiä tulee kohdella tasavertaisesti ja samoilla kriteereillä. Myös muslimiyhteisöllä on oikeus hankkia itselleen omia tiloja esimerkiksi rukoushuoneita varten.

– Tämän hankkeen kohdalla edellä esitetyt puutteet eivät kuitenkaan mahdollista jatkosuunnitteluoikeuden myöntämistä, Heinäluoma huomauttaa.

Helsingin kaupunginhallituksen on tarkoitus käsitellä asiaa ensi maanantaina.

Li Andersson paljastaa: Tämä on tehokkain keino vähentää rikoksia – ”Sama pätee seksuaaliseen ahdisteluun”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo oman käsityksensä siitä, mikä tepsii seksuaaliseen ahdisteluun ja sen kitkemiseen.

Eduskunnassa pidettiin tänään ajankohtaiskeskustelu seksuaalisesta häirinnästä SDP:n aloitteen pohjalta, jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Andersson pohtii kriminaalipolitiikkaa omalla Twitter-tilillään.

”Kiinni jäämisen riskin lisääminen on kaikista tehokkain keino vähentää rikoksia. Sama pätee seksuaaliseen ahdisteluun. Hiljaisuuden rikkominen on tärkeää, jotta kukaan ei koskaan enää usko, että voi ahdistella ilman, että se tulee ilmi ja julki.”

Haatainen sanoi tänään eduskunnassa, ettei aio paljastaa omia kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä.

– Tässä ei ole kyse yksittäistapauksista vaan laajasta rakenteellisesta ja vastenmielisestä ongelmasta. Seksuaalinen häirintä on ongelma, jonka olemassaolo on tiedetty aina. Hiljaisuuden kulttuuri sai kuitenkin elää liian pitkään. Hiljaisuuden kulttuuri on murtanut liian monta ihmistä. Juuri siksi on niin tärkeää, että me kaikki yhdessä murramme hiljaisuuden.

Viiden lapsen isä Jussi Halla-aho pohdiskelee vauvakatoa: ”Niger, Tshad, Somalia, Kongo…”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi Väestöliiton uutta Perhebarometriä, joka selvittää lastensaantiin vaikuttavia tekijöitä.

Lapsiperhearki ei houkuta, tasa-arvo ontuu ja vaativa työelämä pelottaa. Siinä esille tulleita selityksiä, miksi vanhemmuutta lykätään.

-Se, miten eri tavoin vanhemmuuden ajoitus vaikuttaa miesten ja naisten tulokertymiin, on yhteiskunnallinen kysymys, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Tällä hetkellä naiset kantavat miehiä selvästi suuremman riskin perheellistymisen vaikutuksista omaan elintasoon ja työuraan. Perheellistymistä helpottavassa perhepolitiikassa keskeistä olisi madaltaa rajoja perhevapaiden ja muun elämän kuten työelämän tai opiskelun välillä, Väestöliiton tutkija ja Perhebarometriä kirjoittamassa ollut Venla Berg kertoo Väestöliiton tiedotteessa.

Halla-aholla, viiden lapsen isällä, on asiasta toisenlainen tulkinta.

”Syntyvyysongelmaa lähestytään usein sosiaalipolitiikan ja tasa-arvon näkökulmasta. Ajatus tuntuu olevan, että kunhan tasa-arvo saadaan hyvälle tolalle ja perhe-etuudet riittävälle tasolle, syntyvyys lähtee nousuun.”

Hän kysyy Facebook-tilillään, tukeeko mikään tällaista ajattelua.

”Vuonna 2017 syntyvyysasteella mitattu top 20 oli seuraava: Niger, Tshad, Somalia, Kongo, Angola, Mali, Burkina Faso, Itä-Timor, Nigeria, Burundi, Gambia, Uganda, Mosambik, Afganistan, Tansania, Sambia, Etelä-Sudan, Mayotte, Norsunluurannikko ja Benin. Euroopan maat löytyvät listan toisesta päästä. Kertooko tämä jotain tasa-arvon suhteellisesta toteutumisesta?”

Halla-aho arvioi, että hyvinvoivissa ja tasa-arvoisissa maissa ihmisillä on paljon virikkeitä ja tekemistä sekä työssä että vapaa-ajalla. Lapset eivät tahdo mahtua tähän yhtälöön.

”En usko, että asialle on kovin paljon tehtävissä politiikan keinoin. Ei kuitenkaan kannata hakea ratkaisuja, jotka mitä ilmeisimmin ovat vääriä.”

Kommentti: Hallitusperheen pieni sininen lapsi kärsii vanhempiensa viinanhuuruisesta riitelystä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kokoomus ja keskusta, Juha Sipilän (kesk.) hallitusperheen isä ja äiti, ovat ajautuneet jo hyvän aikaa sitten parisuhdekriisiin. Riidan ytimessä on maakunta- ja sote-uudistuksena tunnettu avioehto, joka uhkaa hajottaa liiton.

Parhaillaan kepu ja kokoomus ovat parisuhdeterapiassa, jossa terapeutteina toimivat valinnanvapauslaisäädäntöä kommentoivat asiantuntijat ja etujärjestöt. Käynnissä olevaa lausuntokierrosta käytetään riidassa aseena. Keskusta on kirjauttanut yhteisiin papereihin, että lausunnot on otettava vakavasti, koska se yrittää taivuttaa kokoomuksen oman kantansa taakse lausuntojen tuella.

Neuvottelemalla ei hallituksessa ole saatu enää aikoihin yhteistä sotenäkemystä.

Tilanne muistuttaa tarpeiden tekemistä housuihin.

Riidan aihe liittyy erikoissairaanhoitoon kaavailtuihin asiakasseteleihin ja niiden käytön laajuuteen. Kokoomus haluaa seteleillä muun muassa tyräleikkauksia, suomalaisen erikoissairaanhoidon tuhoa pelkäävä keskusta ei.

Virallisen keskustalaisen selityksen mukaan mitään kriisiä ei ole. Hallitus on osannut ennakoida valinnanvapauslainsäädännön ongelmat ja tiennyt hyvin etukäteen mistä lausuntokierroksella metelöidään, keskustasta todetaan.

Tilanne muistuttaa tarpeiden tekemistä housuihin, kun vessassa on jätetty käymättä vaikka on tiedetty, ettei sinne myöhemmin ehditä. Toisin sanoen homma ei ole hanskassa mutta sen väitetään olevan.

Myös kokoomus tarvitsee onnistumisia.

Myös alkoholilla on parhaiden suomalaisten perinteiden mukaisesti osuutensa sote-riidassa. Keskustan on ratkaistava kantansa alkoholilakiin esitettyyn 0,8 prosenttiyksikön korotukseen, jonka vahvemmista viinoista pitävä kokoomus haluaa maitokauppakaljoihin.

Keskustan sydän sykkii kansanterveydelle ja sanoo ei, mutta diiliin on paketoitu porkkanaksi 100 miljoonaa euroa alkoholiveron korotuksesta seuraavia tuloja. Veroa ei koroteta, jos kaupan kaljasta ei tule vahvempaa, jolloin 100 miljoonaa pitäisi kaivaa jostakin muualta.

Keskustalla ei ole varaa ampua alas sekä alkoholiprosentin korotusta että valinnanvapauslain bisnesnäkymiä. Hallitus ei sitä kestä. Myös kokoomus tarvitsee onnistumisia.

Hallitusperheen sivustaseuraaja pieni, sininen lapsi kärsii vanhempiensa viinanhuuruisesta riitelystä. Sille käy kaikki, kunhan sopu vain palaa ja perhe pysyy koossa.