Tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen arvioi STT:lle, että eritoten koronakevään aikana ihmisten luottamus julkisia instituutioita kohtaan on lisääntynyt.

– Koronakriisi on koetellut ihmisiä, ja ilmassa on ollut paljon epävarmuutta. Ehkä näkyy se, että eläkejärjestelmä toimii ja eläkkeitä maksetaan kuukausittain. Se on antanut ihmisille vakaan toimeentulon kriisin aikana.

Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi toukokuussa hieman yli tuhat 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.

Barometrissa kysyttiin, ovatko koronapandemiasta aiheutuneet poikkeusolot vaikuttaneet ihmisten luottamukseen eläkejärjestelmää kohtaan. Lähes 70 prosenttia arvioi, että koronaviruksen aiheuttamat ongelmat eivät juuri ole vaikuttaneet heidän luottamukseensa eläketurvaa kohtaan.

Toinen koronaan liittyvä kysymys oli se, miten koronatilanne on yksilötasolla vaikuttanut omaan toimeentuloon. Kolme prosenttia suomalaisista on toimeentulon heikkenemisestä erittäin ja 11 prosenttia melko huolestunut. Viisi prosenttia kertoi, että oli jo kokenut merkittävän toimeentulon heikkenemisen.

Eläkeikäisistä eli yli 65-vuotiaista 90 prosenttia luottaa eläkejärjestelmään, ja luottamus on suurin kaikista ikäryhmistä. Kuivalainen arvelee, että luotto kumpuaa pitkälti siitä, että eläkeläisillä on oma kokemus järjestelmän luotettavasta ja hyvästä toiminnasta.

Keski-ikäisistä eli 35–49-vuotiaista 57 prosenttia luottaa eläkejärjestelmään. Kaikkein nuorimmilla vastaajilla eli alle 25-vuotiailla luottamus on hiukan keski-ikäisiä parempi, 69 prosenttia.

– Nuorten kokemus eläkejärjestelmästä välittyy varmaan osittain isovanhempien tilanteen kautta. Kun isovanhemmat ovat hyvin luottavaisia eläkejärjestelmästä, se heijastuu nuoriin.

Eläkebarometrissa kartoitettiin myös suomalaisten mielipiteitä siitä, millä toimenpiteillä eläkejärjestelmää voisi rahoituksen vuoksi muuttaa. Eläkemaksujen nostamisen hyväksyisi yli 40 prosenttia suomalaisista, ja se on barometrin mukaan hyväksytyin keino eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden vahvistamiseksi.

Joka kolmas hyväksyisi eläkeiän nostamisen, mutta varauksetta sen hyväksyisi vain joka kymmenes.

Tulevia tai maksussa olevia eläkkeitä suomalaiset eivät halua leikata. Yli 60 prosenttia vastustaa ehdottomasti eläkkeellä olevien etuuksien pienentämistä. Lähes joka toinen suhtautuu kielteisesti myös tulevien eläkeläisten rahojen leikkauksiin.
STT–Maria Muilu