PINNALLA:

Suomalaisten asenteet koventuneet – “Sosiaalipummeilta halutaan poistaa lisääntymisoikeus”

Kuva: Kari Hulkko
juho saari professori onnellisuuuspolitiikka -kirjan info kirjasto 10 
Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari esitteli Onnellisuuspolitiikka-raporttia torstaina Helsingissä. Teos kuuluu Kalevi Sorsa -säätiön julkaisuihin.
Juho Saari on hyvinvointisosiologian professori Itä-Suomen yliopistossa. Saari on tutkinut muun muassa suomalaista köyhyyttä.

Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari kirjoittaa Savon Sanomien julkaisemassa artikkelissa aikamme ilmiöstä, jota hän kutsuu moraalipaniikiksi.

Talouden laihat vuodet ovat jättäneet jälkensä henkiseen ilmastoon Suomessa.

Osa ilmiötä on avoimesti osoitettava epäluottamus hyvinvointivaltiota ja sen palveluita tarvitsevia, heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia kohtaan.

Tällöin hyvinvointivaltio näyttäytyy taloudellisena jäykkyytenä ja kannusteena vastuuttomaan käyttäytymiseen.

– Heikoimmassa asemassa olevat työikäiset suomalaiset puolestaan määrittyvät passiivisiksi viimesijaisen sosiaaliturvan käyttäjiksi, professori Saari taustoittaa.

Epäluottamus näkyy pitkäaikaiseen viimesijaiseen turvaan liittyvänä kritiikkinä, joka konkretisoituu “sosiaalipummien” aiheuttamaan moraaliseen paniikkiin.

(Moraali)paniikeissa suhteellisen pienet asiat aiheuttavat suhteettoman suuren reaktion, Saari toteaa.

Heistä voidaan sanoa, mitä ensimmäisenä mieleen juolahtaa, asiaan perehtymättä ja myötätuntoa tuntematta.

Näkemykset ovat selkeitä

Itä-Suomen yliopistossa on analysoitu suomalaisten näkemyksiä viimesijaisen sosiaaliturvan käyttäjistä.

Aineisto kertoo, että suomalaisten näkemykset “sosiaalipummeista” ovat selkeitä ja kylmiä.

– Heidät halutaan velvoitetyöhön, puolittaa etuudet ja poistaa lisääntymisoikeus sekä kieltää viina ja turha valittaminen, luettelee Saari.

Siihen, miksi viimesijaisella sosiaaliturvalla eläviin kanssaihmisiin otetaan niin voimakkaasti ja kriittisesti kantaa, Saari löytää kaksi selitystä.

Ensimmäinen on suomalaisten edelleen voimakas työmoraali, joka korostaa itsenäistä selviytymistä. Toiseksi suomalaiset arvottavat vastavuoroisuutta, jolloin veroilla rahoitettu ja vastikkeeton tulonsiirto näyttäytyy vähemmän kunniallisena etuutena.

Olennaisempaa kuitenkin on, että suurimmalla osalla meistä “kunnon kansalaisista” ei ole omakohtaista kokemusta viimesijaisella turvalla elämisestä.

– Heistä voidaan sanoa, mitä ensimmäisenä mieleen juolahtaa, asiaan perehtymättä ja myötätuntoa tuntematta, professori Saari kirjoittaa Savon Sanomissa.

Kilpailukykysopimuksen veronkevennykset varmistuvat riihessä

Kilpailukykysopimuksen kattavuus arvioidaan hallituksen budjettiriihessä tällä viikolla, ja lopulliset päätökset verohelpotuksista tehdään siellä, kerrotaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esikunnasta STT:lle.

Myös valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) esikunnasta sanotaan, että sopimuksen kokonaisuus arvioidaan riihessä.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan kiky-sopimuksen kattavuus riittää hallituksen lupailemiin lisäveronkevennyksiin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on todennut, että sopimuksessa on mukana 91 prosenttia palkansaajista. Hallitus on luvannut kasvattaa veronkevennyksiä 515 miljoonaan euroon, jos yli 90 prosentin kattavuus toteutuu.

Veronmaksajain keskusliitto arvioi, että veronkevennykset tarkoittaisivat, että keskituloisten ostovoima kohentuisi ensi vuonna 200 eurolla.

“Osa nuorista on maailmankansalaisia” – Grahn-Laasonen haluaa jokaisen lukiolaisen kansainvälisyysjaksolle

Kuva: Lehtikuva

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kannustaa lukioita kansainvälistymään.

– Yhteiseksi tavoitteeksi voimme asettaa, että tulevaisuuden lukiossa jokaisen lukiolaisen polkuun kuuluu kansainvälisyysjakso joko opiskelijavaihtona tai lukion kansainvälisten yhteyksien kautta. Globaalissa maailmassa rajat murtuvat, ja nuoret tarvitsevat valmiuksia, kokemusta ja rohkeutta toimia avoimessa, rajattomassa maailmassa, lukioiden kehittämisverkoston aloitusseminaarissa puhunut Grahn-Laasonen totesi tänään Helsingissä.

– Osa nuorista on maailmankansalaisia, käy vaihdossa, rakentaa verkostoja ja matkustelee. Haluaisin, että tämä kaikki olisi mahdollista kaikille, ei vain niille, jotka saavat kannustusta ja rahoitusta kotoa käsin. Lukion kansainväliset yhteydet voivat avata näköaloja ja mahdollisuuksia yhä useammalle, Grahn-Laasonen sanoo.

Tänään aloitti työnsä Opetushallituksen alle perustettu lukioiden kehittämisverkosto. Lukiota kehitetään kokeilujen, edelläkävijyyden, informaatio-ohjauksen ja kokemusten jakamisen kautta. Voimassa on uusi tuntijako ja opetussuunnitelma.

