Suomalaisten asenteet koventuneet – ”Sosiaalipummeilta halutaan poistaa lisääntymisoikeus”

Kari Hulkko
Juho Saari on hyvinvointisosiologian professori Itä-Suomen yliopistossa. Saari on tutkinut muun muassa suomalaista köyhyyttä.
Kari Hulkko
Juho Saari on hyvinvointisosiologian professori Itä-Suomen yliopistossa. Saari on tutkinut muun muassa suomalaista köyhyyttä.
Kari Hulkko
Juho Saari on hyvinvointisosiologian professori Itä-Suomen yliopistossa. Saari on tutkinut muun muassa suomalaista köyhyyttä.

Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari kirjoittaa Savon Sanomien julkaisemassa artikkelissa aikamme ilmiöstä, jota hän kutsuu moraalipaniikiksi.

Talouden laihat vuodet ovat jättäneet jälkensä henkiseen ilmastoon Suomessa.

Osa ilmiötä on avoimesti osoitettava epäluottamus hyvinvointivaltiota ja sen palveluita tarvitsevia, heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia kohtaan.

Tällöin hyvinvointivaltio näyttäytyy taloudellisena jäykkyytenä ja kannusteena vastuuttomaan käyttäytymiseen.

– Heikoimmassa asemassa olevat työikäiset suomalaiset puolestaan määrittyvät passiivisiksi viimesijaisen sosiaaliturvan käyttäjiksi, professori Saari taustoittaa.

Epäluottamus näkyy pitkäaikaiseen viimesijaiseen turvaan liittyvänä kritiikkinä, joka konkretisoituu ”sosiaalipummien” aiheuttamaan moraaliseen paniikkiin.

(Moraali)paniikeissa suhteellisen pienet asiat aiheuttavat suhteettoman suuren reaktion, Saari toteaa.

Heistä voidaan sanoa, mitä ensimmäisenä mieleen juolahtaa, asiaan perehtymättä ja myötätuntoa tuntematta.

Näkemykset ovat selkeitä

Itä-Suomen yliopistossa on analysoitu suomalaisten näkemyksiä viimesijaisen sosiaaliturvan käyttäjistä.

Aineisto kertoo, että suomalaisten näkemykset ”sosiaalipummeista” ovat selkeitä ja kylmiä.

– Heidät halutaan velvoitetyöhön, puolittaa etuudet ja poistaa lisääntymisoikeus sekä kieltää viina ja turha valittaminen, luettelee Saari.

Siihen, miksi viimesijaisella sosiaaliturvalla eläviin kanssaihmisiin otetaan niin voimakkaasti ja kriittisesti kantaa, Saari löytää kaksi selitystä.

Ensimmäinen on suomalaisten edelleen voimakas työmoraali, joka korostaa itsenäistä selviytymistä. Toiseksi suomalaiset arvottavat vastavuoroisuutta, jolloin veroilla rahoitettu ja vastikkeeton tulonsiirto näyttäytyy vähemmän kunniallisena etuutena.

Olennaisempaa kuitenkin on, että suurimmalla osalla meistä ”kunnon kansalaisista” ei ole omakohtaista kokemusta viimesijaisella turvalla elämisestä.

– Heistä voidaan sanoa, mitä ensimmäisenä mieleen juolahtaa, asiaan perehtymättä ja myötätuntoa tuntematta, professori Saari kirjoittaa Savon Sanomissa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat