Tutkimuksen mukaan suomalaisista reilu kolmasosa, 34 prosenttia, suhtautuu Venäjään myönteisesti ja 45 prosenttia kielteisesti.

Vuonna 2012 suomalaisista 63 prosenttia suhtautui Venäjään myönteisesti ja 19 prosenttia kielteisesti. Suopea suhtautuminen on pudonnut yhdeksässä vuodessa noin 30 prosenttiyksikköä, kun taas kielteinen suhtautuminen on kasvanut 26 prosenttiyksiköllä.

Evan tutkimuspäällikön Ilkka Haaviston mukaan asennekehitys on linjassa muissa länsimaissa havaitun kanssa. Hänen mukaansa suomalaiset seuraavat Venäjän tapahtumia ja maan toimintaa maailmassa verrattain tarkasti ja reagoivat etenkin kielteisiin ilmiöihin.

Tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista näkee Venäjän olevan sotilaallinen uhka.

Haaviston mukaan on liian aikaista sanoa, onko suomalaisten suhtautuminen muuttumassa pysyvämmin torjuvaksi. Haavisto mainitsee, että asenteet ovat edellisen kerran heilahtaneet myönteisempään vuonna 2018. Hän epäilee, että asiaan vaikuttivat tuolloin Venäjällä järjestetyt jalkapallon MM-kisat sekä Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien huipputapaaminen Helsingissä.

-  Pysyvämmän asennemuutoksen puolesta kielii kuitenkin nuorten kriittisempi suhtautuminen Venäjään.

Kielteinen suhtautuminen korostuukin nuoremmissa ikäluokissa: mitä nuorempi vastaaja, sitä kielteisempää on suhtautuminen Venäjään. Venäjä-myönteisimmäksi ikäluokaksi kerrotaan 65-vuotiaat.

Kauppasuhteiden osalta Evan tutkimuksessa selvisi, että 43 prosenttia suomalaisista katsoo, ettei näitä suhteita itänaapuriin pidä heikentää talouteen liittymättömien ongelmien vuoksi. Vastaajista 32 prosenttia oli vastakkaista mieltä.

Tutkimus perustuu yli 2  000 ihmisen maalis-huhtikuussa antamiin vastauksiin. Vastaajat edustavat koko maan 18-79-vuotiasta väestöä. Tulosten virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Evan arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.