84 lukiota valittiin ison hakijapoolin joukosta pedagogisiin ja toiminnallisiin kokeiluihin, ja 28 lukiota kokeilee ensimmäistä kertaa valinnaisempaa tuntijakoa ja yksilöllisempiä opintopolkuja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä lisätään ja tulevaisuuden taitoja painotetaan entistä enemmän yleissivistyksen rinnalla.

EK kannattaa Guggenheimia ja vastustaa koulutusleikkauksia

Kuva: Kari Hulkko

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on laatinut 18 ehdotusta budjettiriiheen.

EK:n mukaan velkaantumiskehitys tulee saada taittumaan vaalikauden aikana. Hallituksen budjettiriihessä on keskityttävä työllisyysastetta nostaviin rakenneuudistuksiin sekä julkisen sektorin toiminnan tehostamiseen.

EK:n toimiin kuuluu muun muassa kannustinloukkujen alentaminen työtuloverotuksen, päivähoitomaksujen ja asumisen tukemisen muutoksilla. Sen mukaan hallituksen pitäisi tehdä periaatepäätös, jossa efektiiviset marginaaliveroasteet alenevat pahimmissa kannustinloukuissa olevilta vähintään 10 prosenttiyksikköä.

Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii myös laajentamaan työkokeilun käyttöä yrityksiin, joissa on osa-aikaisia, lomautettuja tai takaisinottovelvollisuuden piirissä olevia työntekijöitä.

Koulutukseen esitettyjä uusia leikkauksia EK ei edelleenkään toteuttaisi.

Viimeiseksi ehdotuksekseen EK on nostanut Guggenheim Helsinki -museon. EK:n mukaan se on samanaikaisesti kulttuurinen, koulutuksellinen, taloudellinen ja matkailullinen hanke ja näin ollen merkittävä investointi maan työllisyyteen ja elinvoimaisuuteen.

Elinkeinoelämän keskusliitto näkee sen vahvistavan Suomen ja Helsingin kansainvälistä tunnettuutta ja asemaa kulttuuri- ja matkailukohteena, tuottavan matkailijamäärien kasvua ja lisäävän tätä kautta erityisesti pk-yritysten liiketoimintamahdollisuuksia.

Helsingin Sanomat kertoi perjantaina elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) ajavan kiisteltyä museohanketta budjettiriihessä. Rehn sanoi lehdelle pyrkivänsä edesauttamaan, että valtion varoista löytyisi sille osarahoitus.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tyrmäsi Rehnin ajatuksen blogissaan. Hänen mukaansa museo ei ole saamassa valtion rahaa eikä asiasta edes keskustella budjettiriihessä.

Soini lupaa “Lex Lindströmin”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (ps.) sanoo, että yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästäminen eläkkeelle viedään loppuun asti. Hänen mukaansa se olisi inhimillisesti oikein.

Soini perusteli työministeri Jari Lindströmin (ps.) ehdotusta sillä, että ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät työllistyvät harvoin.

Soinin mukaan viiden vuoden raja työttömyydessä voisi olla oikea suunta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokous alkoi tänään Porissa.

Soini nimitteli Ville Niinistöä, haukkui SDP:n ja kiitti Tuomiojaa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoo, että gallupeissa ei ole seliteltävää. Perussuomalaisten kannatus on romahtanut vain vuodessa alle 10 prosentin.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on koolla Porissa. Soinin mukaan “kaikilla on petrattavaa”, myös hänellä itsellään.

— Vaalituloksessa olemme kuitenkin vasemmistoliittoa ja vihreitä edellä, hän muistutti puheessaan.

Soini haukkui tutun kuuloisesti koko opposition. Joskin kiitostakin kuului, joskin ilmeisen vitsikkäästi.

— Nostan hattua Erkki Tuomiojalle siitä, että hän ehdotti opposition yhteistyötä. Hän paljasti, ettei oppositiolla ole mitään yhteistä linjaa.

Puheenjohtaja Antti Rinteellä kesti Soinin mukaan kaksi viikkoa muodostaa kanta Tuomiojan ehdotukseen. Vihreät puolestaan torjui ajatuksen.

Soini nimitteli vihreiden puheenjohtajaa Ville Niinistöä “huuli-villeniinistöksi”.

— SDP:stä sanon vain Joukon ja Kostin sanoin: muisto vain jäi.

Soinin mielestä puolue saa nukkuviin lähteneet kannattajansa takaisin, kun he ymmärtävät nykyisen hallituksen politiikan lopputuloksen. Hän luetteli muun muassa kehitysavun leikkaukset ja pakolaispolitiikan hallituksen ansioiksi. Soini uskoo, että hallituksen toimet alkavat purra tulevina vuosina.

Aplodit Soini sai omiltaan tavattuaan, ettei Guggenheimille ole luvassa valtion rahaa.

— Tästä ei budjettiriihessä keskustella.

Soini sanoi myös, että hänen mielestään niin sanotun kilpailukykysopimuksen kattavuus riittää suurimpiin luvattuihin 515 miljoonan euron verohelpotuksiin. Hän kutsuu lopputulosta hyväksi ja mutta, että prosessi oli perussuomalaisille kivulias.

Soini ilmaisi vielä, että puolue tarvitsee oman ehdokkaan presidentinvaaleihin ja toivoi nimistä avointa keskustelua. Kuntavaaleista hän opasti perussuomalaisia kansanedustajia linjaamalla, että kaikkien on asetuttava ehdolle.

Perussuomalaiset jatkavat kokoustaan tänään ja huomenna tiistaina.